maanantai 26. helmikuuta 2018

VR venyttää

Työmatkan rautatieasemat jaksavat yllättää päivä päivältä. Pasilasta löytyi LÄMMINTÄ odotustilaa. Ihan vahingossa sinne törmäsin. Hämeenlinnassa autojen kulkureitit olivat iltaan mennessä muuttuneet rajusti aamusta. Mietittiin vähän, miten päästään suljetun näköiseltä pysäköintialueelta pois... No, päästiin sentään :-)


Homma ei ole kuitenkaan niin hukassa kuin tällä veneellä. Tällä veneellä ei enää ensi kesänä porskutella. Kuitenkin etenkin aamupäivällä tai aamulla junalla Hämeenlinnasta matkaan lähtevien kannattaa suunnitella jo etukäteen, mihin autonsa jättävät.

Maaliskuun lopussa VR muuttaa taas aikatauluja. Helsingissä työssäkävijän kannalta muutokset ovat vain ja ainoastaan negatiivisia. Nykyinen aikataulu on melkein täydellinen normiruuhka-aikoina. Iltaisin ja päivällä yhteydet Hämeenlinnaan eivät toimi. Jatkossa siis jopa ruuhka-aikanakin junalla matkustaminen on vaikeaa. Ehkä jopa tuskaisaa. Päivien pituus venyy väkisinkin entisestään :-(

Tästä terveiset erityisesti Maisa Romanaiselle VR:lle. Kehitys on kohti huonompaa. Tilalle tarjotut lähijunat eivät tarjoa keski-ikäisille riittävän ergonomista matkustamista. Hämeenlinnan väheksyminen on lyhytnäköistä  ja vähättelevää.

Kun tällainen asiakkaiden kohtelu on mahdollista Hämeenlinnassa, on se mahdollista muuallakin. En näillä taisteluilla luottaisi mihinkään VR:n lupauksiin ja puheisiin.

Elämä on onneksi VR:stä huolimatta paikoin upeaa. Nautitaan kauniista keleistä ja kohdellaan läheisiämme arvostavasti <3 p="">

lauantai 24. helmikuuta 2018

Iivon kulta ja muutakin valoa tunnelin päässä :-)

Iivo (Niskanen) voitti sitten olympiakultaa :-) Kisa alkoi aamuseiskalta, mutta meillä se nauhoitettiin. Tultuani kampaajalta (ja muutaman muun arkisen askareen jälkeen) pureuduimme mieheni kanssa  tuloksista melkein tietämättöminä seuraamaan kisaa. Kilpailuviettini on puolivoimakas ja tulee esiin lähinnä penkkiurheilussa. Sykkeeni nousee ja kilpailuja ei vain voi jättää seuraamatta ;-)

Olen osallistunut moniin urheilukilpailuihin nuoruudessani ja lapsuudessani. En mitenkään suurella menestyksellä, mutta pääsin mukaan moneen normiarjesta poikkeavaan tilaisuuteen. Urheilukilpailuihin osallistuminen kouluajalla oli luksusta, muuta kipinää en noista tapahtumista muista.

En koskaan ajatellut, että omalla vaivannäölläni voisin vaikuttaa menestymiseeni. Eikä kukaan sitä minulle myöskään kyllin selvästi esittänyt. En varmaankaan ollut niin lahjakas, että minusta olisi tullut jotain suurta. Viesti oman harjoittelemisen vaikutuksesta omaan pärjäämiseen sen sijaan olisi voinut vaikuttaa elämääni kaiken kaikkiaan todella positiivisesti.

Kesti vuosia ja vuosia ymmärtää elämän perustotuuksista se, että työn tekeminen ja vaivan näkeminen vaikuttavat tulevaisuuteen enemmän kuin lahjakkuus. Mutta en valita, elämäni on ollut vallan hyvää.

Uutisissa haastateltiin Iivon kotikylän asukkaita. Heidän mielestään Iivo pärjää juuri päättäväisyytensä ja määrätietoisuutensa ansiosta. Iivon vanhemmat ovat tehneet hyvää työtä lastensa kannustamisessa - kaikesta päätellen :-)

Kaikessa keskinkertaisuudessani lähdin kilpailun seuraamisen jälkeen ulkoiluttamaan kameraani. Ulkona oli kylmää, mutta valoisaa senkin edestä. Näin vähän, mutta koin paljon. Elämä oli hyvää ja on sitä edelleen. Talven pimein niska on taitettu. Nyt tuntuu - hyvältä :-) Valoa tämänkin tunnelin päässä :-)


torstai 22. helmikuuta 2018

Auringonpilarien aikaa!

Työkaveri huomasi eilen aamulla auringonpilarin istuskellessamme taukotilassa. Minä näin auringonpilarin tänään iltapäivällä. Kumpaakaan en saanut kuvattua, joten tähän vanha kuva auringonpilarista.


Hämärän aikoihin pilarin erottaa helpommin, tuo ylös kohoava pilari suorastaan kutsuu katsomaan. Päivän valossa pilaria ei välttämättä huomaa, jos ei katso sillä silmällä. Työkaverikin luuli ensin nähneensä sateenkaaren.

Nyt kannattaa katsella auringon yläpuolelle kovasti sillä silmällä, josko näkisi auringonpilarin. Pilari löytyy varmimmin aamulla tai iltapäivällä auringon ollessa melko matalalla. Erityisesti kylmä sää suosii pilareita, sillä pilari muodostuu jääkidepilvissä.

Lisää auringonpilarista vaikkapa Seitan blogissa.

tiistai 20. helmikuuta 2018

Toinen sukka-arvonta

Vaikka yhdet sukat odottavat edelleen edellisestä arvonnasta toimitusosoitettaan, pistän käyntiin uuden sukka-arvonnan. Taas sellaisia sukkia, jotka eivät nyt vain ole niitä onnistuneimpia. Jos siis haluat osallistua arvontaan, ilmoita itsesi mukaan kommenteissa. Kerro minkä sukkien arvontaan haluat osallistua - kaikkien parien arvontaan voi ilmoittautua kerralla. Jos et ole aiemmin jättänyt minulle tunniste-/yhteystietojasi, niin jätäpä ne mukaan, niin saan tiedon sinulle, jos satut voittamaan.


Tässä tällä kertaa arvottavat sukat: kahdet naisten sukat ja yhdet miesten sukat.



Harmaat naisten palmikkosukat, lanka paksu ja koko noin 36. Varsi lyhyehkö, noin 11 cm. Harjoittelin uutta palmikkoa, mutta tämä palmikko yksinään vähän liian leveän reunuksen kanssa ei ollut ollenkaan niin hyvä kuin myöhemmin samalla palmikolla tehdyt parannetut versiot.




Jostain syystä nämä sukkakuvat haluavat asettua poikittain. Naisten palmikkosukat kokoa 38-39, paksu lanka (7 veljestä). Pienet palmikkorivit ison jakoavainpalmikon vierellä toimivat hyvin, mutta lanka ja palmikot eivät toimi edukseen yhdessä. Lanka toimisi itse asiassa oikein hyvin ihan perussukkana, sen näkee tuolta ylimmästä kuvasta. Olen joillakin vähemmän toimivilla 7 veljeksen kirjavilla langoilla tehnyt oikein toimivia ja esteettisiä valepalmikkosukkia. Mutta tämä yhdistelmä ei ollut toimiva. Sama tehtynä yksivärisellä langalla oli jo ihan esteettinen :-)

Näiden sukkien varsi on noin 15 cm.


Ja sitten ihan miesten perussukka paksuhkosta langasta. Ihan vimmalla piti päästä tekemään uutta, vaikken ollut keksinyt mitään hyvää mallia. Pientä twistiä tein tuohon varteen, mutta siihen se jäikin. Näiden koko on 44-45 ja sukkien varsi noin 17 cm.

Kaikki sukat ovat tälläkin kertaa konepestäviä vaan eivät kuivausrummutettavia.

Arvonta-aikaa taas rajallisesti reilun viikon verran: arvonta päättyy perjantaina 2.3.2018 klo 23:59. Arvonnan tulosten julkistamisen jälkeen säilytän sukkia taas korkeintaan kaksi viikkoa. Jos siihen mennessä en ole saanut toimitusosoitetta, arvotaan sukat uudelleen.

Kun sukat kelpasivat viime kerralla niin mukavasti, sain itselleni vapautta tehdä hieman aikaisempaa rohkeampia kokeiluja. Nyt tiedän, mihin siirrän tuollaiset 'tuotekehityssukat' :-) Kiitos siis teille!

maanantai 19. helmikuuta 2018

Lumikenkäilyä

Eilen käytiin miehen kanssa koeajamassa lumikenkämme. Minun lumikenkäni ovat täyttäneet jo vuoden, miehen lumikengät ovat peräti kaksivuotiaat. Lumitilanne ei ole oikein suosinut ennen tätä. Nyt suuntasimme lumiselle pellolle kokeilemaan ja säätämään kenkiämme. Oli upeaa :-)

Aurinko paisteli kauniisti ja keli oli vallan mukava. Nyt kun kengät on koeajettu, tietää paremmin, mihin ja millaiselle reitille niiden kanssa arvaa lähteä. Nyt voi alkaa suunnitella ihan juonikastakin reittiä seuraavalle reissulle :-)



lauantai 17. helmikuuta 2018

Raskas viikko

Kahdet sukka-arvonnan voitot ovat jo matkalla, kolmas sukkapari odottelee vielä osoitetietoja.

Mennyt viikko oli raskas monella tapaa. Loppuviikon tiukkatahtinen koulutus oli positiivisesti kuluttavaa. Alkuviikolle osui tieto työkaverin yllättävästä kuolemasta. Tänään olen todellakin vain palautunut ja levännyt.

Kevät on onneksi yllättävän lähellä. Päivä on pidentynyt ja vaikka lunta tuntuukin tupruttavan jokainen päivä vain lisää, maaliskuussa voi ryhtyä jo tarkkailemaan ensimmäisten muuttolintujen saapumista. Eli todella pian!

Kaivelin viime kesän kuvista linnunpoikasten kuvia. Nämä eivät ole enää pesään syötettäviä, vaan heinäkuulla itsekseen toikkaroivia, toki mieluusti vielä emon ruokkimia nuorukaisia. Kevättä odotellessa :-)


Västäräkin poikanen emoa odottelemassa.


Pikkuvarpusen poikanen.


Ja sinitiaisen poikasia ruokaa etsiskelemässä :-)


maanantai 12. helmikuuta 2018

Arvonnan tulokset

Villasukka-arpajaisten voittajat arvottiin random.org-sivustolla. Reilua peliä ja helppoa :-)


Lilan väristen pitsisukkien arvontaan tuli eniten osallistujia, ne siis arvottiin ensin. Voittajaksi tuli Kivipellon Saila.

Seuraavaksi eniten arvontaan osallistui oranssin auringonlaskusukkaparin kannattajia. Voittajaksi näiltä osin nousi Hitunen.

Pienet siniset sukat päätyivät arvonnan jälkeen Harakalle. Onneksi olkoon kaikille voittajille!

Kun saan postiosoitteenne sähköpostilla (tai muuten) osoitteeseen susanna.hietanen.oma@gmail.com, lähetän voittosukkanne perille :-)

Tämä oli minulle innostava kokemus ja aion taas pian arpoa seuraavat välitilasukkani tätä kautta. Tytär oli sitä mieltä, että miesten sukkia pitäisi olla mukana arvonnassa - olen samaa mieltä. Ensi kerralla arvontaa uusilla sukilla :-)

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Harmaata ja lumista - mutta ei haittaa :-)

Käytiin koiran kanssa vähän peuhaamassa :-) Se jaksaa ja jaksaa innostua, vaikka onkin jo melkein kahdeksan vuotta.

Kaikkein kivointa sen mielestä olisi, jos jaksaisin potkiskella sille lunta jatkuvalla syötöllä. Se on hauskaa ja siihen kuuluu haukahdukset ja murinat - ihan innostuksen vuoksi.

Taivas tiputteli lumihiutaleita tasaisen tappavaan tahtiin. Käytännössä se tiesi sitä, että pilvet olivat paksuja ja himmensivät valoa tehokkaasti. Kävin lumettamassa kameraa hetken lähimaisemissa, mutta vailla sen kummempaa tulosta.

Koirasta otin kännyräpsyn, kun käytiin leikkimässä. Se ihmettelee kovasti, miksi pitää pysyä paikallaan ja milloin oikein jatketaan leikkimistä ;-)

Talvista alkavaa viikkoa!


lauantai 10. helmikuuta 2018

Blogger ei näytä omia blogeja?

Todella ihanaa, että blogiin on liittynyt uusia lukijoita - lämpimästi tervetuloa! Yritinpä käydä katsomassa teidän mahdollisia omia blogejanne, mutta bloggerpa ei näytäkään omia blogeja enää - ainakaan helposti. Onko kenelläkään vinkkejä, miten seuraajakuvakkeen kautta pääsee henkilön oman blogin jäljille?

Muuten olen nyt juuttunut tv:n ääreen seuraamaan olympialaisia ja neulomaan sukkia. Pipo-ohjeetkin ovat suurennuslasin alla. Pipoon tarvitaan ei-kutittavaa-ja-karheaa lankaa. 7 veljestä ei sovi siihen. Hyviä lankavinkkejä pipoihin ja lapasiinkin otan mielelläni vastaan :-)

Haukka oli saanut pihassa saaliin. Höyhenistä päätellen veikkaisin saaliiksi kuusitiaista. Tänään onkin ollut sitten ruokintapaikalla aika hiljaista :-(

Mahtavaa viikonlopun jatkoa! (Huomaa urpiaisen rengastus :-))



tiistai 6. helmikuuta 2018

Haukka kävi - ei kuvia

Ihan ensiksi täytyy todeta, että olenpas iloisesti yllättynyt sukkien saamasta huomiosta! Kiitos teille :-)

Aurinko on paistellut jo useamman kerran pihaamme, vaikka asummekin harjun kupeessa, hieman montussa ja piilossa matalalta auringolta. Sunnuntaiaamuna pakkasta oli tosin peräti 19 astetta, eikä se ollut mikään aamuvarhainen, vaan aamu oli jo pitkällä. Suostuin sovinnolla odottelemaan muutaman tunnin ennen ulos lähtöäni.

Ensin kävimme kävelemässä kolmisin: minä, koira ja kamera. Se lenkki ei ollut valokuvauksen kannalta tuloksellinen, mutta lenkin jälkeen vein koiran sisään ja jäin vielä pihalle kameran kanssa. Varpushaukka (?) suhahti pihaan jo kolmannen kerran viikon sisällä.

Ensimmäisen kerran se pyrki pihan tiheään omenapuuhun yläkautta, mutta eihän siitä mitään tullut. Toisen kerran se lehahti omenapuun ja ruokintapaikan välistä saamatta silloinkaan saalista. Nyt se sukelsi omenapuuhun alakautta. Tiheä oksisto ja runsas lumipeite korottivat vaikeuskerrointa ja se saapui puun syöveristä vasta pakenevien pikkulintujen jälkeen. Syöksyi vielä lintusten perään, mutta palasi pian hetkeksi koivuun siirtyäkseen sitten kauemmas metsän reunaan.

Omenapuu pihan keskellä on vain rekvisiittaa ja enimmäkseen juuri lintuja varten. Se ei tuota syömiskelpoisia omenia, mutta talvella se on ruokintapaikan suojana ja keväästä syksyyn sieltä löytyy hyönteisiä kokonaiselle lintuarmeijalle ;-)

Pikkulinnut eivät palanneet enää paikalle ennen auringon laskua, mutta onneksi sain urpiaisista kuvia ennen haukkaa ja muutama päivä sitten. Haukasta en saanut yhtään kuvaa, seurasin vain ihmeissäni sen menoa :-)




sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Se on nyt sitten arvonnan vuoro!

Konmarittelu näkyy minulla lähinnä tavaroiden karsimisena. Ei vauhdikkaasti, mutta tasaisen jyräävästi. Tyhjensin yhden korin tarpeettomista tavaroista ja siirsin valmiiksi päättelemäni sukat sinne.


Ihan eivät kaikki värit pääse tässä kuvassa oikeuksiinsa, mutta hällä väliä. Olen niputtanut sukat ja liittänyt kaikkiin pesuohjeet ja sukkakoon. Tämä järjestelmällisyys ei ole todellakaan koko kuva elämästäni, mutta pientä ryhtiliikettä olen tehnyt tässä vuoden, parin aikana.

Pöydällä odottaa yksi raitasukkapari päättelemistä ja puikoilla on tulossa miesten sukat. Päätän siis karsia näitäkin.


Nämä sukat eivät ole menossa lahjaksi kenellekään. Tarjoan niitä siksi arpajaispalkinnoiksi, mikäli niille löytyy kiinnostusta.


Kaikki sukat ovat konepestäviä.

a) Vaaleansiniset minisukat kokoa 23 ovat jämälankakokeilu. Yritän jatkuvasti löytää toimivia tapoja hyödyntää lankakeristä tähteiksi jääneitä lankoja. Tässä tekaisin kokeeksi lasten sukat, vaikka meillä ei lapsia lähipiirissä olekaan. Sukat ovat paksut.

b) Auringonlaskun väriset sukat kokoa 36-37 ovat ohuemmasta langasta. Perussukka, joka ei sykähdytä mieltäni erityisen paljon..

c) Paksummasta langasta tehdyt sukat (ruispuolukkapuuron väriset?) olivat pitsikuviokokeilu. Sukkien neulominen ei tuntunut niin mukavalta, että haluaisin tehdä toiset moiset. Koko on 38-39. Näyttävät jalassa huomattavasti nätimmiltä kuin tuossa itsekseen...


Arvonnan säännöt ovat seuraavat:

Jos haluat osallistua arvontaan, ilmoita siitä kommenttikentässä. Kerro samalla, minkä sukkaparien arvontaan haluat osallistua. Jokaiselle parille on oma arvontansa. Arpomatta jäävät sukat pääsevät Fidalle kierrätykseen, joten mitään ei mene hukkaan.

Arvonta-aikaa on viikko eli ensi sunnuntaihin 11.2. klo 23:59 asti on aikaa jättää osallistumisviesti kommentteihin. Ilmoitan arvonnan tulokset omana postauksenaan ja lisäksi sähköpostilla tai blogikommenttina voittajille, mikäli pystyn selvittämään yhteystiedot viestistä. Pyydän siinä vaiheessa voittajilta osoitetiedot sukkien lähettämistä varten.

Osoitetietoja otan vastaan kaksi viikkoa arvonta-ajan päättymisen jälkeen, jotta minä ja sukat emme joudu odottelemaan koko kevättä ;-)

Ihanaa alkavaa talvista helmikuun viikkoa!

EDIT 6.2.2018: Kaikkien sukkaparien arvontaan saa ilman muuta osallistua yhdellä ja samalla ilmoituksella, jos kiinnostaa :-)

perjantai 2. helmikuuta 2018

Vaihteleva viikko ja kuukausi :-)

Mennyt viikko on ollut kelien puolesta todella monipuolinen. Auringosta tiukkaan hämärään ja.tuhtiin lumisateeseen on ehditty viikon aikana saada sääelämyksiä :-)

Sukkatehtaan tuloksista pitäisi ottaa ainakin itseä varten kuvia. Jouluna jaoin sukkia lahjoiksi aika nirsonlaisesti, joten nyt varastossa on useampia pareja valmiina, vaikken oikeasti mitenkään nopea neuloja olekaan. Kovasti olen tyytyväinen siihen, miten paljon olen oppinut, vaikkei käsien kätevyys ollutkaan lapsena vahvuuksiani.

Mutta ihminen kehittyy. Tahtomattaankin ja erityisesti tahtoessaan. Ilman kehittymistä kuihtuisin. Onneksi maailma on täynnä kehittymisen mahdollisuuksia. Ei ole pakko jäädä sijoilleen, jos ei halua.

Valokuvaamisessa luonto on edelleen todella lähellä sydäntäni. Mutta henkilö- ja tapahtumakuvaukset ovat tuoneet innostavan kehittymismahdollisuuden luonnon kuvaamisen rinnalle. Vuoden vaihteessa kävin kuvaamassa hautajaisia elämäni ensimmäistä kertaa. Ihan hyvin sujui mielestäni ensimmäiseksi kerraksi. Tein paljon esitöitä valmistautuakseni kuvaamiseen. Varsinaisen kuvaamisen jälkeen tein vielä ihan kunnon rupeaman kuvien käsittelyn ja valikoimisen kanssa. Toivottavasti omaisetkin ovat kuvien suhteen tyytyväisiä.

Nyt suunnittelen henkilökuvauskeikkaa. Haluan taas tehdä esityöt kunnolla ja tehdä homman kunnolla.

Mutta viikon tilhet eivät poseeranneet, pysähtyivät sentään hetkiseksi pihatuijaan ennen pelmahtamistaan naapurin pihlajan viimeisiin marjoihin ja sieltä naapurin naapurin koivuun. Esitöitä ei voinut eikä tarvinnut tehdä. Piti vain tehdä, minkä pystyi tuossa nopeassa hetkessä :-)

Entä sinä - pidätkö paikalleen juurtumisesta, jatkuvasta kehittymisestä vai molemmista?