tag:blogger.com,1999:blog-5019566486657900042024-03-18T21:11:41.186+02:00Luonnon luomaaSusanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.comBlogger1689125tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-45227844679133170702024-03-17T20:13:00.001+02:002024-03-17T20:14:30.275+02:00Ihan itse etsin nivelrikon itsehoito-ohjeita - onneksi kevät on jo ovella 💖🌿🌼<p>Sukkatehdas on kulkenut hitaalla, mutta onneksi tällä tehtaalla ei ole tuottavuustavoitteita. Kunhan toiminta pysyy tekijäänsä rentouttavana ja ilahduttavana.</p><p>Hieman haasteelliseksi neulomisen tai kutomisen on tehnyt jo pitkään pikkurillin turvotus ja särky. Välillä kipu hellittää niin, ettei se vaivaa käsitöitä tehdessä ollenkaan. Nyt olen taas siinä vaiheessa, jolloin käytän neuloessani pikkusormen välttelytekniikkaa. Neulominen sujuu yllättävän hyvin, vaikka pikkusormen sujauttaakin puikon alle eikä käytä sitä käsitöissä aktiivisesti mihinkään.</p><p>Reumalääkäri ultrasi sormen viimeisellä tapaamisellamme (oireiden vähäisyyden ja diagnoosin täyttymättömyyden vuoksi siirryn nyt perusterveyden huollon piiriin nivelkipujeni kanssa) ja oli sitä mieltä, että siellä on jotain nivelrikkoon viittaavaa, mutta mitään tulehduksia ei ole.</p><p>Nivelrikko ei sinänsä ole mikään uusi asia. Se on ollut listalla jotakuinkin yhtä kauan kuin reumaepäilytkin. Nivelrikko on joissakin nivelissä ihan todettukin, joten ei ole yhtään yllättävää, jos sitä löytyisi jatkossa uusistakin nivelistä.</p><p>Nivelrikko on noin kymmenen vuoden aikana kiinnostanut vain yhtä lääkäriä. Hän suositteli minulle Kela-korvaukseen kelpaamattomia kovin tuoreita lääkkeitä. Niitä kokeilin, mutta mitään apua en niistä huomannut saavani. Lääkkeet olivat sen sijaan hinnakkaita ja päivässä piti jaksaa niellä kuusi melkoisen isoa tablettia. Hyötyjen puuttuessa päätin lopettaa lääkehoidon. Muita lääketieteellisiä neuvoja en ole koskaan saanut nivelrikon suhteen.</p><p>Nyt kuitenkin pikkusormen kipuiluun ja turvotukseen tympääntyneenä etsin tietoja netin loppumattomasta maailmasta. Siellä törmäsin kahteen mielenkiintoiseen asiaan. Ensinnäkin nivelrikon yhteydessä suositellaan säännöllistä venyttelyä. Liikkuvuuden ylläpitämiseksi venyttely on yksi avainasioita. Kun katson kipeää sormeani, huomaan heti, miksi. Sormi on paitsi turvonnut, myös 'kääntynyt' ylimmästä nivelestä niin alas kuin sisäänkin päin. Ilman venytystä sormi ei suoristu ja varmasti käpertyy vain entisestään. Nyt vain googlettelemaan, minkälainen venyttely on hyvää ja turvallista venyttelyä tässä tapauksessa.</p><p>Toinen seikka on lihaskunnon ylläpitäminen nivelen toiminnan tukemiseksi. Tämänkin tarkempi tarkastelu nojaa nyt omaan nettietsiskelyyn. Luulisi, että melkein jokaisella lääkärillä olisi antaa käden käänteessä potilaalle kirjalliset itsehoito-ohjeet, sillä nivelrikko on melkoisen yleinen sairaus. Kustannuksia ja sairastumista tulee vain lisää, kun hoito-ohjeita ei erikseen pyytämättä saa. En tykkää.</p><p><br /></p><p>Vaikka nyt en ole ehtinyt muuta kuin tehdä töitä, levätä ja tehdä käsitöitä (ja ihan vähän siivota), niin silti olen isosti ilahtunut kevään saapumisesta, vaikka se viime yönä ja tänä aamupäivänä saapuikin runsaan lumisateen kanssa. Linnut ovat täpinöissään ja se tietää sitä, että kevät on aika lailla alkanut 🥰💖.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzEkLsaBl50tBfY0J9N-53zNNriht8Ysjz-WbNwaIPvRlnxypxBve3WNDnHeoGn-yHx5HWtPfKpwyvj0efbH0vQxV6eiLA_x0FrEtw0-GbOHxmD5uqqOkA6qFyHAPNQt7zWWPXMp5u0yi5BPFD7fsNBHRRoHT4I43BfPWGIs-xjR6ASwHWlGAMsfczRw/s1920/7E8A2246-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1322" data-original-width="1920" height="440" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzEkLsaBl50tBfY0J9N-53zNNriht8Ysjz-WbNwaIPvRlnxypxBve3WNDnHeoGn-yHx5HWtPfKpwyvj0efbH0vQxV6eiLA_x0FrEtw0-GbOHxmD5uqqOkA6qFyHAPNQt7zWWPXMp5u0yi5BPFD7fsNBHRRoHT4I43BfPWGIs-xjR6ASwHWlGAMsfczRw/w640-h440/7E8A2246-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPDCbb78DsV8OI7osKdTge4Tvtmnf9D77rilD_O7QxKb2i5q7lZlXCIpFrDTR-poHw8ulH_Ez2Eb14pWkX08yrJKMmZd3LdlptEwKguXKBW_YvWolEOmSwikGW6lRiw9TC_Z30JgEVMc5o3F9OAuIwcOfZKX_6AgpYa7qde0kazWpYldopM3fH0O0qYQ/s1920/7E8A2305-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1238" data-original-width="1920" height="412" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPDCbb78DsV8OI7osKdTge4Tvtmnf9D77rilD_O7QxKb2i5q7lZlXCIpFrDTR-poHw8ulH_Ez2Eb14pWkX08yrJKMmZd3LdlptEwKguXKBW_YvWolEOmSwikGW6lRiw9TC_Z30JgEVMc5o3F9OAuIwcOfZKX_6AgpYa7qde0kazWpYldopM3fH0O0qYQ/w640-h412/7E8A2305-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjk_8PMCMXglVl2mVAV0LmwGw9pPqePsdupxVjEs8hLVPX1Bqf1KuucbZunHrwO0OgBGvkG4PO8xPkjLzcyRJQOvvcjJKS9nGuJ_PSuBZC_56oSpZGD_6nK7afO2UdPmuAto-JqI61TOl90QEzgWDy4idQgicVQpTPm_tXJjHdIBoLok7TZXqevmZTvlQ/s1920/7E8A2307-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1256" data-original-width="1920" height="418" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjk_8PMCMXglVl2mVAV0LmwGw9pPqePsdupxVjEs8hLVPX1Bqf1KuucbZunHrwO0OgBGvkG4PO8xPkjLzcyRJQOvvcjJKS9nGuJ_PSuBZC_56oSpZGD_6nK7afO2UdPmuAto-JqI61TOl90QEzgWDy4idQgicVQpTPm_tXJjHdIBoLok7TZXqevmZTvlQ/w640-h418/7E8A2307-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p>Ihanaa maaliskuuta 💖🌿.</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-75629212438907444822024-03-11T21:25:00.007+02:002024-03-11T21:54:43.134+02:00Kevät toi puulaatikon ja kuvaussession<p>Maaliskuu on kevätkuukausista ensimmäinen. Nyt se tarkoittaa sitä, että linnut laulavat jo kurkku avoimena kevätlaulujaan. Valoa on tuhdisti enemmän kuin kuukausi sitten. Ja lumipeite madaltuu vähä vähältä.</p><p><br /></p><p>Tässä kevättä odotellessa pitää siivota vanhempien asuntoa myyntikuntoon. Nyt, monen ja monen tyhjennysreissun jälkeen, huoneet alkavat olla siivoamista vailla tyhjinä kuvattaviksi. Kiinteistövälittäjä haluaa siis kuvata huoneet myyntiä varten. Vielä olisi se siivoaminen ja viimeisten kaappien tyhjentäminen. Miten paljon tavaraa voikaan löytyä yhdestä asunnosta?</p><p><br /></p><p>Parvekkeelta löytyi tällainen puulaatikko, joka herätti heti kellot siitä, että tämä voisi kelvata jollekin. Emme siis lisänneet sitä jätekuormaan, vaan toimme kotiin. Otin siitä pari kuvaa ja pistin paikalliseen facebookin roskalavaryhmään siitä ilmoituksen. Ihan pienessä ajassa sillä oli jo neljä ottajaa. Se noudettiinkin ihanan pian.</p><p>Tämän näköinen laatikko pääsi uuteen kotiin. Hyvä niin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivJoTXbRFaXbHDPWZRcbq-apJI7028QUjQe-d5KaSh16167Oi2oR4Ctr_6cE6oh13Zpu4ru7UYxHibJ3rycT-qDd1GXUg8ZryEDA2QiBYfdGab_dEbHo1dgqiiyur8vg3c9zIxXpq6ALyd2yZp9RA6yPKgWXc_X3aNp5s60Rya7rIxTvsamIA2UciOUA/s4624/Laatikko%201.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3468" data-original-width="4624" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivJoTXbRFaXbHDPWZRcbq-apJI7028QUjQe-d5KaSh16167Oi2oR4Ctr_6cE6oh13Zpu4ru7UYxHibJ3rycT-qDd1GXUg8ZryEDA2QiBYfdGab_dEbHo1dgqiiyur8vg3c9zIxXpq6ALyd2yZp9RA6yPKgWXc_X3aNp5s60Rya7rIxTvsamIA2UciOUA/w400-h300/Laatikko%201.jpg" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEia3hg5KOlkyICbrBg1tJaorcyGqfL8OD2WTuF-jxrVIhVvGJu39bSvyzZPd5Dmqac28kuE6OOW31ofs_QvkDeoYlzksyas3y0abCkjnk2sdC511pfCiqMVbw5O9diEB34Xs-yTih8G73msJ9JeK2E5OaXarwhMt8RUAPbE1jXXj6TP4y2fYKmB_KOd1w/s4624/Laatikko%202.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4624" data-original-width="3468" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEia3hg5KOlkyICbrBg1tJaorcyGqfL8OD2WTuF-jxrVIhVvGJu39bSvyzZPd5Dmqac28kuE6OOW31ofs_QvkDeoYlzksyas3y0abCkjnk2sdC511pfCiqMVbw5O9diEB34Xs-yTih8G73msJ9JeK2E5OaXarwhMt8RUAPbE1jXXj6TP4y2fYKmB_KOd1w/w300-h400/Laatikko%202.jpg" width="300" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Tyttären kanssa kuvattiin, kun hän kävi täällä meidän luonamme 'maalla' rentoutumassa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9-HFufN-ODGldBfzmN-eviXnC4YRwLeSjldrbCDY583WVoL2hjjDYwwUnYwkgCuw09lLYb-a7u_yqn3-Y4YAsP12ZksUlBKsDmVnzHGWTT6DnbRJryk3gbY4EMo3UJCy7wE7Ho2i2AdP4UlmfI-k6x4TZpj5z3DbcuNfLTa4wIB_9UCWSGFSHGq3PXw/s1920/7E8A2500-Enhanced-NR-5.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9-HFufN-ODGldBfzmN-eviXnC4YRwLeSjldrbCDY583WVoL2hjjDYwwUnYwkgCuw09lLYb-a7u_yqn3-Y4YAsP12ZksUlBKsDmVnzHGWTT6DnbRJryk3gbY4EMo3UJCy7wE7Ho2i2AdP4UlmfI-k6x4TZpj5z3DbcuNfLTa4wIB_9UCWSGFSHGq3PXw/w400-h400/7E8A2500-Enhanced-NR-5.JPG" width="400" /></a></div><br /><p><br /></p><p><br /></p><p>Millaista äänimaailmaa sinä kaipaat rentoutuessasi? Minun mieheni kuuntelee autoa ajaessaan paljon radiota. Minä kuuntelen radiosta vain harvoja valittuja asiaohjelmia. Sekaohjelmat (sekalaista musiikkia ja turinaa/höpötystä) eivät sovi minulle yhtään. Kaikki muut perheestäni kuuntelevat paljon musiikkia. Minä kuuntelen mieluusti hiljaisuutta. Välillä myös asiaohjelmia, jos hyviä on tarjolla.</p><p>Minkälaista äänimaailmaa sinä kaipaat rentoutuessasi? Tai siivotessasi tai muita arkisia askareita tehdessäsi?</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com15tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-67105856808064765942024-03-06T21:30:00.002+02:002024-03-07T08:45:22.046+02:00Nykytyöstä lapsuuden kirjastointoiluun<p>Nyt on ollut erittäin työntäyteistä aikaa useamman viikon ajan. Ihan kivaa aikaa, jos väliaikaisia isoja stressipiikkejä ei lasketa mukaan. (Ja kuka niitä muka laskisi?) Tykkään haasteista ja ongelmien ratkaisemisesta. Aina tämän tästä pitää olla ympärillä välittävää ja mukavaa työyhteisöä, sitten mennään taas omassa työkuplassa jonkin aikaa 🤭.</p><p><br /></p><p>Tänään kävin toimistolla. Moniavotilan lisäksi meillä on suljettuja työskentelytiloja omaa rauhaa vaativiin työtehtäviin. Toistaiseksi ne ovat riittäneet lähipäivinä ihan hyvin.</p><p>Minä käsittelen työssäni henkilöstödataa - paljon. Sitä ei voi tehdä kaikille avoimissa tiloissa. Kotikonttori on täydellisin työpiste niitä varten. Läsnätyössä turvaudun noihin suljettuihin työskentelytiloihin. Niissä on kaikissa jokin uniikki maisemaseinä. Niiden ansiosta ei tunne olevansa vain kopissa, vaan ihan uniikissa työskentelytilassa.</p><p>En yhtään tiedä, mistä tämä taustarakennus on kotoisin, mutta se löytyy meidän Satamastamme 💖.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEituWNYWiMvZEKLfHFban9czR8A4gvN370euLp1nuqhI3zuAstRyd9g8_us4vMTJgIAbPMpdQxJqoX6J762_VCmRfgdGjH4j_UIe9FPiy08CUJWFTQCliWAT_iKrCwyeHkWv1aTqu4Plirvc2toNQd9-DVzOiil_Lx0zRlcDHfSMWXuVet56grRfjPBBQ/s1920/20240306_084043-6.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1491" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEituWNYWiMvZEKLfHFban9czR8A4gvN370euLp1nuqhI3zuAstRyd9g8_us4vMTJgIAbPMpdQxJqoX6J762_VCmRfgdGjH4j_UIe9FPiy08CUJWFTQCliWAT_iKrCwyeHkWv1aTqu4Plirvc2toNQd9-DVzOiil_Lx0zRlcDHfSMWXuVet56grRfjPBBQ/w311-h400/20240306_084043-6.JPG" width="311" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Olen huono käyttämään paitapuseroita. Niitä pitää silittää ja se ei ole ollenkaan parhausaluettani. Eilen kuitenkin silitin tämän paitani ja mietin kovasti autoon asettuessani, miten minun pitäisi asettua, jotta paita ei ryppääntyisi. Venytin ja vanutin, laitoin turvavyön ja paidan väliin huivin pienentämään rypistysvaikutusta. Ja silti kaikesta vaivan näöstä huolimassa paita rypistyi. Kyllä harmitti (sekin). </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Aika moni asia meni pieleen ennen puolta päivää ja suusta luiskahtaneiden kirosanojen määrä oli varmaankin kaikkien aikojen huippua. Johtui varmasti isolta osin pitemmästä työstressistä, jonka kanssa hempeily ei ole auttanut yhtään mihinkään. Mahdottoman hyvän yhteispalaverin myötä ongelmat saatiin jotakuinkin ratkottua ja stressikin alkoi vähitellen laskea huipulta alas päin.</div><br /><p>Aamulla töihin ajaessa oli valoisaa. Lähdin matkaan aamuseitsemältä. Illalla neljän jälkeen paluumatkakin oli valoisa. Hieman vajaat puolitoista tuntia kului matkalla töistä kotiin (kuten tavallista). Eteläisimmillä pelloilla näkyi metsäkauriita ruokailemassa - lumi oli monin paikoin jo sulanut pelloilla. Meillä Hämeessä lumet makaavat pelloilla vielä tiiviisti.</p><p><br /></p><p>En tehnyt uuden vuoden lupauksia. Pyrin silti melkein jokainen päivä tekemään jotain edistävää. Se voi olla pyykkäystä, siivoamista, kuntosalilla käymistä, viesti ystävälle tai jotain muuta. Kunhan se on jotain muuta kuin ihan pakollista perustekemistä. Tänään postaan blogia ja se on jo iso vastapaino tiiviille lähipäivälle töissä. Otin ihan sitä varten valokuvankin 👍. Pysyttelen siis poissa pelkän rutiinin tuomasta tukiverkostosta.</p><p><br /></p><p>Muisteluita: Opin lukemaan varhain, ehkä viisivuotiaana. Kuuden vuoden iässä sain pitkän lähikirjastossa norkoilun jälkeen oman kirjastokortin ilman vanhempien hyväksyntää. Silloin se vielä onnistui. Lainasin ensimmäisellä kerralla viisi lasten kirjaa ja olin lukenut ne jo hyvissä ajoin ennen kirjaston sulkeutumista. Äiti oli sitä mieltä, että pitää odottaa seuraavaan päivään, ennen kuin voi palauttaa kirjat ja lainata uutta. Siinä oli todellakin odottelemista 😞.</p><p>Sain kirjastossa toimia virkailijoiden apurina ja opin hyvin sen aikaisen lainausjärjestelmän. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sen aikaiselle kirjastonhoitajakokoonpanolle! Tuolla kirjastoajalla oli mahdottoman iso positiivinen merkitys elämäni kululle 🥰.</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-22002883818634331382024-02-29T22:11:00.002+02:002024-02-29T22:12:32.797+02:00Aamuvirkku linnut näkee, päivävirkku tv:n parhaat urheiluohjelmat!<p>Oletko aamu- vai iltavirkku? Minä aina kompastelen tämän kysymyksen kanssa. <a href="https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/iltavirkut-ovat-muita-alttiimpia-monille-sairauksille/" target="_blank">Vaan nyt luin</a>, että päivävirkkuja on paljon, paljon enemmän kuin iltavirkkuja. Se kuulostaa ihanalta, sillä en ole koskaan kokenut olevani sen enempää aamu- kuin iltavirkkukaan. Kummassakin päässä päivää aina väsyttää.</p><p>Toki voin herätä tarvittaessa aikaisin tai valvoa myöhään, mutta onnistumisen takaamiseksi näiden eteen pitää tehdä hieman valmistelutöitä.</p><p>Itse asiassa valmistaudun mielelläni aika moneen asiaan. Valmistautuminen vähentää aina tekemistä ja pohdintaa itse tilanteesta. Pidän siitä, että voin hoitaa jotain hommia jo etukäteen. Aina vähemmän tehtävää ja yllätyksiä myöhemmin.</p><p><br /></p><p>Joskus aikoinaan töitä hakiessani soveltuvuustesteissä oli kysymyksiä, jotka liittyivät järjestelmällisyyteen ja suunnitelmallisuuteen. Huomasin jossain vaiheessa jälkikäteen vastausteni muuttuneen kovasti silloista (nykyistä) työtehtävää mukailevaksi. Jos työ oli enimmäkseen isoa johtamista ja tulipalojen sammuttelua, se näkyi heti vastauksissa. Ja asiantuntijatehtävissä suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys ovat olleet aivan toisessa roolissa. Siis isommassa. Kun tehtävät valuvat ylhäältä alaspäin, voi alhaalla varautua vyöryihin vain suunnittelemalla ja tekemällä ennakkoon sen mitä voi.</p><p>50 vuoden ikäpylkin paikkeilta asti en ole saanut yhtään haastattelukutsua yhteenkään hakemaani työtehtävään, oli kyse sitten yksinkertaisesta tai vaativasta työtehtävästä. Lopetin pian itseni nöyryyttämisen työpaikkahakujen kanssa ja jäin omaan hauskan omituiseen urapolkuuni nykyisessä työpaikassani. Nyt olen jo kolmannessa aivan erilaisessa tehtävässä koskaan saman työnantajan leivissä. On tämä ollut monessa suhteessa mielenkiistoista ja upeaakin seikkailua!</p><p><br /></p><p>Talitiainen odotteli korallikanukan punaisilla oksilla hyvää hetkeä lennähtää ruokintapaikalle.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd4PCrsYHxztE6AdPf02lKTptQgXwS4ldaprL8-CbOmI4G1PVQRPFZVeaGyTkrUji6gteOQnVQNLRQr0Zzp5B7ItUd20k9WeZSgslPluNWlshTLKBZWciZhYJbcEVyGB00Adyc2COI-3zkP4HZ7GRuobHHDrOXE-khCb2Mh3lNJUmYOaiblk-DsH_ciQ/s1920/7E8A2185-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd4PCrsYHxztE6AdPf02lKTptQgXwS4ldaprL8-CbOmI4G1PVQRPFZVeaGyTkrUji6gteOQnVQNLRQr0Zzp5B7ItUd20k9WeZSgslPluNWlshTLKBZWciZhYJbcEVyGB00Adyc2COI-3zkP4HZ7GRuobHHDrOXE-khCb2Mh3lNJUmYOaiblk-DsH_ciQ/w640-h640/7E8A2185-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Sinitiainen tyytyi omenapuun korkeisiin oksiin odotellessaan hyvää tilaisuutta lehahtaa ruokinnalle.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikP2mgGBjS8eAILix-oVljGOxJ8D5qxU3U1U23RFVMVjyh7BoDvhywLJs3OJEI3pU0Z2QqnS6iOCBcsn4SNBmxxCQ6DhyNRXtM35BvI-WHvvaB3My5MhwkYz3ZmUF-jFQOURIfVjlEyXv8Rq4MH1aDY13j-5-58bO5sqKQRpPgmaA_M5KC-hB0M0BT0Q/s1920/7E8A2191-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikP2mgGBjS8eAILix-oVljGOxJ8D5qxU3U1U23RFVMVjyh7BoDvhywLJs3OJEI3pU0Z2QqnS6iOCBcsn4SNBmxxCQ6DhyNRXtM35BvI-WHvvaB3My5MhwkYz3ZmUF-jFQOURIfVjlEyXv8Rq4MH1aDY13j-5-58bO5sqKQRpPgmaA_M5KC-hB0M0BT0Q/w640-h640/7E8A2191-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Ruokintapaikan telineellä voi tuumaillakin hetken. talitiaisen aivoruuhka tasaantunee tässä oikein sopivasti. Taustalla korallikanukan oksia.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtkAKQhB4IiDKWryz6H42_wDVTNf1cncq5aT1BMB_aXCG1qInchpN-ymRiM4GkB-fIBBQQw_UaJoHQyIvM9ppwDnQAr5J-ek8Iefiw0M-CioZnzthHOJ5E1PFcOKD9P4UISNICAkrKuoEQ8LnQTFvj7700fMwgqonRrsrcp67HKDBwH72yuaZfDANaQg/s1920/7E8A2202-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtkAKQhB4IiDKWryz6H42_wDVTNf1cncq5aT1BMB_aXCG1qInchpN-ymRiM4GkB-fIBBQQw_UaJoHQyIvM9ppwDnQAr5J-ek8Iefiw0M-CioZnzthHOJ5E1PFcOKD9P4UISNICAkrKuoEQ8LnQTFvj7700fMwgqonRrsrcp67HKDBwH72yuaZfDANaQg/w640-h640/7E8A2202-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Sinitiainenkin pönöttelee ruokintapaikan telineellä. Hetken tuumaustauko ja ympäristön tarkkailuhetki tulee tarpeeseen.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaMNp_eFHBIc1T8ge-wuqC4vhckqU1-b7i2PEs703qWxumnYQx2Aof49xQcDeIuZIMEbRTuGmakY9YHLJXAh1dxRH5a1BQWdf0ML0l_w3d3XwQWKTP98QyRXThpk93-4KmIoIaX7C3wi99lQrIQnVG4zvSGPggimGAHGkGd3_G5vcjZTKaJDikYSNWRA/s1920/7E8A2214-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaMNp_eFHBIc1T8ge-wuqC4vhckqU1-b7i2PEs703qWxumnYQx2Aof49xQcDeIuZIMEbRTuGmakY9YHLJXAh1dxRH5a1BQWdf0ML0l_w3d3XwQWKTP98QyRXThpk93-4KmIoIaX7C3wi99lQrIQnVG4zvSGPggimGAHGkGd3_G5vcjZTKaJDikYSNWRA/w640-h640/7E8A2214-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Viikko on ollut työntäyteinen. Töissä olen päässyt piilotetun matemaatikkoni pariin ja siihen liittyy mahdottomasti innostusta, ripaus epävarmuutta (kun ei olla tutulla mukavuusalueella) ja itseensä uudelleen tutustumista. Miten sovitankaan tässä uudessa tilanteessa työn ja (sen vähän) sosiaalisuuden (mitä minulla nyt sattuu olemaan)?</p><p>Viikonloppuna tytär saapuu kylään - ihanaa 💖.</p><p><br /></p><p>Salpausselän kisat ajoittuvat tähän viikonloppuun. Kisat näkyvät Ylen kanavalla 2.</p><p><br /></p><p>Formulasirkus käynnistyy niinikään tämän viikonlopun aikana. Kisat näkyvät vain maksullisilla kanavilla.</p><p><br /></p><p>Ulkoilu ei maksa mitään ja sitä voi tehdä mihin kellonaikaan hyvänsä. Ihanaa alkavaa maaliskuuta!</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com23tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-23688500019815577952024-02-24T22:23:00.001+02:002024-02-24T22:23:14.076+02:00Muisteloita ja tinttejä 🥰Hei Sinä! Miten jakselet ja mitä sinulle kuuluu?<div><br /></div><div>Minä olen ollut väsynyt ja ruuhkainen, mutta se on mielestäni ihan ok. Aika aikaansa kutakin 👍.</div><div><br /></div><div>Etenkin ikävillä asioilla on taipumusta kasaantua. Noihin tilanteisiin ei oikein voi itse vaikuttaa mitenkään. Ainoa, mihin voi vaikuttaa, on oma asenne noissa ***-tilanteissa.</div><div><br /></div><div>Juuri nyt minulla näkyy valoa tunnelin päässä. Olen toiveikas. Sisäinen pessimistini on jo kartoittanut vaaran paikat ja toistaiseksi ei taida olla mitään hirvittävää odottamassa 🧐.</div><div><br /></div><div><br /></div><div>Vanhempien asuntoa tyhjentäessä on mieli kelannut moneen kertaan muistoja ja traumoja. Traumatkin alkavat sulaa pehmeäksi, kun ei ole enää odotettavissa mitään uutta. Alan hieman ymmärtää äitiä, vaikka siitä ei pääsekään mihinkään, että suhteemme oli rikkinäinen. Äiti todennäköisesti teki parhaansa aina kun jaksoi ja malttoi. </div><div><br /></div><div>Minun näkökulmastani pikkuveli pääsi paljon helpommalla. Häntä aina kehuttiin samalla kun minua moitittiin ja hävettiin. Todennäköisesti muistoni eivät ole koko totuus. Äidillä oli fantastinen taito saada ihmiset uskomaan omiin tarinoihinsa, mitä ne milloinkin olivatkaan.</div><div><br /></div><div>Minä en hänen tarinoitansa ja väitteitänsä aina uskonut, mutta sillä ei ollut käytännössä mitään merkitystä. Kukaan ei uskonut minua. Samaan aikaan elämän (äidin) epäreiluus rokotti minua ankarasti. Äiti sanoi muun muassa, että kaikki pikkuveljeni on oppinut kaikki huonot asiat minulta. Tämä ei mennyt minun oikeustajuni läpi vähän yli 10-vuotiaana. Heitin äidille takaisin haastavan kysymyksen: Mistä minä olen sitten ne kaikki huonot asiat oppinut? Äidin mielestä minä olin paha jo syntyessäni. Tuotakaan en ostanut, mutta tietenkin pahoitin siitä mieleni ihan mahdottomasti.</div><div><br /></div><div>Näitä samoja asioita olen kelannut vuosikymmeniä. Aina jotenkin päädyn niihin takaisin. Jospa nyt pääsisin vähitellen näissäkin ajatuksissa eteenpäin.</div><div><br /></div><div><br /></div><div>Pihalintuja olemme seuranneet taukohetkinä Pixien kanssa.</div><div>Talitiainen vanhan omenapuun oksalla.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgz9KuZFAW9lECOfegELeuaA5ekKz-uNsok4l5HRYf67fZFIS4FnCxrV2QqH2eP4sD6jVvuoDcUyAJEkXTSLYkE-3FZyrf89Xq2SVkh0WEVorKmHff532WUSL2aL7H6MLnLPfOPLU5U91FrwDnwHE-TeHGYlA3IGqF4qsN5tERFJayR2N6xWAYyuIahFg/s1902/7E8A2337-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1902" data-original-width="1902" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgz9KuZFAW9lECOfegELeuaA5ekKz-uNsok4l5HRYf67fZFIS4FnCxrV2QqH2eP4sD6jVvuoDcUyAJEkXTSLYkE-3FZyrf89Xq2SVkh0WEVorKmHff532WUSL2aL7H6MLnLPfOPLU5U91FrwDnwHE-TeHGYlA3IGqF4qsN5tERFJayR2N6xWAYyuIahFg/w640-h640/7E8A2337-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHfVXUPDp8zz4A0SkDwmIk6PmjjurfyPqKtVMoHtfeaR2EHsi7i4BlsUA3x_IL-4olQtx3FlU85nPnNwAvvZlvIFSNhuy-gKTuOnFhQFdxPDOt4ZAXQOlEpId_x2OybYJjW6MkOqIbPFjOTIBoICf02rREUiUeEzO-XkrcwzbFRMXb6Knm2rkQ-DmDdw/s1920/7E8A2339-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHfVXUPDp8zz4A0SkDwmIk6PmjjurfyPqKtVMoHtfeaR2EHsi7i4BlsUA3x_IL-4olQtx3FlU85nPnNwAvvZlvIFSNhuy-gKTuOnFhQFdxPDOt4ZAXQOlEpId_x2OybYJjW6MkOqIbPFjOTIBoICf02rREUiUeEzO-XkrcwzbFRMXb6Knm2rkQ-DmDdw/w640-h640/7E8A2339-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Pikkuvarpunen odottelee terijoensalavan oksalla.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju88QqDdtLiO3jocqB4YYXm4LCmcLXB9HDu4uhIKVR8X7v1AD7F5-rOuYzIg6k13tykqqC6Ajgmv6cmRFbt2eOlgUyMtTN-H3hXGzrFxsWYnXKPT5cvcKi70uqS3jYPd0J51ZAIIvyXdNC-dJB_Co8bZOUW0y0ehnDMiDLbN7qik5TWmK5O2BMBI6fhg/s1818/7E8A2345-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1818" data-original-width="1818" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju88QqDdtLiO3jocqB4YYXm4LCmcLXB9HDu4uhIKVR8X7v1AD7F5-rOuYzIg6k13tykqqC6Ajgmv6cmRFbt2eOlgUyMtTN-H3hXGzrFxsWYnXKPT5cvcKi70uqS3jYPd0J51ZAIIvyXdNC-dJB_Co8bZOUW0y0ehnDMiDLbN7qik5TWmK5O2BMBI6fhg/w640-h640/7E8A2345-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Talitiainen syöksyy oravakepin nokasta lintulaudalle.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSJBfIxyidaRbwDVOGi9I7Az2up1Kk-gPm3nMjr-lW4qzY3vOubL-fVGVf-oVaIVQC50Ehru0nwq8QsekAM6rVGReAcD5hIZxiW2WRGIh1s1UgMHVkYJxy574zCVgIN4remciuLI2SQq7UlYU9OibPeolkpsGluXEBgMQ3PL56sOiwTx00yEUzS5gGbA/s1920/7E8A2405-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSJBfIxyidaRbwDVOGi9I7Az2up1Kk-gPm3nMjr-lW4qzY3vOubL-fVGVf-oVaIVQC50Ehru0nwq8QsekAM6rVGReAcD5hIZxiW2WRGIh1s1UgMHVkYJxy574zCVgIN4remciuLI2SQq7UlYU9OibPeolkpsGluXEBgMQ3PL56sOiwTx00yEUzS5gGbA/w640-h640/7E8A2405-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div><br /></div>Kyllä elämä noiden lintujen kanssa on vain ihanaa 🥰<div><br /></div><div><br /></div><div>Ihanaa kevään odotusta! 🥰🧐💖🤸♀️😍🥳🌼🌿<br /><div><br /></div><div><br /></div></div>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com26tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-90073001052383247082024-02-19T18:50:00.008+02:002024-02-19T18:51:04.544+02:00Kummallisia talvikelejä ja pihan urpiaisia<h2 style="text-align: left;">Lauantain keli oli vetinen, melkein tulviva</h2><p>Lauantaina käytiin huikean kummallisessa säässä Lahdessa vanhempieni asuntoa tyhjentämässä. Ei tullut tyhjäksi vieläkään, mutta nyt näyttää jo ihan toiveikkaalta.</p><p>En tiedä, olenko koskaan nähnyt teillä lauantain kaltaisia vesimassoja! Harmi, etten hoksannut ottaa kännykällä kuvia tai videoita. Keskityin vain kauhistelemaan ja ihmettelemään ihan täysillä. Välillä vettä oli isona lampena koko tien leveydeltä, toisinaan tien keskellä meni kapeampi luiru, jossa pääsi melkein kuivana läpi. Aluksi ajattelin, että kyse on vain kaupunkialueen haasteista, mutta kyllähän samanlainen meno jatkui maantielläkin. Edellisen yön ja saman aamun valtaisat vesisateet valuivat valtoimenaan aurausvallien välisessä kourussa eli tiellä. Samalla vesi sulatti lisää lunta ja jäätä. Notkelmapaikoissa oli sitten lampia, jopa vähän pelottavan syviä lampia ylitettäväksi.</p><p>Vaikka ajoimme mukana olevan peräkärryn vuoksi rauhallisesti, veden lentäminen oli aivan infernaalista. Mutta minnekäs se vesi olisi sieltä aurausvallien välistä päässyt. Keväällä sulamisvedet roiskuvat ja valuvatkin osin tien ulkopuolelle, mutta aurausvallin korkeus vaihteli puolesta metristä metriin. Joten kaikki vesi valui alaspäin - jos oli, minne mennä. Ja taivaalta satoi lisää. Olipas se menoreissu! Takaisin tullessa sade oli loppunut ja lämpötila valunut plussan puolelta pienelle pakkaselle. Muutamia pieniä vesipasseja oli enää matkalla.</p><p><br /></p><h2 style="text-align: left;">Sunnuntaina olikin sitten jäistä</h2><p>Sunnuntaina aurinko hymyili ja lähdinkin kameran kanssa maisemia tutkailemaan. Enpä ajatellut kovin pitkälle. Eilisen vedet olivat kaikki jäätyneet tukevasti ja ennen sitä huuhtoneet mahdollisen hiekoituksen mennessään. Olisi pitänyt laittaa nastakengät jalkaan.</p><p>Kävin liukastelemassa Hämeen linnan luona, mutta päätin sitten käydä Hauholla. Siellä jäisyys oikein korostui, sillä osaa teistä on aurattu harvoin ja niukasti. Jäätä, polanteita ja uria riitti. Vastaantulijoiden kohdalla piti keskittyä ihan kunnolla, että löytyy pitävä ajoreitti kummallisten urien välistä.</p><p>Välillä tien pinta oli pelkkää epätasaista jäätä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQBDOQa77bi-axwSFJBqxjlH_oNVhHE23tRsIsZQegaXo5GW_UsF_vojeFtZ4JYbq1-BfW0pJogiAYb5sGe8GjQMaUDDy0XxloutLJKa3vZ_nj0_c_JCMgesWtKDhUTtXU0HoQGHjjuhMjx7opHO0pMLpoyqAzzGistlM5e0qsOLMKLzXDZyZqV8Ay9A/s1920/7E8A2278-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1162" data-original-width="1920" height="388" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQBDOQa77bi-axwSFJBqxjlH_oNVhHE23tRsIsZQegaXo5GW_UsF_vojeFtZ4JYbq1-BfW0pJogiAYb5sGe8GjQMaUDDy0XxloutLJKa3vZ_nj0_c_JCMgesWtKDhUTtXU0HoQGHjjuhMjx7opHO0pMLpoyqAzzGistlM5e0qsOLMKLzXDZyZqV8Ay9A/w640-h388/7E8A2278-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Tasaisella peltoaukealla saattoi olla hieman sulaakin.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSSj4QXYDXNvA__khtDHfL313Uga8HpLt1tN5XgpeKwVxfgaewS19nkkbeA0x2m8v-chwN6Jv0g8u8WkNoeNQo2QZ67e28tbw6B8w6BYcGjaU0613ZjfYPTAngyQQDCsOaMS-YERi2IusraHMuRetFPH3ATS_-F_rUieDj0ko0th60fdM-NABOso5ReQ/s1920/7E8A2281-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1920" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSSj4QXYDXNvA__khtDHfL313Uga8HpLt1tN5XgpeKwVxfgaewS19nkkbeA0x2m8v-chwN6Jv0g8u8WkNoeNQo2QZ67e28tbw6B8w6BYcGjaU0613ZjfYPTAngyQQDCsOaMS-YERi2IusraHMuRetFPH3ATS_-F_rUieDj0ko0th60fdM-NABOso5ReQ/w640-h426/7E8A2281-5.JPG" width="640" /></a></div><p><br /></p><p>Hautausmaalla ei ollut kävelykelpoista. Kuvissa ei ole yhtään vettä. Kaikki kiiltävä on paksua jäätä. Hauskan epätasaisesti se oli jäätynyt hiljalleen kesken valumisen. Nastakenkiä olisi taas tarvittu.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3LQMqJLwyLe7Z3uFlte4Fd9OkkOdgxUdjmMxJW_5ftP-CKZTNAW9u_EujTEOB0s854-u5WUkHzlVDiunTKeGOp661h2jc0mGhDQU0FinOdJIq5MB7Vt2BSix-inwQ0aCmZdPqjNNNGLHVfff825p1Wggcj000WEKK7CPYFW0ta4vBErUU929vkJ68eA/s1920/7E8A2310-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1920" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3LQMqJLwyLe7Z3uFlte4Fd9OkkOdgxUdjmMxJW_5ftP-CKZTNAW9u_EujTEOB0s854-u5WUkHzlVDiunTKeGOp661h2jc0mGhDQU0FinOdJIq5MB7Vt2BSix-inwQ0aCmZdPqjNNNGLHVfff825p1Wggcj000WEKK7CPYFW0ta4vBErUU929vkJ68eA/w640-h426/7E8A2310-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjv7LdNHJmG6Z7FSgYXn5cusN5KE24Juke0QqLFX0nfeeJHsKD40ruX4h00V9O15U8d7GQDdZwJxPTxH6E83ScP5kCOxtxFeXZDyPQumymXevQE1ixLPXWhyphenhypheni9Mi3MQUWyZzgDPu9d2Ygu7tHErJ3FEdZ23fTjg2p5mNv1oyprQ1ctSv3V2PXCzcdQm0Q/s1920/7E8A2315-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1920" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjv7LdNHJmG6Z7FSgYXn5cusN5KE24Juke0QqLFX0nfeeJHsKD40ruX4h00V9O15U8d7GQDdZwJxPTxH6E83ScP5kCOxtxFeXZDyPQumymXevQE1ixLPXWhyphenhypheni9Mi3MQUWyZzgDPu9d2Ygu7tHErJ3FEdZ23fTjg2p5mNv1oyprQ1ctSv3V2PXCzcdQm0Q/w640-h426/7E8A2315-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Tosin ei tuolla hautausmaalla liikkuminen ole vähemmän jäisinäkään päivinä helppoa. Joku oli tarponut lumihangessa viedäkseen kukat haudalle. Muuten hanki oli lähes koskematonta.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWBE5QR4-FJsj9kF7U-c6zWe__fYf_H8Jm_L4Y43AT53K6Gi_vr0L0a4Yc3tS1-DVcEgTekeG3bpyB0vE95Wav0a24QtMEbxexbnxjwV37NaOfKmPiseKMxAZG4LT4YxWZPFgLS48fyZGfqYvGRvW334kznXvgpxw6Z_kTgEC1J5rTr2DmY9BK3dESOw/s1920/7E8A2322-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1920" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWBE5QR4-FJsj9kF7U-c6zWe__fYf_H8Jm_L4Y43AT53K6Gi_vr0L0a4Yc3tS1-DVcEgTekeG3bpyB0vE95Wav0a24QtMEbxexbnxjwV37NaOfKmPiseKMxAZG4LT4YxWZPFgLS48fyZGfqYvGRvW334kznXvgpxw6Z_kTgEC1J5rTr2DmY9BK3dESOw/w640-h426/7E8A2322-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><h2 style="text-align: left;">Urpiaiset jatkavat vierainamme</h2><p>Urpiaisparvet jaksavat ilahduttaa. Ne lehahtavat paikalle kymmen-, melkein satapäisinä parvina. Sirkuttelevat vilkkaasti. Yhtään urpiaistappelua en ole tänäkään vuonna nähnyt. Lehahtavat sitten aina ihan yhtä nopeasti pois kuin saapuivatkin.</p><p>Selvästi tiaista pienempi urpiainen on alemmissa kuvissa koiras. Sillä on hiven punaista rinnassakin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqp6M0aFrsjTLjsS_8BFCeYVFh4LoCi10FDXhFsPRwBrHL9lkl1LVaGozu0DoGuVx5P-9ali1b7S8JSq-is-XFdmQ1p1fo_rxNDELVDmppvQmsTFo4reFd0huxMpCV9rZlIK8ZQfiDY3n8dQK5wjS0edDVFsz_IqlwZMNat4TI0vuI-de4QuE08Nib-Q/s1920/7E8A2367-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqp6M0aFrsjTLjsS_8BFCeYVFh4LoCi10FDXhFsPRwBrHL9lkl1LVaGozu0DoGuVx5P-9ali1b7S8JSq-is-XFdmQ1p1fo_rxNDELVDmppvQmsTFo4reFd0huxMpCV9rZlIK8ZQfiDY3n8dQK5wjS0edDVFsz_IqlwZMNat4TI0vuI-de4QuE08Nib-Q/w640-h640/7E8A2367-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZLHgQHVSSSG962aufkYvrYDhx0CH-Wny5beP9MnguxzAW256zChWn2nlBvtJ_SKyMdm4UsxNK9Kj1BO0agSN7Lfx1ZjhcmyQBZLg9xoOFI8HKtD9z6RNwCaLWw-yZaHWMXWAG890qxkghEMBzHdxcb3x13hjMd4oz9Rpn0E5xLdrDbRD0A_oy70qVFQ/s1920/7E8A2376-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZLHgQHVSSSG962aufkYvrYDhx0CH-Wny5beP9MnguxzAW256zChWn2nlBvtJ_SKyMdm4UsxNK9Kj1BO0agSN7Lfx1ZjhcmyQBZLg9xoOFI8HKtD9z6RNwCaLWw-yZaHWMXWAG890qxkghEMBzHdxcb3x13hjMd4oz9Rpn0E5xLdrDbRD0A_oy70qVFQ/w640-h640/7E8A2376-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Käyn lukemassa ja kommentoimassa blogejanne taas pian. Takana on pari melkoisen työlästä ja haasteellistakin viikkoa. Illat ovat kuluneet ihan vain hengitellessä, käsityötkin ovat tuntuneet liian rasittavilta. Nyt näyttää ainakin siltä, että jatkossa olisi hieman tasaisempaa. Tänään ainakin jaksoin jo työpäivän jälkeen touhuta melkein vanhaan malliin.</p><p><br /></p><p>Ihanaa valoisaa helmikuuta! Jos aurinko ei aina näyttäydykään, niin päivät ovat kuitenkin pidentyneet jo aivan mahtavasti. Nautitaan 🥰</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com24tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-56914169625616034532024-02-08T21:12:00.001+02:002024-02-08T21:14:41.168+02:00Käsityöt ja Pixie ovat rentoutumisreseptini 💖<p>Viime yönä näin unta käärmeistä. En koe mitään isoa käärmekammoa, mutta uniini toisinaan tunkeutuvat käärmeet ovat ikäviä ja lisääntyvät voimakkaasti. Tavallisesti tällaisia unia edeltää vilkas ja tapahtumarikas päivä. Minulle siihen riittää kellotettu aikainen aamuherätys, päivä toimistolla ja tiivis päiväohjelma. Nukun itse asiassa matkapäivää (lähipäivää) edeltävän yönkin levottomasti. Kolmen lähipäivän setti peräkkäin teettää siis neljä mahdottoman heikosti nukuttua yötä perätysten. Minkäs teet.</p><p>Kohtuullisen usein jaksan nautiskella iltaisin käsitöiden tekemisestä. Lopen uupuneena käsityöt eivät enää kiinnosta, mutta tavallisen oloisena iltana käsityöt tuovat rentoutusta iltaani. Hyvä ruokkii hyvää.</p><p>Jotain aina välillä valmistuukin.</p><p>Poika pyysi pipoa. Väri on keskiharmaa, vaikka kuva näyttää ruskeankin sävyjä tuonne. En ryhtynyt säätämään kännykkäkuvaa. Pipo on merinovillaa ja pitäisi olla melkoisen kutittamaton. Tämän voi kuitenkin pestä vielä hellästi pesukoneessakin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjz9yYEdLrkm9ipW1_D7EWDKb9JSr3tBe1e8FV4whg0remlEja0bzbqG8Yk12Jcbo-lEPsNojiDJMT_xPSfkp9IWAzi83JD0xMDUwUuUlRgzIsVx7O6APOeGTaAL73MInIjIE4U3piVNlWyMIhbhRgiLfVbf54evRHo23_7sectF91_k-ZjhXoYuBVDAg/s4624/20240208_151538.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3468" data-original-width="4624" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjz9yYEdLrkm9ipW1_D7EWDKb9JSr3tBe1e8FV4whg0remlEja0bzbqG8Yk12Jcbo-lEPsNojiDJMT_xPSfkp9IWAzi83JD0xMDUwUuUlRgzIsVx7O6APOeGTaAL73MInIjIE4U3piVNlWyMIhbhRgiLfVbf54evRHo23_7sectF91_k-ZjhXoYuBVDAg/w400-h300/20240208_151538.jpg" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Sukkarintamalla olen naisten valepalmikkosukkien lisäksi tehnyt miehelle sukat hänen valitsemastaan reippaan vihreästä langasta. Ihan kaupassa siis lanka valittiin, ei kotoa omista varastoista. Varren pituus on myöskin miehen toiveiden mukainen. Sukkia ei tarvita ihan vielä, mutta ovat odottamassa, kun tilanne tulee, että jotkin vanhat kuluvat rikki.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Ruskeat pötkylät ovat säärystimet itselleni. Ostin Novitan Mustaa lammasta tutkimatta langan paksuutta. Se olikin sitten Isoveikan paksuista. Kun en halunnut niin paksusta langasta tehdä sukkia, tein kääreen ohjeiden mukaan langasta säärystimet itselleni. Innostuin kovilla pakkasilla lämpöä varaavista säärystimistä niin paljon, että ostin Isoveli-lankaa ja tein siitä pitkät säärystimet tyttärelle, joka kävelee melkein neljän kilometrin työmatkan kumpaankin suuntaan. Pakkasilla merituulen armoilla niillä matkoilla tarvitaan kaikki mahdollinen lämmitys 💖.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqkqb1Ts_6lIEScWb0CSUGBxymrC_L-mQZubb3PtrxXlDyLk5-9Ynn2d1op2TSxdMJM5OBe2kP-dTh3wwkN2vIpDXFscmERJ_LRkBPkLr7Vs5VZoVLq-LvdVe2r7DyX6wMjWKWYQ7okLzyEeXCV-3Iz2DYlrX1_ocb8q6wpaHzOXezakWvqCO-ldd7CA/s4624/20240208_153700.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3468" data-original-width="4624" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqkqb1Ts_6lIEScWb0CSUGBxymrC_L-mQZubb3PtrxXlDyLk5-9Ynn2d1op2TSxdMJM5OBe2kP-dTh3wwkN2vIpDXFscmERJ_LRkBPkLr7Vs5VZoVLq-LvdVe2r7DyX6wMjWKWYQ7okLzyEeXCV-3Iz2DYlrX1_ocb8q6wpaHzOXezakWvqCO-ldd7CA/w400-h300/20240208_153700.jpg" width="400" /></a></div><div><br /></div><br /><div><br /></div><div>Pixie-koiran kanssa otettiin yhteiskuva yhtenä iltana, kun Pixielle tuli pitkä yskä. Olin tietenkin huolissani ja kun yskä ei näyttänyt hellittämisen merkkejä, nappasin koiran syliini ja kiersimme rintamamiestalon alakertaa ympyrää kuin pienten kipeiden lasten kanssa aikoinaan. Pidin koiraa sylissä, kävelin ja hieman hytkyttelin (niin kuin ainakin aikoinaan tehtiin vauvojen ilmavaivojen kanssa). Taputtelin Pixietä myös selkään. Toisen kierroksen aikana köhä hellitti ja hieman sen jälkeen laskin koiran lattialle. Jäi siihen paikoilleen kuin patsas ja tuijotteli minua kiinteästi. Oletin, ettei olo ollut vielä hyvä.</div><div><br /></div><div>Oltiin sitten sylikkäin, vaikka olisi ollut jo minunkin nukkumaanmenoaikani. Mutta kaveria ei jätetä 💖. Vähitellen Pixie rentoutui ja otimme sitten muutaman valokuvankin ennen iltapehkuille siirtymistä. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI5jdnU1S-watVrC_wVuj3rtDUojKJQ-4CgbdQ19bwE2VFvlzf73r22oKm4DBmgaNp2FdIqhcHrbA87QdPGiLynzWiW_lPOm42xM42j4sx0yihdKlqi6KEZ0Xg-oqoIyxDCrn6HnlwqaHl5pqSdbRelNMi95YqNFfnDq777NUBv43mKLxEoa0eKbp8dA/s3264/20240205_221457.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI5jdnU1S-watVrC_wVuj3rtDUojKJQ-4CgbdQ19bwE2VFvlzf73r22oKm4DBmgaNp2FdIqhcHrbA87QdPGiLynzWiW_lPOm42xM42j4sx0yihdKlqi6KEZ0Xg-oqoIyxDCrn6HnlwqaHl5pqSdbRelNMi95YqNFfnDq777NUBv43mKLxEoa0eKbp8dA/w400-h300/20240205_221457.jpg" width="400" /></a></div><br /><div><br /></div><div>Kaikki on nyt siis Pixien kanssa hyvin. Odotellaan maaliskuussa vietettävää 14-vuotissyntymäpäivää. Tai ainakin me muut odotamme. Pixie taitaa nauttia elämästä ihan päivä kerrallaan. Tekisi hyvää meille muillekin 💖.</div>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com22tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-46753933473937342682024-02-02T20:54:00.001+02:002024-02-02T20:56:11.170+02:00Elämä kulkee, mutta luonto pysyy<p>Uuteen työhön hyppääminen on ollut upeaa, virkistävää - ja vaativaa. Saan helposti kulutettua kaiken energiani työajalla, viikonloppuisin yritän löytää vireen kuolinpesän asioiden hoitamiseen. Joskus jopa omiin harrastuksiini.</p><p>Jotenkin joskus aikoinaan kuvittelin elämän olevan tässä vaiheessa vähän kuin pehmeillä patjoilla kellumista. Ammattiosaaminen on vuosikymmenten myötä hanskassa ja lapset ovat jo kypsiä aikuisia. Omat vanhempani eivät olleet pitkään aikaan mitenkään aktiivivierailijoita elämässäni, joten odotin saman tietenkin jatkuvan. Nyt olisi aikaa harrastaa ja miettiä jotain omiin intohimoihin (valokuvaamiseen ja luontoon) liittyviä aiheita. Mutta niin se ei mennyt.</p><p>En ole katkera. Monesti sitä ei itse tiedä, mitä tarvitsee, vaan haluaa vähän kuin 'vääriä' asioita. Sitä aina kuvittelee olevansa fiksumpi kuin onkaan.</p><p>Elämäni on nyt aivan mahtavan upeaa. Toki melkoisen vauhdikasta ja se on nyt aivan hyvä juttu. En vain vielä osaa ennustaa, kuinka kauan näin vauhdikas elämä tuntuu hyvältä. Se jää seurantaan.</p><p><br /></p><p>Henkilöstökyselyn jälkeisen työpajan ja johdon dialogin vetämisen (yhdessä kollegojen kanssa) jälkeen olen kerännyt ja listannut henkilöstödataa ihan urakalla. Tällä viikolla olen venyttänyt itseäni rajoille, toivottavasti joku on viihtynyt matkassa.</p><p><br /></p><p>Tänään Excelien valmistumisen jälkeen oli pakko pitää tauko. Odottelin mahdollisia muutostarpeita, mutta nähtävästi muutkin olivat viikonlopun levon tarpeessa ja muutospyyntöjä ei tullut.</p><p><br /></p><p>Töiden jälkeen jaksan harvoin tehdä edes käsitöitä. Ne odottavat viikonlopun levänneempiä hetkiä. Valokuvaaminenkin heräilee valon lisääntymisen myötä. Tämä on lupaavaa ja houkuttelevaa aikaa 🥰.</p><p><br /></p><p>Kuusitiaiset käyvät meillä ruokinnalla. Ahveniston harju on aivan vieressä, joten ihania vieraita riittää.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipFEzX4F0u9amTDmyyO4IUwxrPODrAm_5E1zFRCp6BIRUlvG5Hj4EzlG3Fe5olJq8Hmymf_9oIGp1CkGWY6XgCO31s_p6YXsR_jMzipShVE56raNimPn1PBadu3CV5vs_ZtLX3OkBA3yhShAvtcNNVNvRc-DlQqGoCOW5EvdUmvNtk_dRnNSc5pAQT7A/s1679/7E8A2076-4.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1679" data-original-width="1679" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipFEzX4F0u9amTDmyyO4IUwxrPODrAm_5E1zFRCp6BIRUlvG5Hj4EzlG3Fe5olJq8Hmymf_9oIGp1CkGWY6XgCO31s_p6YXsR_jMzipShVE56raNimPn1PBadu3CV5vs_ZtLX3OkBA3yhShAvtcNNVNvRc-DlQqGoCOW5EvdUmvNtk_dRnNSc5pAQT7A/w640-h640/7E8A2076-4.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Talitiaiset ovat vakiovieraita. Niistä on helppo saada kuvia.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzlNAv4BVEnlEzvwDlXj39zmB7_rjU9DVGYUi9r5HqJpUwncAh4bsjtL5yN6JKKM7armHnaQxtrDtZxFrh8ixdT_UUP3z71Kn-NQPIwP5KYCYUoXD3iSfgUoXqXMviLmtlZdioTMe0hYTcMMMO5I7um_5uPmTyM-WBMRsEjGAM6C4HImMsi66IywQyDQ/s1920/7E8A2101-4.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzlNAv4BVEnlEzvwDlXj39zmB7_rjU9DVGYUi9r5HqJpUwncAh4bsjtL5yN6JKKM7armHnaQxtrDtZxFrh8ixdT_UUP3z71Kn-NQPIwP5KYCYUoXD3iSfgUoXqXMviLmtlZdioTMe0hYTcMMMO5I7um_5uPmTyM-WBMRsEjGAM6C4HImMsi66IywQyDQ/w640-h640/7E8A2101-4.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Sinitiaiset ovat yhtä varmoja vakioseuralaisia 💖.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEzUisvEpmRTADDIucuiyNIONJU2UNC_63usmu5LgEq2VwKDhb0q4QVm0yIKZK6bTf2IUCzVKEmbPOkUafPF9jZjS1c-xdOiNsYHQgojHh4541wyUSA1iYsrYUJhgQ3jIrJqBVg1q1AHxAudxST-uokDRCfaS2X2uzfDUsYIenXOOIusgsGKhwDvNVFA/s1920/7E8A2104-Enhanced-NR-4.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEzUisvEpmRTADDIucuiyNIONJU2UNC_63usmu5LgEq2VwKDhb0q4QVm0yIKZK6bTf2IUCzVKEmbPOkUafPF9jZjS1c-xdOiNsYHQgojHh4541wyUSA1iYsrYUJhgQ3jIrJqBVg1q1AHxAudxST-uokDRCfaS2X2uzfDUsYIenXOOIusgsGKhwDvNVFA/w640-h640/7E8A2104-Enhanced-NR-4.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIiv5Vbbe6jr6Uuxr2q9m0KzNInqpLj-VZYYggeqFvrMgSG0QnpZDxHDl_NNPgkoORYReUnq3wOSXgxng6pXT32G76TQXqll30ILbISAGvlWiufZzT8tDlfo3Pfb5sFX7YDTjksy3dYCBDX3DNzbafRB8FbM_3cKm2v9UtLqBfwMDt7teqXxumRaXJZg/s1920/7E8A2106-Enhanced-NR-4.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIiv5Vbbe6jr6Uuxr2q9m0KzNInqpLj-VZYYggeqFvrMgSG0QnpZDxHDl_NNPgkoORYReUnq3wOSXgxng6pXT32G76TQXqll30ILbISAGvlWiufZzT8tDlfo3Pfb5sFX7YDTjksy3dYCBDX3DNzbafRB8FbM_3cKm2v9UtLqBfwMDt7teqXxumRaXJZg/w640-h640/7E8A2106-Enhanced-NR-4.JPG" width="640" /></a></div><br /><p>Tänä viikonloppuna ollaan kotona eikä mennä tyhjentämään kuolinpesän asuntoa. Sekin odottaa tehtävälistalla puolikiireellisenä.</p><p><br /></p><p>Ihanaa viikonloppua sinulle! Lupaathan levätä ja nautiskella. Kukaan ei tee niitä puolestasi 💖.</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-30912056861928610112024-01-28T21:57:00.001+02:002024-01-28T22:01:04.974+02:00Tyhjennettiin asuntoa<p>Tänä viikonloppuna tyhjensimme vanhempieni asuntoa. Perjantaina tyhjensin asuntoa yksinäni. Lauantaina tyhjennyspartiossa olivat mukana mieheni ja poikani. Siirsimme muuhun kierrätykseen kelpaamattomat isot huonekalut isoon vuokra-autoon. Miehet veivät isot huonekalut, minä jeesasin pienempien tavaroiden kanssa.</p><p>Autoon olisi mahtunut enemmän kuin jaksoimme kohtuudella sinne kantaa. Osa huonekaluista piti purkaa osiin ennen kantamista. Kantomatka kulki hissittömän kerrostalon kolmannesta kerroksesta kapeaa ja jyrkkää portaikkoa pitkin pihalle. Priorisoimme tehtäväämme niin, että nyt vietiin ainakin kaikki se, mikä vaati kuljetukseen isompaa autoa. Peräkärryyn mahtuvaa tavaraa pystyy kuljettamaan myöhemminkin.</p><p>Poika oli kova ja tehokas tiimin jäsen. Ei oltaisi ilman häntä pärjätty mitenkään.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVzoOkbUP9JnOmOrlFr_s3jhxCLagP66efWC1snw9L2_WnSGSq95oa7ECIBxvvOOdOYR1hkACsiRtcXIWf1N54iWQTHeoAPGtV_SwgPODDdzazeanR7LUdSJhb7QDc88uBJoVb8jZCInK8MAk__8bqCZ_T9i0wruTA2HHSqwgRYmg8rhTgv55ExEpVPg/s2931/20240127_120003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2931" data-original-width="2931" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVzoOkbUP9JnOmOrlFr_s3jhxCLagP66efWC1snw9L2_WnSGSq95oa7ECIBxvvOOdOYR1hkACsiRtcXIWf1N54iWQTHeoAPGtV_SwgPODDdzazeanR7LUdSJhb7QDc88uBJoVb8jZCInK8MAk__8bqCZ_T9i0wruTA2HHSqwgRYmg8rhTgv55ExEpVPg/w400-h400/20240127_120003.jpg" width="400" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tässä taitaa olla menossa keittiön pöydän ositus kannettaviin osiin.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheChS9KS_v4ACQg7AbsSG_AFQPCBn1CCzOYAPZFkUZ2Oe8fD6ZQDT0EWuREqwrJuNclbo4YhgZ53Cwglnos4azOgKE-ILI1Ze2gBGR_DX3vVLIOJJBCp3i00QI9gUl1LEi3cU4Ko9zhtfjMjK26dSUDXY7DT4yTM2B4OmEkF-9DJJCeeitoxLYLD2BDg/s4624/20240127_123729.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4624" data-original-width="3468" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheChS9KS_v4ACQg7AbsSG_AFQPCBn1CCzOYAPZFkUZ2Oe8fD6ZQDT0EWuREqwrJuNclbo4YhgZ53Cwglnos4azOgKE-ILI1Ze2gBGR_DX3vVLIOJJBCp3i00QI9gUl1LEi3cU4Ko9zhtfjMjK26dSUDXY7DT4yTM2B4OmEkF-9DJJCeeitoxLYLD2BDg/w300-h400/20240127_123729.jpg" width="300" /></a></div><br /><p>Kaikkien kierrätyspyrkimystenkin jälkeen jätelajitteluasemalle päätyi minun arvioni mukaan oikein käyttökelpoistakin tavaraa. Hyväntekeväisyyskirpputori ei ottanut vastaan hyväkuntoisia vanhempia sohvia. Kovasti oltiin siellä nihkeitä muitakin vanhempia huonekaluja kohtaan. Ymmärrän toki, jos kukaan ei sellaisia halua ostaa.</p><p>Kävin läpi facebookin kierrätys- ja luovutusryhmiä. Sielläkään kukaan ei kaivannut sen kaltaisia huonekaluja, mitä meiltä oli vapautumassa. Energia on rajallista ainakin omassa elämässäni enkä enää jaksanut lähteä etsimään tavaroille mahdollista uutta kotia.</p><p>Ehkei hyväkuntoisilla, mutta vanhemmilla huonekaluilla sitten olekaan käyttöä kenelläkään? Ajat ovat niin muuttuneet sitten oman nuoruuden. Silloin omassa nuoruudessa pienillä rahoilla eläessä oli oltava kiitollinen siitä, kun sai joltain jotain käyttökelpoista käyttötavaraa ihan ilmaiseksi. Tyylistä ei ollut varaa silloin kipuilla 🤭.</p><p><br /></p><p>En ole ollut koskaan kouluikäisenä yhdenkään historian opettajan ihanneoppilas. En löytänyt koskaan historian opintojen vuosilukujen, sotien ja muuttuvien valtiorajojen takaa mitään helppoa ja lähestyttävää kosketuspintaa. </p><p>Sittemmin olen oppinut ymmärtämään historiaa tarinoina ihmiskunnan kehittymisestä ja kansakuntien matkoista. Miksei kukaan koulussa kertonut, miksi (ja miten) näistä asioista on hyvä kiinnostua?</p><p><br /></p><p>Olen töissä huomannut sen, miten paljon työyhteisöjen ja työpaikkojen historian tuntemisesta voi olla hyötyä. On ällistyttävän hyödyllistä ja käytännöllistä ymmärtää sitä, miten ja miksi tähän tilanteeseen on päädytty. Se auttaa löytämään tapoja ja keinoja tulla toimeen niiden ihmisten kanssa, joiden toiminta muuten tuntuisi jotenkin oudolta. Se auttaa perustelemaan asiat paremmin ja tehokkaammin ja ymmärtämään ihmisten kipupisteitä huomattavan paljon paremmin.</p><p>Sama pätee melkein kaikessa muussakin elämässä. Erilaisuuden ymmärtäminen on vaikeaa ja oman toiminnan sopeuttaminen siihen vieläkin vaikeampaa. Menneen ymmärtäminen auttaa pääsemään sille polulle, jota moni on kulkenut ja jokunen jäljestä seurannut. Aikaisemmin tapahtuneisiin asioihin perehtyminen on viisauden juuri. Jotta voi ymmärtää, mikä voi toimia nyt, pitää olla käsitys siitä, mitä on aikaisemmin tapahtunut.</p><p><br /></p><p>Talvi jatkuu, onneksi pakkasasteet ovat ainakin meillä pudonneet siedettäviin lukuihin. Tänään taisi olla peräti lauhaa, plussan puolella kävi lämpömittari.</p><p>Tässä talvikuvassa tyttärellä on päässä minun tekemäni pipo - toinen niistä. (Tavallaan tyhmä huomautus - kaikki näkevät, ettei kuvassa ole kahta pipoa 🤭)</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpcXj1ioyMM7OQHlZyGhkMyQQpmf1U4w5RGjjXiWYqEB2jhtgLWbuZ9iHhvTZAmJ5g6_mwO50SNwH50hqVoRDA67uUNy_0MiCJ1763TALj3rhUI5csrUw1jMTNf71f6NoOE5ZD7x98XqD_vHdzsRIlsNGCOC6UPaDstG6VJVyiFvCxNvF366iffftEiw/s1920/7E8A1595-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpcXj1ioyMM7OQHlZyGhkMyQQpmf1U4w5RGjjXiWYqEB2jhtgLWbuZ9iHhvTZAmJ5g6_mwO50SNwH50hqVoRDA67uUNy_0MiCJ1763TALj3rhUI5csrUw1jMTNf71f6NoOE5ZD7x98XqD_vHdzsRIlsNGCOC6UPaDstG6VJVyiFvCxNvF366iffftEiw/w640-h640/7E8A1595-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Yritän töissä tasapainotella kiireen ja kaipaamani kiireettömyyden välillä. Pienet kiireettömät hetket päivän mittaan eivät tuhoa tuottavuutta. Päin vastoin 💖</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com22tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-47804147984725818162024-01-21T21:01:00.001+02:002024-01-21T21:03:38.613+02:00Valon pilkahduksia ja toiveikkuutta<p>Olen panostanut lepäämiseen ja palautumiseen, melkein kaikki muu töitä lukuun ottamatta on jäänyt jonotuslistalle. Panostaminen on ollut hyödyllistä. Olen päässyt nauttimaan keskittymisestä yhteen asiaan kerrallaan ja välillä ihan vain olemaan. Olen kuunnellut itseäni ja saanut kaivettua mieleni syövereistä loputtoman tuntuiseen to do -listaani lisää tehtäviä. Se on ollut helpottavaa. Omassa päässä jonottavat ja pyörivät asiat, joita ei saa konkretisoitua käytännön tekemiseksi, pitävät yllä ihan kohtuullista perusstressiä ja epämiellyttävää oloa. Tekemättömien asioiden listaaminen avaa ihan erilaisen mahdollisuuden muistamiseen, tekemiseen ja tekemättömyydestä vapautumiseen.</p><p>Olen saanut hahmoteltua itselleni myös isompaa kuvaa tämän vuoden työtehtävistäni. Vaikka olen vasta hahmotteluvaiheessa ja yllätyksiä tulee eteen varmasti pitkin vuotta, olen jo helpottunut. Hatarakin suunnitelma antaa paremman fiiliksen kuin ei suunnitelmaa ollenkaan. Jos siis haluaa suunnitella työtään ja valmistautua etukäteen siltä osin kuin se on mahdollista ja järkevää. Ja minä haluan.</p><p><br /></p><p>Lintujen ruokintapaikalla on ollut kova kuhina. Lintuja ja oravia riittää iloksi pitkin päivää. Meditoinnin sijaan voi katkaista päivän tekemisiä tuijottelemalla ruokintapaikan kuhinaa ja ruuhkaa.</p><p>Tässä mustarastaskoiras lumisen tuijan oksilla.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcOQL0mVtGqEmPpJymcFhlwRI4oXyyx8Kfc2epLiF2b46bUSncAfAvrCvbNemPcNycdo4ldyUCt4KE6eP8XMEXP1jcW0ROMMinP6GTmOhlCF6pGt3A5lcKnG5TR2VYUBtnaoABtpiPG1AA6acjumJpcO7TdnHZFl7wFLplnDnFUFsEh4K82hfF-O_heA/s1920/7E8A2019-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1308" data-original-width="1920" height="436" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcOQL0mVtGqEmPpJymcFhlwRI4oXyyx8Kfc2epLiF2b46bUSncAfAvrCvbNemPcNycdo4ldyUCt4KE6eP8XMEXP1jcW0ROMMinP6GTmOhlCF6pGt3A5lcKnG5TR2VYUBtnaoABtpiPG1AA6acjumJpcO7TdnHZFl7wFLplnDnFUFsEh4K82hfF-O_heA/w640-h436/7E8A2019-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkOG1u-4MvruSRrm62yjZ2A2NyuhyphenhyphenMjFIFzYXDCNBn2FY41hBC_11ujUc9TMH-mB6RFLAxxVUBeBuxA2zfCQPo9F4vlW02N8e5mBu8RfDJKtBUqe-frLrYNmoQxkQyQdzbndn33d6kSyPDccNHXYbHLU-9OiEfEMlqHywv_a5jBCQoeyo1EFCGYs8VLA/s1920/7E8A2020-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1287" data-original-width="1920" height="430" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkOG1u-4MvruSRrm62yjZ2A2NyuhyphenhyphenMjFIFzYXDCNBn2FY41hBC_11ujUc9TMH-mB6RFLAxxVUBeBuxA2zfCQPo9F4vlW02N8e5mBu8RfDJKtBUqe-frLrYNmoQxkQyQdzbndn33d6kSyPDccNHXYbHLU-9OiEfEMlqHywv_a5jBCQoeyo1EFCGYs8VLA/w640-h430/7E8A2020-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Talvi on tarjoillut myös teknisiä askareita. Ilmalämpöpumppu käräytteli sulaketta kovien pakkasten aikaan oikein iloisella tahdilla. Nyt sähköammattilaiset kävivät siirtämässä sen ihan oman sulakkeensa taakse. Ei enää ongelmia 👍.</p><p>Nettiyhteydet ovat olleet myös pitkän aikaa hieman epävarmoja, eikä sellainen toimi kahden etätyöläisen huushollissa. Uuden netin myötä netti on nyt nopea ja varma. Siitä ei ole haittaa vapaa-ajallakaan.</p><p>Nuo 'remontit' tehtiin peräkkäisinä päivinä ja Pixie-koiralla oli hieman vaikeuksia suhtautua muukalaisiin omalla reviirillä. Isolla syliotteella Pixie pysyi rauhallisena. Lattialle päästessään se jonotti työhuoneen ovella ja haukkui vierailijoita oven läpi. Ne olivat tiukkoja rupeamia meille molemmille.</p><p>Sähköammattilaiset olivat meillä jo toista kertaa. On ihan mahdottoman upeaa, kun palvelu ja aikataulut pelaavat samoilla säännöillä kuin omassakin työelämässä! Liian usein on aikaisemmin käynyt niin, ettei sähkömies tule paikalle, vaikka kuinka on asiasta sovittu.</p><p><br /></p><p>Päivä on pidentynyt ja valo lisääntynyt. Minulla ovat myös omat voimavarani lisääntyneet ja tuntuu, että sekavan ja raskaan vuoden jälkeen näkyvissä olisi hiven järjestystä ja ennustettavuutta 💖. Jaksamista meille kaikille!</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com22tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-47647531376361128952024-01-12T21:58:00.001+02:002024-01-12T22:02:02.743+02:00Olipas pelottavan huono keli 😳<p>Tänään oli työkalenterissa lähipäivä ja säätiedotuksessa huono keli. Olen ajanut ihan kohtuullisen paljon erilaisissa olosuhteissa elämäni aikana ja arvelin työmatkan sujuvan kaikesta huolimatta ihan hyvin. Arvelin väärin.</p><p>Heräsin aamulla kuudelta (mikä on minulle TODELLA aikaista) laittautuakseni kohtaamiskuntoon ja lähteäkseni ajoissa töihin. Aamu sujui mainiosti ja kymmenen minuuttia etuajassa pääsin lähtemään matkaan. Keli ei ilahduttanut, mutta 'velvollisuudet' kutsuivat.</p><p>Keli oli kamala ja paheni vain matkan hitaasti edetessä. Oli pimeää eikä moottoritiellä tietenkään ole valaistusta. Aura ei ollut käynyt, vaikka moottoritien hyvään ajokuntoon on tavallisesti voinut hienosti luottaa. Oma kaista näkyi vain paikoin, sillä liikennettä oli vähän. Ohituskaista oli lumen peittämä ja jokainen ohittava auto aiheutti täyden lumisokeuden joksikin aikaa.</p><p>Hyvät välimatkat, kohtuullinen nopeus ja jatkuva valppaus toimivat tavallisesti ihan hyvin huonoissakin keliolosuhteissa. Nyt omaa kaistaa oli välillä vaikea nähdä tuiskuavan ja pöllyävän lumen keskeltä. Lisäksi ohi paahtavat autot sekoittivat tilanteet aivan täysin.</p><p>Muutaman ohittavan auton lumipöllyt onnistuin selvittämään ihan keskittymällä, näkymä eteen päin aukeni melko pian. Sitten tuli ensimmäinen auto, joka pöllytti lunta näköesteeksi ihan urakalla. Näkyvyys ei selvinnyt pian eikä edes kohta. Löysin itseni kuitenkin onneksi vielä omalta kaistaltani, kun näkyvyys selkeni. Mutta kyllä jaksoi ahdistaa.</p><p>Seuraavaksi ohi kevyen lumen paksulti peittämää kaistaa pitkin huristikin rekka. Olisi pitänyt jarruttaa heti (näin jälkiviisaasti). Lumipölly olisi kadonnut näkyvyyttä peittämästä nopeammin. Nyt vain hiljensin vauhtia. Ja lumipölly esti näkyvyyden ihan ikuisuuden ajan. Oli lopulta pakko jarruttaa, kun en yhtään tiennyt, missä olin menossa.</p><p>Olin kaistalla, mutta vasemmalla puolellani oli kaide. Suuntavaistoni oli (niin kuin aina) ihan täydellisen sekaisin, enkä hahmottanut paikkaani. Sitten tajusin ajavani ohituskaistalla. Takanani ajava auto yritti ohittaa minua oikealta. Laitoin vilkun oikealle ja takana ajava auto päästi minut takaisin oikealle kaistalle. Pelotti, olin ihan hukassa, pienessä paniikissa.</p><p>Siirryin seuraavan huoltoaseman pysäköintialueelle vetämään henkeä ja rauhoittumaan. Päätin jatkaa matkaa vasta, kun keli helpottaisi: joko sade vähenisi tai valo lisääntyisi. Siinä odotellessa tuli moneen otteeseen kylmä (ulkona oli kymmenen pakkasastetta). Käynnistin välillä auton ja lämmittelin ja sammutin sen jälleen. Muutaman kerran jälkeen auton sisällä näytti tältä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGabK4goOY0wXDAsyebpAT3y91x3ZIEsergl8K2sUSIvmojVdMCg3jOR-Y6j8UaVsM7CXq2-hPzQankCxIX7n48tF6XPw4LS5qsBY9lBuHIlBjySXu0H4urmVKb1eMNZ9LxkBnmUKhPVBlhiRUt2L5BIsi8U6HZM1-j4awCab4DXbW-xUG8Kw0LuzMBQ/s1920/lumiset%20auton%20lasit-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1225" data-original-width="1920" height="255" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGabK4goOY0wXDAsyebpAT3y91x3ZIEsergl8K2sUSIvmojVdMCg3jOR-Y6j8UaVsM7CXq2-hPzQankCxIX7n48tF6XPw4LS5qsBY9lBuHIlBjySXu0H4urmVKb1eMNZ9LxkBnmUKhPVBlhiRUt2L5BIsi8U6HZM1-j4awCab4DXbW-xUG8Kw0LuzMBQ/w400-h255/lumiset%20auton%20lasit-5.JPG" width="400" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Lumi peitti nopeasti auton ikkunat ja reilun puolen tunnin odottamisen jälkeen auton katolta pääsi puhdistamaan melkein kymmenen sentin lumikerroksen. Pienen hämärän saavuttua päätin vihdoin lähteä urheasti uudelleen matkaan.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Ajaminen oli hämärässä huomattavasti helpompaa kuin pimeässä. Ohittavat autot aiheuttivat edelleenkin samanlaisen suuntasekaannuksen kuin aikaisemminkin. Nyt ajauduin oikean puolen pientareelle. Vieläkin pysyin tien puolella. Silti olo oli melkoisen ahdistunut.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Olin jo aikaisemmin päättänyt, että käännyn heti seuraavasta liittymästä takaisin kohti kotia, sillä en jaksanut mitenkään uskoa selviäväni turvallisesti toimistolle Helsinkiin. Matkasta tuli silti pitkä. Matkasin kaikkiaan melkein 2,5 tuntia. Pysähdyin useasti ja koin ihan liian monta läheltä piti -tilannetta.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Heräsin siis aikaisin pukeutuakseni, meikatakseni ja heiluttaakseni hiuksiani. Matkustin 2,5 tuntia ja pääsin aloittamaan työt kotitoimistolla lopulta ihan turhan myöhään. Olin väsynyt, stressaantunut ja puhki. Tästä reissusta pitää ehdottomasti oppia parhaat opit talteen. Tätä ei saa tapahtua uudestaan!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Omat läheltä piti -tilanteeni olivat semivaarattomia. Olisin päätynyt syvään hankeen pimeässä ymmärtämättä yhtään missä, mutta vahingot olisivat jääneet pieniksi. Jos olisin kaikesta huolimatta päätynyt urheilemaan Helsinkiin asti, tuloksena olisi voinut olla jotain paljon pahempaakin. Jo kaikki kokemani stressi vähensi huomattavasti terävyyttäni ja tarkkuuttani ajajana.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Näillä kelivaroituksilla ei mitenkään pitäisi lähteä ajamaan töihin eikä muuallekaan. Junalla en usko menestyneeni yhtään paremmin, ehkä päinvastoin. Junat pettävät aina, kun keli vaihtuu johonkin suuntaan (myönnän, että tämä on oma subjektiivinen ja pessimistinen mielipiteeni).</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Arvostetaan itseämme ja pidetään itsemme turvassa huonoilla keleillä tai muuten huonoissa olosuhteissa 💖🥰💖.</div><br /><p><br /></p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com30tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-2267952816744629652024-01-07T20:35:00.005+02:002024-01-07T20:40:42.972+02:00Harmaita hiuksia<p>Kelit ovat olleet kovia. Tänään aamupäivällä ulkona oli mittarin mukaan vielä -31 astetta ja iltapäivällä klo 16 aikoihin lämpötila oli edelleen peräti -27 astetta. Onneksi ei tarvinnut liikkua minnekään sen enempää autolla kuin kävellenkään. Koiran kanssakin käytiin vain ihan minilenkit, ylimääräiset kävelyt lykätään parempiin keleihin.</p><p>Eilen päivällä oli hieman lauhempaa ja uskaltauduin kovasti pukeutuneena kameran kanssa luontoa ihailemaan. Kovilla pakkasilla kameraa ei voi tuoda ulkoa sisään tuosta vain, vaan se pitää sulkea ulkona esimerkiksi muovipussiin, joka tasoittaa kondensoitumista ja estää kameran vahingoittumisen. Kun kamera on jäähtynyt sisätiloissa muovipussissa pari tuntia, sen voi vihdoin ottaa huoletta käyttöön.</p><p>Keli oli yli 20 asteen pakkasessa kaunis, mutta ulkoilua rajoittava. Aurinkokin matkaa tällä hetkellä melkoisen matalalla kaarella, joten valon saatavuus on melkoisen heikkoa. Minun innostuksen lähteeni valokuvauksessa on juurikin valo. Harmaa pilvisyys ja vähäinen valo eivät ole minun juttujani.</p><p><br /></p><p>Aurinkoisen iltapäivän löytö oli naapurin koivussa lepäillyt närhi, joka lepäili rauhallisen oloisena aurinkoisella oksalla.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEie_uYjk2yoAkdFURSGrbJlPcs0sT_U_rJc8G871VCFUv9tdHwaZNdA38TOluSLGq4R7W3_YopFYFuu2BSNZHvKjfCCJnZsPD3MAS3X4E5MITAIedVV3hTxNKSLAeb8_nTojpTm8_ZLWjGhhdRgsoVq0DCZtkS-lJIbueWQWUaT0NDR5uJWMsTuV-Xxwg/s1920/7E8A1941-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1266" data-original-width="1920" height="422" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEie_uYjk2yoAkdFURSGrbJlPcs0sT_U_rJc8G871VCFUv9tdHwaZNdA38TOluSLGq4R7W3_YopFYFuu2BSNZHvKjfCCJnZsPD3MAS3X4E5MITAIedVV3hTxNKSLAeb8_nTojpTm8_ZLWjGhhdRgsoVq0DCZtkS-lJIbueWQWUaT0NDR5uJWMsTuV-Xxwg/w640-h422/7E8A1941-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEz6kjdi7Rc3tcvcNQF_JIOc6S0HnN3aFwLDuG9nKZlkTFjhhWtzdPTOBTbkssaqKNEi_boJKe9rTpesAwWPG7dP_X1cCk9cHigsxoIm4SNP7WTeKBW8w_S_XDaVHlwtz84o0CWPwYiTK7mOucAuF2nQtWhHF5m5orm1p0FH9k70UjtkcTV7hwAlbrmA/s1920/7E8A1994-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1178" data-original-width="1920" height="392" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEz6kjdi7Rc3tcvcNQF_JIOc6S0HnN3aFwLDuG9nKZlkTFjhhWtzdPTOBTbkssaqKNEi_boJKe9rTpesAwWPG7dP_X1cCk9cHigsxoIm4SNP7WTeKBW8w_S_XDaVHlwtz84o0CWPwYiTK7mOucAuF2nQtWhHF5m5orm1p0FH9k70UjtkcTV7hwAlbrmA/w640-h392/7E8A1994-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Asiasta kukkaruukkuun: Olen miettinyt kovasti viime aikoina harmaita hiuksia. Olen peitellyt niitä päässäni pienen ikuisuuden, ehkäpä peräti kymmenen vuotta. Peittely on käynyt vuosi vuodelta yhä haastavammaksi. Kunnon peittelyyn tarvittaisiin jo värjäys vähintään kahden viikon välein (oma arvioni). Siitä huolimatta harmaa juurikasvu pöllähtelee näkyviin räikeästi tämän tästä ja peittely alkaa tuntua jo hullun hommalta.</p><p>Harmaiden hiusten vapauttamiseen vaikuttaa ainakin kaksi seikkaa. 1) Miten itse suhtaudun ja sopeudun harmaisiin hiuksiin ja 2) Miten muut suhtautuvat ja millaista palautetta niistä saisin. Olen luvattoman herkkä muiden mielipiteille ja muiden palautteelle, joten ei kannata alkaa teeskennellä, ettei muiden mielipiteillä muka olisi väliä.</p><p>Kampaajani kanssa olen aloittanut kokeilun harmaiden hiuksien vapauttamisesta. Hiuksia värjätään, mutta vain osin. Osin juurikasvu saa jäädä näkyviin. En ole yhtään varma, miten tähän suhtaudun - ehdotus tavoitteesta oli toki omani, käytännön ratkaisuehdotus kampaajani.</p><p><br /></p><p>Harmaisiin hiuksiin liittyy (etenkin naisten kohdalla) jonkinlaista luovuttamisen mielikuvaa. Kun ei ole aavistustakaan, millaista työtä harmaiden hiuksien peittely jossain vaiheessa oikeasti vaatii ja miten itsepäisesti, vääjäämättä ja vastustamattomasti hiusten harmaantuminen etenee, kun on edetäkseen, harmaiden hiusten vapauttaminen saattaa tuntua luovuttamiselta. Mutta erityisesti työelämässä se vaatii naiselta aikamoista rohkeutta. Mielikuvia vastaan taisteleminen voi olla rankkaa hommaa.</p><p>Seuraan päivä ja viikko kerrallaan, miten oma asennoitumiseni itseeni ja ulkomuotooni elää uuden vapautusprojektin myötä. Jollen kestä olla omissa nahoissani, palaan vanhaan hyvään värjäysnaamiointiini. Jos muilta tuleva sanallinen ja sanaton palaute on liian tyrmäävää (mikä on siis minun tapauksessani edes vähän), palaan varmaankin miellyttämään muiden mielipiteitä värjäämällä taas hiuksiani entistä tiuhempaan tahtiin.</p><p>Jos sen sijaan tähdet osuvat kohdilleen, löydän harmaiden hiusteni sävyistä jotain potkua uuteen elämänvaiheeseen. Saapas nähdä, miten tässä käy.</p><p><br /></p><p>Mitä sinä ajattelet naisten harmaista hiuksista? Onko mielessäsi ehdotuksia harmaiden hiusten ja dynaamisen mielen ulkoasun yhdistämiseen? Mitä itse olet tehnyt tai aikonut tehdä?</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com28tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-41561175814554154532024-01-01T23:03:00.002+02:002024-01-03T20:44:41.796+02:00Uusi vuosi koitti, toivottavasti osaan tehdä monta asiaa tänä vuonna edellistä paremmin 👍💖<p> Uuden vuoden henkeen lyhyt kertaus menneestä vuodesta:</p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>hautasin molemmat vanhempani</li><li>toinen heistä kuoli viime vuonna</li><li>olen tehnyt perunkirjoituksen</li><li>olen tyhjentänyt kuolinpesän asuntoa myyntiä varten</li><li>töissä tuli organisaatiomuutos ja siirryin uuteen yksikköön ihan uuteen tehtävään</li><li>olen hyvästellyt vanhan pitkäaikaisen työyhteisöni ja tutustunut uuteen työyhteisöön</li><li>olen luopunut monista vanhoista, vuosikymmeniä kehittämistäni ammattiosaamisistani ja alkanut kehittää uusia vahvuuksia ja ammattiosaamisia itselleni</li><li>olen kiertänyt kaksi lomaviikkoa (keväällä ja syksyllä) miehen ja koiran kanssa matkailuautolla ja tutustunut Suomen matkailukohteisiin</li><li>lomailin miehen ja koiran kanssa kesällä viikon vuokramökillä, kävin uimassakin muutaman kerran</li><li>keräsin kantarelleja melkein 40 kiloa, suppilovahveroita huomattavasti vähemmän</li><li>lahjoitin kantarelleista muille ehkä noin 5-10 kiloa</li><li>tytär vietti meillä kesälomasta (EDIT) <strike>ihanan viikon</strike> ihanat kolme viikkoa elokuussa</li><li>olen tehnyt käsitöitä paljon: lähinnä sukkia, muutamat pipot, lapaset ja parit kaulurit </li><li>olen lahjoittanut neulomiani/kutomiani sukkia muille ehkäpä noin 10-15 paria</li><li>olen hoitanut ja maksanut kuolinpesien laskuja - kuolinpesien pankkitilit ovat eri pankeissa</li><li>olen tehnyt kuolinpesän laskuihin osoitteenmuutoksia ja maksajan osoitteen muutoksia</li><li>sairastin koronan</li><li>sain seurakseni koronan pitkäaikaiset jälkioireet: pohjattoman väsymyksen ja hulppean aivohäröilyn</li><li>Niin kevät kuin syksykin oli työn kannalta huikeaa kiirettä ja hoppua - työtehtävien ja -organisaation muutos estivät ennakoitavuuden</li><li>joulu vietettiin koko perheen kanssa yhdessä</li></ul><div>Varmaan paljon jäi unohduksiin, mutta tästä pääsee käsitykseen vuoden kulusta.</div><div><br /></div><div>Vaikka katsaukset ovat lukemani mukaan usein onnistumispainotteisia, minun listani on tapahtumapainotteinen. Näissä asioissa en olisi voinut erityisesti onnistua tai epäonnistua. Ja epäonnistuminenkaan ei olisi mielestäni ollut paha juttu. Vaikeiden asioiden äärellä on lupa epäonnistua. Sen myöntäminen on jo tavallaan onnistumista.</div><div><br /></div><div>Katselen kovasti kieroon sitä, että ihmisen elämää arvotetaan onnistumisten ja suoritusten mukaan. Nehän ovat sinänsä hienoja juttuja, en väheksy niitä. Elämä voi joskus kuitenkin olla raskasta - ja sitä se vain välillä on. Raskas elämänvaihe ei ole huonommuutta tai häpeää. Se on elämää. Niistä yli pääseminen ja eteenpäin selviytyminen on Onnistumista isolla O:lla.</div><div><br /></div><div>Vaikka minun elämäni on ollut kuluneen vuoden aikana raskasta, se on ollut myös hyvää. Olen kiitollinen kaikille elämääni positiivisesti osallistuneille ystäville 🥰. KIITOS!</div><div><br /></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijc2iHEJFd3AyGtoYqOB70CaDbgX9MGiiy79CdsyFXr7kA_rBoxy9MFxfv5eopFjldmquEiVfaYWekBak-i-ioIAPDfOKMXxKwOmko_4n-OtIrhxluPNmA8k8vWNe8Sno157oZRR8m6NUq9LN9sS3sBtE1XXxGkZ6GtVapTH4WsTz5B5KJDF1frvX05Q/s1920/7E8A1808-Enhanced-NR-5.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1276" data-original-width="1920" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijc2iHEJFd3AyGtoYqOB70CaDbgX9MGiiy79CdsyFXr7kA_rBoxy9MFxfv5eopFjldmquEiVfaYWekBak-i-ioIAPDfOKMXxKwOmko_4n-OtIrhxluPNmA8k8vWNe8Sno157oZRR8m6NUq9LN9sS3sBtE1XXxGkZ6GtVapTH4WsTz5B5KJDF1frvX05Q/w640-h426/7E8A1808-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Talitiaiset nauttivat kovasti talventörröttäjistä eli talveksi pystyyn jätetyistä perennojen varsista. Ne ovat hyviä odottelupaikkoja matkalla ruokinnalle.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwEz7Yj-X5t091IhKNkptGRQ2wVgHSIfNWCPgUWhTMtIc0xoGyDh86tUL0nBlXVWuu8oXMjWaq2egFWrAi5Gdb8Gy9f2U0-B01QW11FH3isfyjwouC0sSVab7VEr1uovzYUWCxQPxjWAS9Ri3XnWV6tKrAT4iU6kwX3BxyoiS0-uxSS8UbVmGG4R17lA/s1920/7E8A1827-Enhanced-NR-5.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1235" data-original-width="1920" height="412" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwEz7Yj-X5t091IhKNkptGRQ2wVgHSIfNWCPgUWhTMtIc0xoGyDh86tUL0nBlXVWuu8oXMjWaq2egFWrAi5Gdb8Gy9f2U0-B01QW11FH3isfyjwouC0sSVab7VEr1uovzYUWCxQPxjWAS9Ri3XnWV6tKrAT4iU6kwX3BxyoiS0-uxSS8UbVmGG4R17lA/w640-h412/7E8A1827-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><p>Mustarastas on tässä ruokintapaikan alla. Vieressä perennojen tukivarsi (jätän ne nolosti aina paikoilleen koko talveksi, ettei tule lisätyötä).</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfNH-g28ndTP8iArcjbSViuohzmFPbW_PC6a1oCWm73WngzZg9Ou7AdUIhC6A_3jlW6x8QLnOIxp2nawuaFdXY_VelsBTYiS0t-KWf9F5hS2Y7-jxqKOMvsr1XXd2eHv6aVQ2TVBDA9-oLv5kYKz1rkXzBsCLUAXhsL-jZafc4iWJREwrcFrySP3dTSA/s1920/7E8A1846-Enhanced-NR-5.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1298" data-original-width="1920" height="432" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfNH-g28ndTP8iArcjbSViuohzmFPbW_PC6a1oCWm73WngzZg9Ou7AdUIhC6A_3jlW6x8QLnOIxp2nawuaFdXY_VelsBTYiS0t-KWf9F5hS2Y7-jxqKOMvsr1XXd2eHv6aVQ2TVBDA9-oLv5kYKz1rkXzBsCLUAXhsL-jZafc4iWJREwrcFrySP3dTSA/w640-h432/7E8A1846-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><p>Linnut viihtyvät myös laikkukirjokanukan oksien suojassa. Vaikka pensaistoa on harvennettu, sinne on edelleenkin aika vaikeakulkuinen reitti petolinnuille. Turvallinen ympäristö siis.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_n09iJeLFvjY3yOU1lk-CbczOHMQtC9IhVWvNFg-2soDpgOLvM0RpZRl-AdDGM83WTokhN3yUz5pWUmPPaU85SqRoQOclNmDgRRS3J06OkvdX2k3HR8RaqP1dWSbvMUqHhpJgmUT2CpYSy8zLJYCU3smxGC2bMg4i7jbLKU0F5uXp448yAwz0q1H4_w/s1920/7E8A1849-Enhanced-NR-5.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1266" data-original-width="1920" height="422" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_n09iJeLFvjY3yOU1lk-CbczOHMQtC9IhVWvNFg-2soDpgOLvM0RpZRl-AdDGM83WTokhN3yUz5pWUmPPaU85SqRoQOclNmDgRRS3J06OkvdX2k3HR8RaqP1dWSbvMUqHhpJgmUT2CpYSy8zLJYCU3smxGC2bMg4i7jbLKU0F5uXp448yAwz0q1H4_w/w640-h422/7E8A1849-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><p>Tässä mustarastas on edelleen ruokintapaikan alla, mutta kerrosta korkeammalla. Omenapuussa roikkuvien ruokintapaikkojen alapuolella on isot saavit, joihin ylimääräiset siemenet putoavat. Tällä vähennetään jyrsijäongelmia. Saavien korkeat reunukset eivät ole vielä houkutellut jyrsijöitä luokseen.</p><p>Mustarastaat sen sijaan pitävät maaruokailusta. Ne ovat onneksi löytäneet myös nämä saavit, joihin siemeniä putoilee. Ne pysähtyvät ensin saavien reunoille tarkkailemaan ja pujahtavat sitten saaveihin ruokailemaan. Pian ne nousevat takaisin saavien reunoille tarkkailemaan tilannetta ja sitten voi taas sukeltaa pudonneiden siementen ihmeelliseen maailmaan 🥰.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6Fp2hTDtKFvXOPr2XtSQFOBDSP61K6e5WKIkOVQfKnYRBDeMOEywVf9-ryYjnTAVbCBS73RnEP_DRFfT14reWniknoxiBjQqiME8gcL2faBLQd4I1Z5kOK_Gq70rYcNxRtan2Y9ZD28Iv3oGwP8E4v8CG7QjWJdp_z9omwa3_t76qWjPlb8Lj6tWQXg/s1920/7E8A1899-Enhanced-NR-5.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1264" data-original-width="1920" height="422" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6Fp2hTDtKFvXOPr2XtSQFOBDSP61K6e5WKIkOVQfKnYRBDeMOEywVf9-ryYjnTAVbCBS73RnEP_DRFfT14reWniknoxiBjQqiME8gcL2faBLQd4I1Z5kOK_Gq70rYcNxRtan2Y9ZD28Iv3oGwP8E4v8CG7QjWJdp_z9omwa3_t76qWjPlb8Lj6tWQXg/w640-h422/7E8A1899-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><p><br /></p>Urpiaiset ovat löytäneet myös saavin reunan, mutta ne näyttävät odottelevan siinä sopivaa pyrähdystä ruokintalaitteille.<p></p><p><br /></p><p>Saaveissa on kiipelikepit oravia varten. Jos lumi sulaa saavissa, on aina olemassa oravien hukkumisvaara. Kiipeilykeppi on hyvä turva tällaisia tilanteita varten.</p><p>Kiipeilykeppi antaa myös lisävartta ruokailulaitteelle kurottautumista varten. Osa oravista päätyy roikkumaan ruokailulaitteeseen ja yksi pitkä koripalloilijamainen orava pääsee kurottamaan laitteelle ihan saavin reunalta asti.</p><p><br /></p><p>Närhet käyttävät jonkin verran kiipeilykeppejä ruokailussaan. Niiden avulla pääsee lähemmäs ruoka-apajaa.<br /></p><div><br /></div><div> </div><div>Meillä on kovasti pakkasta ja kelin pitäisi vain kiristyö parin seuraavan päivän ajan. Onneksi on etätyö. <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010091946.html" target="_blank"><i>Junat ovat kovasti myöhässä pakkasen vuoksi</i></a> ja niiden kulkuun luottaminen olisi ihan kokopäivätyö.</div><div><br /></div><div><br /></div><div>Mahtavaa uuden vuoden alkua! Eletään tämä vuosi hieman edellistä vuotta paremmin. Tehdään fiksumpia investointeja itseemme ja lähimmäisiimme. Opetellaan kieltäytymään turhista jutuista. ja opetellaan tunnistamaan nuo turhat jutut.</div><div><br /></div><p></p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-44580875171359337282023-12-28T21:07:00.006+02:002023-12-28T21:10:16.655+02:00Punatulkkuja - ja kaikkea ei todellakaan tarvitse saada!<p>Aloitan kuvilla pihan punatulkuista. Niitä (punatulkkuja) riittää pihalla, erityisesti omenapuun luona aivan hurmaavia määriä. Tässä tilanteessa tuo tarkoittaa käytännössä toistakymmentä punatulkkua kerrallaan. Ne käyvät harvoin syöttötelineellä, mutta omenapuun kaksi syöttölaitetta ovat kovassa käytössä.</p><p>Koiraat ovat komeita ja niiiii-in punaisia.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9F3Ixdavm8XYZs-lKgVDRGnKkSX0pXAfa97ORw-xt2AVYpVnPRzDR_P3k3jZbX-q-gPkjTsrmrur0I-AFd5iSdePVGUDckOVNv1NIxkr5fl-B9nSM2b_kBleNEQi_OzoOAr5vlpqTEAkdNFYjXKIUTPfuHTeatwTeUPAYlJuQ2ZvKabgcJdgtDRGPwQ/s1920/7E8A1792-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1336" data-original-width="1920" height="446" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9F3Ixdavm8XYZs-lKgVDRGnKkSX0pXAfa97ORw-xt2AVYpVnPRzDR_P3k3jZbX-q-gPkjTsrmrur0I-AFd5iSdePVGUDckOVNv1NIxkr5fl-B9nSM2b_kBleNEQi_OzoOAr5vlpqTEAkdNFYjXKIUTPfuHTeatwTeUPAYlJuQ2ZvKabgcJdgtDRGPwQ/w640-h446/7E8A1792-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Naaraat ovat haaleampia, mutta tyylikkäitä nekin. Monet punatulkut käyvät nopeasti naukkaamassa siemenen automaatilta ja siirtyvät puun ylemmille oksille siitä nauttimaan. Pureskeleminen ei ole oikea termi. Nokallaan ne jotenkin murskaavat siemenet. Jotkut nälkäiset ja rohkeat jäävät ruokintalaitteelle vähän niin kuin pöytävarauksella. Ottavat hyvän asennon ja jäävät aterioimaan ihan rauhassa. Viherpeipot harrastavat tuota ihan samaa.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhL7JbKyovIwLLVQgr2uj185zdu4D_Yt4wK8_lDSD2xKxeBQYRTIf7l-0W3EZpJ8z1CsIF_wrtLkQlDJWhmvk1rcBEcZXDyx4FFNwoxTcdChxmkAYolMe9bmkxKGFgUMbRSqyIPEHOID__MIfgcdC2Fm-ZE4PNwp6KrLAbPbT2kP6f9uNvqxuNbJEeLKg/s1920/7E8A1822-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1286" data-original-width="1920" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhL7JbKyovIwLLVQgr2uj185zdu4D_Yt4wK8_lDSD2xKxeBQYRTIf7l-0W3EZpJ8z1CsIF_wrtLkQlDJWhmvk1rcBEcZXDyx4FFNwoxTcdChxmkAYolMe9bmkxKGFgUMbRSqyIPEHOID__MIfgcdC2Fm-ZE4PNwp6KrLAbPbT2kP6f9uNvqxuNbJEeLKg/w640-h428/7E8A1822-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Tältä näyttää se hätäisempi ruokailu. Koivet ovat laitteen reunalla ja muuten pyristellään paikoillaan siihen asti, että siemen on nokassa. Jalat eivät siis roiku ilmassa, vaikka ehkä näyttäisikin siltä.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3mSdg8DF52F1dXr5OT4J2PtccOVyHLLHQU2jxGA9siGEmDSNM1JOp6_iyyj9T3GZKatU0bXJmtPzosSccu1NEfi5KRlfwfcOkMgQUoIIOauZX77p-R6Fx1nd_Mr-mJzWOhUpf_pmBvQ34Rv8zguVp61q9DbIuqodx4LTEkisRnA8mufjFkECqYT3wvw/s1920/7E8A1832-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1127" data-original-width="1920" height="376" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3mSdg8DF52F1dXr5OT4J2PtccOVyHLLHQU2jxGA9siGEmDSNM1JOp6_iyyj9T3GZKatU0bXJmtPzosSccu1NEfi5KRlfwfcOkMgQUoIIOauZX77p-R6Fx1nd_Mr-mJzWOhUpf_pmBvQ34Rv8zguVp61q9DbIuqodx4LTEkisRnA8mufjFkECqYT3wvw/w640-h376/7E8A1832-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7Wg8KuckUGytRmBSafyl3XXo-9HcdL4ffHQTlUHD-HcDwFTnB_pb_rdLxDi9BlvGOtiVJgRZzHfgzSKxQG9GpcYwUZiT6SBLRdjGBICnvk5kIGeWi3T4t8Y1tq3WslOR1juN8ulfEQEYE4_8c_Obs7JlY0NVEr1UympirmXs2f8QJxrgfip0sFRqDww/s1920/7E8A1836-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1217" data-original-width="1920" height="406" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7Wg8KuckUGytRmBSafyl3XXo-9HcdL4ffHQTlUHD-HcDwFTnB_pb_rdLxDi9BlvGOtiVJgRZzHfgzSKxQG9GpcYwUZiT6SBLRdjGBICnvk5kIGeWi3T4t8Y1tq3WslOR1juN8ulfEQEYE4_8c_Obs7JlY0NVEr1UympirmXs2f8QJxrgfip0sFRqDww/w640-h406/7E8A1836-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Tässä aterioidaan sitten taas ihan arvokkaasti.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGk9jsmgv8BLAnGsiAZnCVs6g6lGWRjY51tEdbY8HKW5iiJenOHTiMsevPTV9JGi8A8P4f4JqAJPUyKZu655tj2w6UDy7dYeHxoeA6kRTKBNIpsuypfI6jCasr2lIBMIvQNUXOuEuzM572XR3rPniu4XgLWrcKByNclPPu5XNFgid54IoLxRDKbYPwEA/s1920/7E8A1837-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1245" data-original-width="1920" height="416" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGk9jsmgv8BLAnGsiAZnCVs6g6lGWRjY51tEdbY8HKW5iiJenOHTiMsevPTV9JGi8A8P4f4JqAJPUyKZu655tj2w6UDy7dYeHxoeA6kRTKBNIpsuypfI6jCasr2lIBMIvQNUXOuEuzM572XR3rPniu4XgLWrcKByNclPPu5XNFgid54IoLxRDKbYPwEA/w640-h416/7E8A1837-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Välillä ruokintalaitteella oli ruuhkaa, mutta sopu teki sijaa. Viherpeippo on tuo toinen paikalla ruokaileva.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiG1PXWbTEBxBTKCq-DvmHo2NHE6lG5D4PVBvMPNtskBNk7m_RSyvmBzFD3X6wS3657iahIgyLGCjn1buKWZIZQWYXXpsY1GsjUV66FOGlMQQZm_EV05xAvVG-qLVM3plsRkcAzxgkwWQ7eMYs9j_FT4wLSW9glvbCJilViS8oYCFOvi9IAui91EWW5dQ/s1920/7E8A1890-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1261" data-original-width="1920" height="420" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiG1PXWbTEBxBTKCq-DvmHo2NHE6lG5D4PVBvMPNtskBNk7m_RSyvmBzFD3X6wS3657iahIgyLGCjn1buKWZIZQWYXXpsY1GsjUV66FOGlMQQZm_EV05xAvVG-qLVM3plsRkcAzxgkwWQ7eMYs9j_FT4wLSW9glvbCJilViS8oYCFOvi9IAui91EWW5dQ/w640-h420/7E8A1890-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Toisena aiheena mielessäni on joulupuukeräyksistä lähtenyt keskustelu siitä, millainen joululahjatoive on liikaa ja mitä lapsen oikeasti pitää saada voidakseen kuulua joukkoon. Aihe on isompana pyörinyt mielessäni jo kauemmin, mutta joulupuukeräysten ympärille syntynyt keskustelu tiivisti ajatteluani entisestään. </p><p>Nyt kun selasin internetin uljasta maailmaa löytääkseni lukemani artikkelit törmäsin ihan vastaaviin kirjoituksiin vuodelta 2019. Eli ei linkkejä, mutta yritän tiivistää havaintojani tänne.</p><p>Lahjojen ostajat ovat ihmetelleet hyväntekeväisyyskeräysten osin kalliita lahjatoiveita. Yksi kertoo, ettei sen hintaiseen lahjaan olisi varaa omallekaan perheelle. Toinen ihmettelee 'köyhän' vaatimustasoa. Kolmas ehdottaa, että kalliisiin lahjatoiveisiin voisi yhdistää useamman lahjoittajan voimavarat. Neljäs ajattelee, että kalliita lahjatoiveita vieroksutaan vain siksi, että lahjoittajat ovat itse niin tyytyväisiä elämäänsä, etteivät voi ymmärtää nuorten tarpeita kuulua muiden joukkoon (mikä siis vaatii kalliita merkkivaatteita ja -tavaroita).</p><p><br /></p><p>Köyhyys on asia erikseen. Se on lapselle taakka (kuten vanhemmillekin), mutta sitä voi hyvin sietää johonkin rajaan asti. Minun lapsuuteni oli vähävarainen, mutta mikään elämäni traumoista ei ole syntynyt siitä, ettei meillä ollut varaa siihen, mikä oli olevinaan tärkeää. Siihen aikaan oli niin mahdottoman selvää, etteivät kaikki voi saada kaikkea. Vähemmällä piti vain pystyä tulemaan toimeen.</p><p>Toki joitakin toiveita toteutui monesti joululahjoissa. Yksi isoista must-have-toiveista oli kuukengät (70-luvulla siis). KAIKILLA oli kuukengät. Siis ihan kaikilla. Minä sain omani vihdoin joululahjaksi. Oli se makeaa 🥳.</p><p>Se on totta, että jos ei koskaan saa sitä, mitä kaikilla muilla on, tuntee olevansa aika nurkassa. Mutta kun saa edes joskus jotain 'kaikille kuuluvaa', elämä on paljon helpompaa.</p><p><br /></p><p>Ihan asia erikseen on se, että lapsi tai nuori (tai pahimmillaan vielä aikuinenkin) kuvittelee, että elämän onnellisuus riippuu tavaroista, elintasosta, ulkonäöstä tai saavutuksista. On aika surullista, että osa vanhemmista tukee tätä ihan vääräksi todistettua luuloa ja pyrkii varustamaan lapsensa kaikella oikeasti tarpeettomalla.</p><p>Tavara tekee lapsen tai nuoren onnelliseksi korkeintaan muutamaksi päiväksi (oma kokemus, ei mitään tutkimustietoa tämän takana). Aikuisella tavaran tuoma onnellisuus on sitäkin lyhyempikestoista. Saavutukset vanhenevat nopeasti, elintaso muuttuu hetkessä (ainakin huonompaan suuntaan) ja ulkonäkö on hyvin nopeasti arvonsa menettävää materiaa.</p><p>Kun täältä elämänkaaren paremmasta päästä tarkastelee asioita, niin ihmisten onnellisuus ja hyvä elämä on perustunut vuosien varrella ihan muihin asioihin kuin mitä nuorena niin kovasti tavoitellaan. Terveys on varmasti yksi tärkeimmistä elämän peruspilareista viimeistään 30-vuotispäivien jälkeen. Hyvät suhteet omiin läheisiin on toinen tärkeä asia. Kolmanneksi nostaisin arvot ja niiden mukaan elämisen. Merkityksellinen elämä ja tekeminen tuntuvat olevan melkein kaiken hyvinvoinnin takana.</p><p>Kun luin artikkeleista, että nuoren täytyy saada tai ihmisen tulee saada jotain, olin karvaasti eri mieltä. On todella paljon asioita, joita jokainen mielellään haluaisi saada, mutta jotka eivät ole mahdollisia. Monen monta sukupolvea on todistanut sen, että kaikkea ei tarvitse saada ollakseen onnellinen. Kaikkea ei tarvitse kokea elääkseen merkityksellisen elämän. Ja ennen kaikkea: lapsuuden ja nuoruuden huippuhetket eivät takaa mitään loppuelämän onnellisuudesta ja laadusta. Niiden puuttuminen puolestaan ei mitenkään estä upeaa ja innostavaa elämää. </p><p>Lapsuudessa ja nuoruudessa kannattaa opetella selviämään ja nauttimaan, vaikkeivät toiveet toteutuisikaan. Noista kokemuksista ja selviytymisestä syntyy vahvaa pohjaa oikeaan onnellisuuteen.</p><p><br /></p><p>Kaikkea ei tarvitse saada eikä kokea. Ehkä kannattaa keskittyä siihen, mitä ja milloin. Malttaminen ja pidättäytyminen kasvattaa kykyä onnellisuuteen.</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-4209341739279840762023-12-26T21:24:00.001+02:002023-12-26T21:25:45.889+02:00Ihana joulu oli - ihana arki palaa jälleen 💖<p>Joulu meni ihanasti. Aika kului koko perheen kanssa tekemällä ja tapahtumilla. Joulu oli kaikkea muuta kuin sitä tavallista arkea. Toisaalta ei ollut myöskään mitään övereitä, vain sellaista runsasta yhdessä oloa.</p><p>Jouluaattona olemme olleet aina yhtä joulua lukuun ottamatta koko perhe yhdessä. Tytär on perheen epävirallinen joulupäällikkö, hänellä on nuotit ja koreografia hallussaan. </p><p>Tyttären ja Pixie-koiran joulukuvausten tunnelma kertoo hieman myös itse jouluaaton tunnelmasta ja sujumisesta.</p><p><br /></p><p>Kuvat otettiin pihalla, jotta valo riittäisi ilman lisälaitteita. Ensin houkuteltiin Pixietä kuvauksen tunnelmaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSLp1LirFYuIcchTBzEyTdbCpcYUi_cr5QiOKv9IeAeHynEiSW5yltxMPy6t9KG2YrZ5OFCj2CVE5Z2aJBtdoaI0kTakrTXfHEZ2EWRkdv_fRLq1ZePUNcahyphenhyphenznEOFZR4XeB86OZxjzYsTo_boCS0bwrwe8S-PTXsjtDPlGMb0wBDlbpR1xKyN2n7B-A/s1920/7E8A1650-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSLp1LirFYuIcchTBzEyTdbCpcYUi_cr5QiOKv9IeAeHynEiSW5yltxMPy6t9KG2YrZ5OFCj2CVE5Z2aJBtdoaI0kTakrTXfHEZ2EWRkdv_fRLq1ZePUNcahyphenhyphenznEOFZR4XeB86OZxjzYsTo_boCS0bwrwe8S-PTXsjtDPlGMb0wBDlbpR1xKyN2n7B-A/w640-h640/7E8A1650-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Pixie oli hyvin mukana tunnelmassa, mutta suunta oli huono, eli kameralle näytettiin lähinnä takamusta.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZg7Ra9X1z1tgE4I4cDU9-P6vlWpay883hLDv2eRCuVI-PvB9X6JnE-F0-ug_DE_7n5tIigxB83T5NX96iFVSXl-uaAxFlsvy7ubqAOBHr8li2tRtn15vVtmLhy3TlhGkmD4QRGp6fPPS48X0vxtcSO8RV-1u4saDaut_bJPeaBfGlsUlY2T8RL9lv0g/s1920/7E8A1654-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZg7Ra9X1z1tgE4I4cDU9-P6vlWpay883hLDv2eRCuVI-PvB9X6JnE-F0-ug_DE_7n5tIigxB83T5NX96iFVSXl-uaAxFlsvy7ubqAOBHr8li2tRtn15vVtmLhy3TlhGkmD4QRGp6fPPS48X0vxtcSO8RV-1u4saDaut_bJPeaBfGlsUlY2T8RL9lv0g/w640-h640/7E8A1654-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Asennon korjausehdotukset kaikuivat kuuroille korville ja hän päätti lopettaa poseeraamisen siihen.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsfyf-UMQ6xOMheaLcWijfEBzsi6wWzXBkD3EwmyIiXcR7OyE0vgNF539HTLY-uE8PeLfkagboVQuVrgpLMBw1u8NEe8s_laJn8Q0TagX7N1NdWSq7fPQgt0TKxiQTvXSzu19HhSAKv3JdI2YrjxMLxBcvrTFxWOQJEJm0eMa3JadvVEYLfCwxzAMzqA/s1920/7E8A1655-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsfyf-UMQ6xOMheaLcWijfEBzsi6wWzXBkD3EwmyIiXcR7OyE0vgNF539HTLY-uE8PeLfkagboVQuVrgpLMBw1u8NEe8s_laJn8Q0TagX7N1NdWSq7fPQgt0TKxiQTvXSzu19HhSAKv3JdI2YrjxMLxBcvrTFxWOQJEJm0eMa3JadvVEYLfCwxzAMzqA/w640-h640/7E8A1655-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Taas tarvittiin pieni haltuunotto. Pixie on sylissä tyytyväinen ja kaikki tuntuu onnistuvan paremmin sieltä käsin. Tässä haistellaan jouluhattua.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvrGIlaqo8GLI_SqJj10MtfBA_hzeVG743WhJgNZcNFGbXDAuVJxpAe_lLwS_4BqJ6ooJr6vYh0meZxnu4OWp8V812vTq-D281Dn2WstPuGZvdnQ9I0_cwDvy13Ijj38F_9mn9CUX78gBGGDrSm6qIi9WVLjZWExaI5poWZf_V4r6efMlru8vRaDPVqg/s1920/7E8A1679-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvrGIlaqo8GLI_SqJj10MtfBA_hzeVG743WhJgNZcNFGbXDAuVJxpAe_lLwS_4BqJ6ooJr6vYh0meZxnu4OWp8V812vTq-D281Dn2WstPuGZvdnQ9I0_cwDvy13Ijj38F_9mn9CUX78gBGGDrSm6qIi9WVLjZWExaI5poWZf_V4r6efMlru8vRaDPVqg/w640-h640/7E8A1679-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Valmiita kuvia saatiin, kun tingittiin tavalliseen tapaan alkuperäisistä tavoitteista ja sopeutettiin suunnitelmat siihen todellisuuteen, mikä oli käsillä 💖.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX2NRQT47Q8mk3Jp91bAtdLLuzOjXDdai7ZD7or1E1JE3eA7xtMtAiz5isw0-f-fZUTm1Lp2kDFqs9VykS-SdiLQo6SLyTDZivS6cvrvKmfZ9_Qlf6nxHxOD_Y_0Ow0hQkyJZjTLVH1s9TLZVNVfyGV3-bLJ2Q7us1SkuwaCRe4U9JsZaCJEuAR-X0sA/s1920/7E8A1681-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX2NRQT47Q8mk3Jp91bAtdLLuzOjXDdai7ZD7or1E1JE3eA7xtMtAiz5isw0-f-fZUTm1Lp2kDFqs9VykS-SdiLQo6SLyTDZivS6cvrvKmfZ9_Qlf6nxHxOD_Y_0Ow0hQkyJZjTLVH1s9TLZVNVfyGV3-bLJ2Q7us1SkuwaCRe4U9JsZaCJEuAR-X0sA/w640-h640/7E8A1681-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcl6q4jEPhGMhtdD_KcxAKg6NtCs8BWhPoNM9ZSPKI3s_i4CkFJ1JTknKT6pO_XHsyUJlx6CXKp73XlELnEAGkODCONrPbFfQAnR9u5Tu9rnQN3z8WEdMpmJOgveb5PS-0d6NIpqj09dPysRR6FBAqKwyVw5G_Oz8gCWtZmrAEXBJjPRlQ2Mc2QzFXJA/s1920/7E8A1711-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcl6q4jEPhGMhtdD_KcxAKg6NtCs8BWhPoNM9ZSPKI3s_i4CkFJ1JTknKT6pO_XHsyUJlx6CXKp73XlELnEAGkODCONrPbFfQAnR9u5Tu9rnQN3z8WEdMpmJOgveb5PS-0d6NIpqj09dPysRR6FBAqKwyVw5G_Oz8gCWtZmrAEXBJjPRlQ2Mc2QzFXJA/w640-h640/7E8A1711-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Jouluaattona Pixie huomasi jo jouluruokailun aikana kuusen alle kerättyjen lahjojen houkuttavuuden. Hänet yllätettiinkin pureskelemassa ja kuorimassa yhtä pakettia kesken kaikkien touhujen. Siitä alkoi kiire ja lahjojen peittely. Pixie oli todella innoissaan löydettyään moisen aarrekasan 🥰.</p><p>Pixie sai toki pari omaakin pakettia, mutta hän olisi nähtävästi oikein mieluusti avannut ihan kaikki paketit 🥰.</p><p><br /></p><p>Huomenna on siirtyminen takaisin työelämään. Se tekee hyvää tämän pitkän tauon jälkeen. Toisaalta tauko on ollut todella tarpeen. Kulunut vuosi on ollut raskas ja kuluttava. Palautumisaikaa tarvitaan vielä jonkin aikaa.</p><p><br /></p><p>Ihanaa joulun jälkeistä elämää ja arkea sinulle! 🤸♀️🌟</p><p><br /></p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-43943242069980068602023-12-22T22:32:00.008+02:002023-12-22T22:33:19.233+02:00Ihanaa joulun aikaa: lepoa, ihastelua, nautiskelua ja välittämistä 💖<p>Joululoma alkoi ja on niin ihanaa, kun on lupa olla rauhallinen, nautiskella ja tuumailla. Lahjat on melkein hankittu, huomenna pitää tarkistaa, mitä on vielä jäänyt tekemättä. Ja sitten tehdä se.</p><p>Aikuisten kesken joulu on vähemmän jännittävää, mutta senkin edestä vapauttavan joustavaa. Jos jonkun lahja ei ole ehtinyt vielä paikalle, sen korvaa mainiosti epävirallinen lahjakortti kyseisen lahjan saapumisesta. Lahjojen ilmestyminen paikalle päivälleen oikealla hetkellä on erittäin vähäpätöinen asia. Mieluummin hyvä lahja puolen vuoden kuluttua, kuin jokin velvollisuuslahja juuri nyt.</p><p>Lapsille olemme välillä antaneet lahjakortteja matkustamiseen jonkin summan edestä, jolloin matkan määränpää ei tarvitse olla vielä tiedossa. Lahjakortti takaa meidän osallistumisemme kuluihin sovitulla summalla.</p><p>Erityisen toimivia tällaisen aihelahjakortit ovat olleet sellaisten investointien kohdalla, joita lapset ovat syystä tai toisesta viivytelleet ja ehkä vältelleetkin. Itse asiassa idea tähän on tullutkin heiltä.</p><p><br /></p><p>Kunta-alalla työskentelevällä lomapäiviä riittää vuoden aikana oikein tyydyttävästi. Siksi rauhalliseen joulun valmisteluun vetoa tuntevana haenkin aina muutaman vuosilomapäivän joulua edeltäviin päiviin. Kiireettömyys ja rauha tekevät hyvää oikein isosti.</p><p><br /></p><p>Eilen illalla kävin tyttären kanssa laulamassa kauneimpia joululauluja. Kylläpä se tekikin taas hyvää koronan kuluttamasta äänestä huolimatta 🥰. Jonkinlaisen lauluharrastuksen aloittaminen tekisi minulle varmasti oikein hyvää, jos sen saisi vain mahtumaan omaan työkalenteriin. Kiitos tyttärelle seurasta ja hyvästä ideasta 💖.</p><p><br /></p><p>Vielä kuva Wetterhoffin korttelijoulusta. Tänään kävimme Kultasuklaan tehtaan myymälässä - omat ostokset ovat jo syöty 🤭</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2yzpRshKwokOBBQVhWiEmjmrM77kArvHvIViIXcHJBEKceHSS1zamIkAyNqfyIwbrdADu3TJ2uSXjDl58K2lA9JjJqftorNFqc9h-odm7R0hyphenhypheniE9WUwc12g-LZCKxF60vfxs4Nnt2ZUp2hLmuv30NW9BV2Zh5mFx3hBNfOPWnShbN6MlDl5KKhes3kw/s1920/7E8A1533-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2yzpRshKwokOBBQVhWiEmjmrM77kArvHvIViIXcHJBEKceHSS1zamIkAyNqfyIwbrdADu3TJ2uSXjDl58K2lA9JjJqftorNFqc9h-odm7R0hyphenhypheniE9WUwc12g-LZCKxF60vfxs4Nnt2ZUp2hLmuv30NW9BV2Zh5mFx3hBNfOPWnShbN6MlDl5KKhes3kw/w640-h640/7E8A1533-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Ihanaa joulun aikaa! 🌲</p><p>Ollaan uteliaita erilaisuuden suhteen.</p><p>Annetaan itselle anteeksi se, ettei kaikki aina kolahda kerralla.</p><p>Uskalletaan ihastella sitäkin kaunista ja upeaa, mikä ei osu mukavuusalueelle.</p><p>Annetaan kannustavaa palautetta edes silloin tällöin. Sillä on suuri merkitys 💖🌲🌿</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com29tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-60166480042682843822023-12-16T21:52:00.002+02:002023-12-16T21:55:50.739+02:00Kiitollisuutta ja hiljaisia toivomuksia<p>Olen kiitollinen lähestyvästä joulusta ja siihen liittyvästä vapaasta ajasta, mahdollisuudesta lepoon. Jouluun valmistautumiseni on ollut tähän mennessä vain mentaalista. Käytännön järjestelyt ovat tekemättä, mutta ne sujunevat vuosien kokemuksella tavalla tai toisella. Syystä tai toisesta en ole osannut stressata joulun tuloa vielä ollenkaan, vaikka tavallaan 'kaikki' on vielä tekemättä. Ehkä olen liian väsynyt huomatakseni isoja huolen aiheita? Tämä (ehkä väliaikainen) rentous tuntuu kuitenkin hyvältä, ihan samettisen miellyttävältä 🥰.</p><p><br /></p><p>Kulunut viikko söi energiavarastoni täydellisesti eikä joulukorttien kirjoittelu päässyt edes harkintaan. Ehkä huomenna jaksan kirjoittaa ne muutamat lähetettävät kortit.</p><p>Joulukortit ostin siis viime viikonlopun joulumyyjäisistä. Niitä on kahdenlaisia. Kuvassa alla myös myyjäisistä ostamani puikkojen suojukset. Nämä ovat olleet mietintämyssyssä ja harkintalistalla kauan. Nyt on helpompaa kuljetella kutimia matkoillakin 🧶.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIqVdR1pSc_WP4lfIlfZ4MvYDurGFicV6704zhRPbtFYBvM2Tpjz6YwLZhkVlSv61oPiNTJBPIMF8LAj3CB08LW9A3w26VCa_aluPEylwx3pmWEHzNBRwUHu0DFjEeGcPgBZQDou3dip94WSIrCc3aJ6aojrNLkBW4-7Zq4jpZ_eGb7Fr-LOLNTC_8HQ/s1920/20231216_152319-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIqVdR1pSc_WP4lfIlfZ4MvYDurGFicV6704zhRPbtFYBvM2Tpjz6YwLZhkVlSv61oPiNTJBPIMF8LAj3CB08LW9A3w26VCa_aluPEylwx3pmWEHzNBRwUHu0DFjEeGcPgBZQDou3dip94WSIrCc3aJ6aojrNLkBW4-7Zq4jpZ_eGb7Fr-LOLNTC_8HQ/w640-h640/20231216_152319-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Käsityörintamalla olen saanut tehtyä itselleni pipon miellyttävästä alpakasta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEUldpBLYtAKp8y4m03FMQdxC8hU0TG07iLH2O5di_VB9px3Daa76XSFDHuXwt3_PTdhWUZ5rMsdlsDYAYAZRbgmJaZDT5yNwObbcA4rQfGdegV227VKwCnkN8zXLwYwqTWCUiJc9JbcZJN2cFdS6o7f3dn943-93zozcTj5lj09JaSu8kHpuhicYbyA/s1920/20231216_152226-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEUldpBLYtAKp8y4m03FMQdxC8hU0TG07iLH2O5di_VB9px3Daa76XSFDHuXwt3_PTdhWUZ5rMsdlsDYAYAZRbgmJaZDT5yNwObbcA4rQfGdegV227VKwCnkN8zXLwYwqTWCUiJc9JbcZJN2cFdS6o7f3dn943-93zozcTj5lj09JaSu8kHpuhicYbyA/w640-h640/20231216_152226-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p>Malli on sama kuin tyttärelle tehdyssä pipossa, mutta lankana on vain vähän paksumpaa alpakkaa. Se yksinään on kuitenkin ohuempaa kuin tyttären myssyn merinovilla ja ohut alpakka yhteensä. Kun pipo osoittautui hyväksi tälläkin langalla, tein toisen (luonnonvalkoisen) myös tyttärelle. Tämä ruskea pipo sopii ruskeaan ulkoilutakkiini oikein hyvin.</p><p><br /></p><p>Tein Novitan Mariannen punaisesta 7 veljestä -langasta ystävälleni sukat. Väri ei toistu kuvassa kovin onnistuneesti. Samaan syssyyn päättelin parit tekemäni miesten sukat.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgokpJw5HFqzljqDLc4vb0b06VhJXEzSqoiMjEfWMkMxW8xtS0hNj5x-5IKK05rx0t8UhHm726sSPpuOzRJLMjiQkwFrsTufH6x3Rf6SY4JHc_3uwpgZkoFwdIrRWMs2X1v19vjh73_D4paFuYx-KSHG7XLpaTxIxjEsw30eRCVxWCJK2b1DI6rv5GFag/s1920/20231216_152157-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgokpJw5HFqzljqDLc4vb0b06VhJXEzSqoiMjEfWMkMxW8xtS0hNj5x-5IKK05rx0t8UhHm726sSPpuOzRJLMjiQkwFrsTufH6x3Rf6SY4JHc_3uwpgZkoFwdIrRWMs2X1v19vjh73_D4paFuYx-KSHG7XLpaTxIxjEsw30eRCVxWCJK2b1DI6rv5GFag/w640-h640/20231216_152157-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Jos jotain voisin toivoa jouluksi, toivoisin sitä, että kuuntelisimme toisiamme ihan aidosti ja vilpittömästi. Emme multitaskaisi, suunnittelisi omaa puheenvuoroamme, kyseenalaistaisi melkein kaikkea kuulemaamme tai tuskailisi oman ymmärtämättömyytemme kanssa.</p><p>Toivoisin, että malttaisimme arvostaa toisiamme, vaikkemme olisikaan samaa mieltä tai edustaisi samoja arvoja. Päättäisimme vain lujasti, että joka ikinen ihminen on arvostamisen arvoinen, vaikka hänen kanssaan olisikin ihan eri mieltä.</p><p>Toivoisin myös, että malttaisimme olla nöyriä elämässämme. Harva pärjää hyvin loppuun asti ihan yksin. Ja kaverit eivät pysy lähellä, jos heille ei anna tilaa ja arvoa. Omat 'täydelliset' oivallukset saattavat sittenkin parantua jonkun ulkopuolisen 'kummallisista' täydennyksistä. Ehkä olemme kuitenkin parhaillamme yhdessä enemmän kuin yksin.</p><p>Ja toivon, että malttaisimme olla kiitollisia siitä, mitä meillä on. Saa olla kriittinen, mutta ilman kiitollisuutta mikään kaunis tai ihmeellinen ei kasva suureksi ja upeaksi.</p><p><br /></p><p>Ihanaa joulun odotusta 🥰🌲🐦🧶🥀🤸♀️💖</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-88127166641507135752023-12-11T19:55:00.001+02:002023-12-11T19:57:16.949+02:00Punatulkkuja ja joulutapahtumia<p>Tänä talvena meillä on vieraillut aivan poikkeuksellisen paljon punatulkkuja. Niitä on ollut huhuilemassa jo syksystä asti, mutta nyt ruokinnalla niistä pääsee tekemään toistuvia näköhavaintoja. Niitä on paikalla aina kokonainen porukka.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRikfHvexmfmYUmJVaS6bvF2-dlnDMBOdysmIKjP7ng5-nzqcmXQI17aktho_vAp1wWv3zFUxN1apuB5N0hTiHtr-oIfzfOBiROLAZk1120A-ujl0PdavxnMJOQXPOp0OFOXrag6XRWzdXnf0BbcnJzdOrFTcjvAT5e6eMJMckir_qUOgiBtXROv2tDg/s1920/BT5A7306-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRikfHvexmfmYUmJVaS6bvF2-dlnDMBOdysmIKjP7ng5-nzqcmXQI17aktho_vAp1wWv3zFUxN1apuB5N0hTiHtr-oIfzfOBiROLAZk1120A-ujl0PdavxnMJOQXPOp0OFOXrag6XRWzdXnf0BbcnJzdOrFTcjvAT5e6eMJMckir_qUOgiBtXROv2tDg/w640-h640/BT5A7306-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p>Tyttären kanssa aktivoiduin lähtemään joulumarkkinoille ja Wetterhoffin korttelijouluun. Taitavien käsitöiden tekijöiden tuotteita on ihana katsella - ja ostaakin. Mitään tarpeetonta ei tupsahtanut mukaan (jollei rahkapiirakoita lasketa sellaisiksi). Kaunista käyttötavaraa ihan tarpeeseen, kuten joulukortteja. Enpä muuten muista, milloin olisin viimeksi hankkinut joulukortit näin aikaisin! Nythän ne ehtivät perillekin ennen joulua 🤭.</p><p><br /></p><p>Keskiaikayhtye Kirkonrotat viihdyttivät meitä heti paikalle päästyämme.</p>"Korttelijoulun tunnelmasta vastaa Kirkonrotat, mikä on aivan tuore, Hämeenlinnassa syksyllä 2023 perustettu keskiaikayhtye.<div> <br />Uudelleen sovitetuissa Piae Cantiones -laulukokoelman lauluissa soivat vanhat jousisoittimet, nokkahuilut, rummut ja kellot. Tunnelmallista, harrasta ja hurjaakin menoa tarjoilevat yhtyeen kokeneet keskiaikamuusikot Vilppu Vuori, Nana Åsten ja Niklas Alanko." (Hämeenlinnan Sibelius-seuran fb-sivu)</div><div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiq7VHKOHxPbrRzHzcvZLMAyDlxnppfyp1PaR_zzSbKEiDp3nMT5huu0qimA6J_QmsVjlausXlrbcRsYhKACrVWK45HB1Kl8zwecWt1gNn8uVWxeuaLhMQeiqog092coA5ihiNfz-NmitmLrC1hdv2vQmHsZtyxCtWi54m8ERNK4faRAZYo2BC7FEhLcQ/s1920/7E8A1530-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1151" data-original-width="1920" height="384" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiq7VHKOHxPbrRzHzcvZLMAyDlxnppfyp1PaR_zzSbKEiDp3nMT5huu0qimA6J_QmsVjlausXlrbcRsYhKACrVWK45HB1Kl8zwecWt1gNn8uVWxeuaLhMQeiqog092coA5ihiNfz-NmitmLrC1hdv2vQmHsZtyxCtWi54m8ERNK4faRAZYo2BC7FEhLcQ/w640-h384/7E8A1530-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEid7uA65sio88PooJe6bRpapEEnzY5F4ef8Rime5qIK0SFEx2qddtSLgdk5iUD5G32XcqC_thPfjurjIKBJHFEfYszNeEuos8Ms-FiiKFeJ_zrv42N1dfNsmZKv7zMcE8CRRPToq8T7gZCBglLvrtZlg7j0gKs4ezzqij5pz22Y80MWblRcN8HeYtA5ZA/s1920/7E8A1531-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1122" data-original-width="1920" height="374" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEid7uA65sio88PooJe6bRpapEEnzY5F4ef8Rime5qIK0SFEx2qddtSLgdk5iUD5G32XcqC_thPfjurjIKBJHFEfYszNeEuos8Ms-FiiKFeJ_zrv42N1dfNsmZKv7zMcE8CRRPToq8T7gZCBglLvrtZlg7j0gKs4ezzqij5pz22Y80MWblRcN8HeYtA5ZA/w640-h374/7E8A1531-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tänään on tasan vuosi äidin kuolemasta. Paljon on kaikkea kuluneeseen vuoteen mahtunut. Elämä on ja ihminen jaksaa aina paljon enemmän kuin uskoisikaan.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Talvipäivän seisaus on tänä vuonna 22.12. Siitä päivä pitenee ihan hiljalleen ja valon määrä lisääntyy ainakin teoriassa. </div><br /><p>Iloa ja valoa joulukuuhusi 🌲❄💖</p></div>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-12483984398691855342023-12-04T20:50:00.001+02:002023-12-04T20:55:17.633+02:00Kaiken maailman kierrätystä ja tehtyjä käsitöitä (Pixie esittelee)<p>Vanhempien asunnon tyhjennys on siinä vaiheessa, että alan hahmottaa, mitä siellä oikein on. Se mahdollistaa jo jonkinlaista suunnittelua. Taloyhtiön jätehuoltoa ei voi rasittaa liikaa, täytyy mennä sen mukaan, mikä määrä vanhemmiltani voisi tulla jätettä ehkäpä noin viikon aikana. Silloin jätehuollon mitoitus pysyy vielä suunnitellussa ja sovitussa.</p><p>Kierrätys on siinäkin mielessä aivan ehdottoman tärkeää, että vain taloyhtiön sekajäteastia tuppaa täyttymään nopeasti. Biojätettä, paperia, pahvia, lasia ja metallia voi viedä lajiteltuna jätekatokseen ihan hyvillä mielin.</p><p>Hyötykäyttöön kierrätettäviä tavaroita kuskaan kohteisiin jokaisen käynnin jälkeen. Poistotekstiilejä kertyy paljon. Seuraavalla kerralla vien keräämiäni pussukoita käynnin jälkeen keräykseen. Toki paljon jää sellaista tavaraa, jotka pitää viedä jätelajitteluasemalle. </p><p>Etsin oman työnantajani <a href="https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/" target="_blank"><i>HSY:n lajitteluohjeista</i></a> neuvoja seuraavaa käyntikertaa varten.</p><p><br /></p><p>Vanhemmillani on jokin verran sellaisia puolivanhoja <b>kirjoja</b>. Liian vanhoja uusiokäyttöön, mutta täydellisen arvottomia missään muussakaan muodossa. Kirjahyllystä löytyy muun muassa tietokirjasarja vuodelta 1978. Vuosia sitten olen hävittänyt vanhoja, lukukelvottomia kirjoja repimällä niiden kannet pois. Sisus meni paperinkeräykseen, kannet sekajätteeseen. Halusin nyt varmistaa, millaiseen operaatioon olen velvoitettu, sillä kansien repiminen kirjoista ei ole mitään kivaa eikä kevyttä hommaa. Nyt lajitteluohjeet olivatkin tällaisia: <i>"Lajittele kirjat sekajätteeseen. Kirjat eivät tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti." </i>Tästä tulee kuormaa jätteiden lajitteluasemalle. Täytyy ottaa se huomioon.</p><p><br /></p><p><b>Kattiloita ja pannuja</b> on kaapeissa jonkin verran - myös melkoisen kuluneessa kunnossa. Käyttökelpoiset on helppo kierrättää, mutta mitä tehdä noille muille? Ohjeiden mukaan: <i>"Käyttökelpoiset kattilat kierrätyskeskukseen tai kirpputorille. Käyttökelvottomat ovat romumetallia. Muovikahva ei haittaa kierrätystä. Lajittele lasikansi sekajätteeseen, ei lasinkeräykseen! Paistinpannun/kasarin voi laittaa kiinteistön metallinkeräysastiaan." </i>Näitä ei voi sälyttää taloyhtiön metallinkeräykseen. Ne täytyy myös kerätä odottamaan jätteiden lajittelukeskukselle siirtämistä varten.</p><p><br /></p><p><b>Käyttökelpoisia (posliini)astioita</b> kuljetan säännöllisesti hyväntekeväisyyskirpputoreille, toki rakkaimmat aarteet olen ottanut omiin hoiviini. Mutta jäljelle jää paljon vähemmän muiden käyttöön kierrätyskelvotonta tavaraa. Niiden osalta lajitteluohjeissa todetaan, että: <i>"Myy tai lahjoita ehjät ja käyttökelpoiset posliiniesineet. Muutaman yksittäisen rikkoontuneen esineen voit laittaa sekajäteastiaan. Isommat hävitettävät erät voit viedä Sortti-asemalle palamattoman jätteen hinnalla."</i> Sortti-asemia on vain pääkaupunkiseudulla. Muualla vastaava paikka on paikallinen jätteiden lajitteluasema tai vastaava.</p><p><br /></p><p>Sitten on vielä runsaasti<b> lasia</b> eri muodoissaan: pulloja, juomalaseja, kulhoja, koriste-esineitä, purkkeja ja niin edelleen. Lasinkeräys ei ole lähtökohtaisesti näiden oikea 'hautausmaa'. Ohjeiden mukaan: <i>"Juomalasit ja muut lasiesineet eivät käy lasinkeräykseen. Kuumuutta kestävät lasiastiat, kuten uunivuoat tai kahvipannut haittaavat lasipakkausten kierrätystä. Yksittäiset esineet voi laittaa kiinteistön sekajäteastiaan. Suuret määrät Sortti-asemalle Palamaton jäte -lavalle (maksullinen)." </i>Jälleen Sortti-asemat ovat pääkaupunkiseudun jätehuoltoa, muualla on omat jätteiden lajitteluasemansa.<br /><br /></p><p>Näillä eväillä suuntaan seuraavalle tyhjennys- ja siivousreissulleni vanhempien kotiin.</p><p><br /></p><p>Käsitöitä valmistuu puikoilta sitä tahtia, kuin koronan jälkeinen väsymys kertoo sopivaksi. Olen ihan määrätietoisesti panostanut nyt lepäämiseen, palautumiseen ja hitaaseen elämään. Hidas elämä tarkoittaa tässä yhteydessä ennen kaikkea lopustakin multitaskauksesta luopumista.</p><p>Pixie-koiran kanssa kuvattiin sukkasatoa. Muutakin on valmistunut, mutta nämä ovat päässeet jo pääteltäviksi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEpCG3caWHfhhdK5nVmocsECW_W9azPFJy1YH4yqYvRrjolWNIUIkQYLxuCuZd_WEAgW8_lHX8OYxtKPIpXD9NQKsZUknh0G-Vr16fG4uEK43btWQBhx-VL9aW8G8jGFSaDLHb18IaxTU3dJleMrzYUFrrQJFLtwbvpzLKnKmEfuN2ysYx0xEmjP5waQ/s1920/20231204_170847-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1548" data-original-width="1920" height="323" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEpCG3caWHfhhdK5nVmocsECW_W9azPFJy1YH4yqYvRrjolWNIUIkQYLxuCuZd_WEAgW8_lHX8OYxtKPIpXD9NQKsZUknh0G-Vr16fG4uEK43btWQBhx-VL9aW8G8jGFSaDLHb18IaxTU3dJleMrzYUFrrQJFLtwbvpzLKnKmEfuN2ysYx0xEmjP5waQ/w400-h323/20231204_170847-5.JPG" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR6R4mYyyhB6fXlaYkWdnH4KwkbOXs-1EWm_An6RCaCtlHwFMOwLUbO09bEOgsXdaeXJj0YTx-z0khGwvqvojw4y7ALKd1qjm8ZkzcwYC2sLtq7ehlHbpI1typJlH_OHP0vQR8flo-JtNsKo-lXW05ntVPRoXe6KCoZpR0Yas75jOyAXfUVCStH6NE7g/s1920/20231204_171006-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR6R4mYyyhB6fXlaYkWdnH4KwkbOXs-1EWm_An6RCaCtlHwFMOwLUbO09bEOgsXdaeXJj0YTx-z0khGwvqvojw4y7ALKd1qjm8ZkzcwYC2sLtq7ehlHbpI1typJlH_OHP0vQR8flo-JtNsKo-lXW05ntVPRoXe6KCoZpR0Yas75jOyAXfUVCStH6NE7g/w400-h400/20231204_171006-5.JPG" width="400" /></a></div><br /><p>Tein tyttärelle hänen toivomuksestaan valkoisen peruspipon. Pipon tuli olla sen verran löysä, ettei tuhoa kampausta. Tytär kävelee muutaman kilometrin työmatkansa meren läheisyydessä kesät ja talvet. Pipo on talvipakkasilla ja -tuulilla todella tarpeellinen. Tästä piposta tuli paksuhko, käytin kahta lankaa rinnakkain, joista paksumpi oli merinovillaa ja ohuempi alpakkaa. Seuraavan pipon teen tuosta paksuudeltaan puolivälistä olevasta alpakasta. Nyt on oma alpakkapipo puikoilla.</p><p>Onhan tuo pehmeä kuin mikäkin - ja varmasti lämminkin. Eikä purista.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZIPRoNbzkMj16BMkWJJeRfQhs4dGbTt8wQeMN6t4yr9-cwGsdSq3hC_7Vn21ULKAQCx84jVd9p0XRylAyYBxO2h-vGZzabAkWVsZDgZ5kdGiLLEQu1SKqYPQm-R8iQYjupWJgc-QWsixo4v1WbPo2oEfZHDRbVCKrvSoIoCxpifWdx7R-p68P70uiVQ/s1920/20231204_171042-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZIPRoNbzkMj16BMkWJJeRfQhs4dGbTt8wQeMN6t4yr9-cwGsdSq3hC_7Vn21ULKAQCx84jVd9p0XRylAyYBxO2h-vGZzabAkWVsZDgZ5kdGiLLEQu1SKqYPQm-R8iQYjupWJgc-QWsixo4v1WbPo2oEfZHDRbVCKrvSoIoCxpifWdx7R-p68P70uiVQ/w400-h400/20231204_171042-5.JPG" width="400" /></a></div><br /><p>Pixie pääsi esittelemään pipoa ihan käytännössä. Ehkäpä pipo näyttää tyttären päässä kuitenkin ihan erilaiselta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqxYTX6ln4hfIaPMKZQgqyKIUPI4LIXHBZh9zy5X7ZzFzY1J-olcpoas-zwyq9Z-L8MMwYfjNtESZJOKLGG55NN3MYzi7w9mdiSRHjyyD0It1i-sAtLYU7oHFcJzNVjD98cDwCF9E5HmtARaRWVBURm0o-DlZjwCa4OwFJAcdIs-jUrgW-HrDITC2tkw/s1920/20231204_171202-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1477" data-original-width="1920" height="308" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqxYTX6ln4hfIaPMKZQgqyKIUPI4LIXHBZh9zy5X7ZzFzY1J-olcpoas-zwyq9Z-L8MMwYfjNtESZJOKLGG55NN3MYzi7w9mdiSRHjyyD0It1i-sAtLYU7oHFcJzNVjD98cDwCF9E5HmtARaRWVBURm0o-DlZjwCa4OwFJAcdIs-jUrgW-HrDITC2tkw/w400-h308/20231204_171202-5.JPG" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuKMUbNClWn1_TA7LfNDBRyXehXFTY1dO1aXose6rJzqwV1sNObjKz7u0ursSl-iPSoQ4ocJVR-nZfYxQ29oOJGeat4O0Tk_JCKPq2mA-PqhAF881cDaan6MLzeGuIx6xEzxYwW2NbncMCpPhhljmfrol1ikkzf-s7kmIT6TIsMUFVYfsFXQOiG3RSNg/s1920/20231204_171211-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuKMUbNClWn1_TA7LfNDBRyXehXFTY1dO1aXose6rJzqwV1sNObjKz7u0ursSl-iPSoQ4ocJVR-nZfYxQ29oOJGeat4O0Tk_JCKPq2mA-PqhAF881cDaan6MLzeGuIx6xEzxYwW2NbncMCpPhhljmfrol1ikkzf-s7kmIT6TIsMUFVYfsFXQOiG3RSNg/w400-h400/20231204_171211-5.JPG" width="400" /></a></div><br /><p>Pixie sai poseeraamisesta ihan yhtä isot herkut kuin turkin harjaamisestakin 🤭, joten minkäänlaisesta orjatyöstä tässä ei ollut kyse. Hän sai palkkansa - isosti!</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com22tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-62176464514389039662023-11-29T21:15:00.001+02:002023-11-29T21:16:42.024+02:00Pienoiskivääri palautettu, ihmettelyä koronan jälkeisen aivosumun kanssa<p>Meille tuli talvi. Ja sitten on tainnut tulla kaikille muillekin ❄. Tämä näkymä on työhuoneen ikkunasta maanantaina noin klo 10. Pakkasta oli 18 astetta, mikä muutti valon väriä kauniin pehmeäksi 🥰.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn5R0fzjqreEDYpqiTEsugfF646QqvdGlKgYYvH-4zjYoQLHVtzTehyphenhyphenIZYeaAPBSKCeJuCWAYeRMpSqdGAc54hXv0r5Rh5rrYeE2uYrVFP93yF37yzs42FYy5SAErJSMabgzuKG7t3mi8utxW-YjnjFEcfe83gKej8ZPkd7tdFJtuU7rcMDuB9oEMmcQ/s4624/20231127_100544.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3468" data-original-width="4624" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn5R0fzjqreEDYpqiTEsugfF646QqvdGlKgYYvH-4zjYoQLHVtzTehyphenhyphenIZYeaAPBSKCeJuCWAYeRMpSqdGAc54hXv0r5Rh5rrYeE2uYrVFP93yF37yzs42FYy5SAErJSMabgzuKG7t3mi8utxW-YjnjFEcfe83gKej8ZPkd7tdFJtuU7rcMDuB9oEMmcQ/w400-h300/20231127_100544.jpg" width="400" /></a></div><br /><p>Kuvassa näkyy muutamat jalanjäljet, parit koiran jäljet ja sitten lisäksi muiden eläinten jälkiä. Orava ja rusakko ovat ainakin jäljistä päätellen vierailleet. Riistakamera on hankittu, nyt se kannattaisi vihdoin asentaa jonnekin paikoilleen.</p><p><br /></p><p>Jännitystä herätellyt aseen vienti poliisilaitokselle on nyt tehty. Minua ei pidätetty, vaikka meninkin ensin väärästä ovesta aseen kanssa. Käynti oli suhteellisen miellyttävä. Palveleva poliisi oli oikein mukava ja pätevä, mutta oma jännitys koko ajalta ennen aseen luovutusta oli vähemmän miellyttävä.</p><p><br /></p><p><br /></p><p>Tässä se on ihan itse jätesäkkiin pakkaamanani.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDWQU58OlWUvfnZ-E9yFD4lFE7LCch31Cl4bI-pCnhJ_PXaF4RpHoSH8hWZoXogmReWvfKf2R5oWQJPaf7VVQb9HnN1RE-9kIuG8t3OklLzE7jzonT8u3d5RwcO5GSBZXPfSTRyFUVfNOdSQxA1p8N0JEUJ9GmLFyBJc7ToztvWdiqbPc2ygdqClnFKw/s4624/20231128_111256.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4624" data-original-width="3468" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDWQU58OlWUvfnZ-E9yFD4lFE7LCch31Cl4bI-pCnhJ_PXaF4RpHoSH8hWZoXogmReWvfKf2R5oWQJPaf7VVQb9HnN1RE-9kIuG8t3OklLzE7jzonT8u3d5RwcO5GSBZXPfSTRyFUVfNOdSQxA1p8N0JEUJ9GmLFyBJc7ToztvWdiqbPc2ygdqClnFKw/w300-h400/20231128_111256.jpg" width="300" /></a></div><br /><p>Ja tässä ennen pakkaamista.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_vkH4aKZwuhG58-skRc-Lo3RvcqbG0NFYFurvHvlhqbyDFYGmdubwPHfeApXxSxl9QkdPw8h4Y7F1QEtZd8H0XsAai2yuem_3sljhpu2WMRzzqOkAuL1Nn3PL4gYKz7_9hHTx6xBChyphenhyphenSfEI3tkVI3N75baFpc0n_cviLLtz2I8WP7OuIBbXgwY-nQWQ/s4624/20231128_110159.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3468" data-original-width="4624" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_vkH4aKZwuhG58-skRc-Lo3RvcqbG0NFYFurvHvlhqbyDFYGmdubwPHfeApXxSxl9QkdPw8h4Y7F1QEtZd8H0XsAai2yuem_3sljhpu2WMRzzqOkAuL1Nn3PL4gYKz7_9hHTx6xBChyphenhyphenSfEI3tkVI3N75baFpc0n_cviLLtz2I8WP7OuIBbXgwY-nQWQ/w400-h300/20231128_110159.jpg" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoseWCor_6oszs7PJFtU8rWPwMIgkpsjAbupmlsa6wqVfZM1ZpMwvskBAbrKQ_kq81Sfoz9AGVTj9592lwnWFSUSf8v6g0_gWFDg2XI16JA4eY1ZYJE_Hl1jfIpyQsOFA8OUCH6R6phcrRPKtAy2bbaSJj_xuW_CZu_DeZDxhN_e9Vbr4XTWmSvdCTmw/s4624/20231128_110219.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4624" data-original-width="3468" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoseWCor_6oszs7PJFtU8rWPwMIgkpsjAbupmlsa6wqVfZM1ZpMwvskBAbrKQ_kq81Sfoz9AGVTj9592lwnWFSUSf8v6g0_gWFDg2XI16JA4eY1ZYJE_Hl1jfIpyQsOFA8OUCH6R6phcrRPKtAy2bbaSJj_xuW_CZu_DeZDxhN_e9Vbr4XTWmSvdCTmw/w300-h400/20231128_110219.jpg" width="300" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Lapset kertoivat, että isäni oli ammuskellut tällä mökillä heidän lapsena ollessaan hiiriä.</div><br /><p><br /></p><p>Ase meni romutettavaksi. Perukirjasta pitäisi muistaa vain vielä lähettää pari sivua poliisille. Kunhan tämän korona-aivohäröilyn kanssa tuon vielä muistaisi.</p><p><br /></p><p>Vähän ihmettelen, etteivät työterveydessä ole ottaneet mitään näkyvää roolia koronan sairastaneiden töihin paluun tukemisessa. Kaikillahan se ei ole ihan helppoa. Tuki toisi säästettyjen eurojen lisäksi säästöjä inhimillisten kärsimysten minimoimisen kautta. Ihan hassua ajatella, että monen moni muukin koronan sairastanut ihmettelee ihan itsekseen, miten ajatukset saisi luistamaan ja työt rullamaan edes puolella teholla. Ihanko totta, ettei kukaan ole auttamassa tämän kanssa? Vuoden kuluttua on taas uusi korona-aalto 🥺.</p><p><br /></p><p><br /></p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-32584387198116742772023-11-25T20:38:00.001+02:002023-11-25T20:40:05.678+02:00Sukkasatoa vihdoinkin 🥰<p>Turhautumiseni jatkuvaan koronan jälkeiseen väsymykseen, uupumukseen ja muistihäröilyyn sai tänään kaivattua vastapainoa auringon pilkistellessä taivaalta kauniisti hellien. Aurinko paistoi matalalta ja häiki. Mutten valittanut. Näkyi selvästi, että ikkunoiden pesijä on unohtanut meidät viime reissullaan. Hällä niin väliä, nyt tilanteelle ei voi kuitenkaan mitään.</p><p>Pistin isän talvitakin pesuun, jotta voin viedä sen kierrätykseen. Se näyttää kovin lämpimältä ja hyväkuntoiselta. Joku saa siitä hyvän takin.</p><p>Pakkasin vihdoin pesusta tulleet kesävaatteet talvisäilöön. Kyllä tämä tästä.</p><p>Menin villasukkakasan kanssa ulos valoon niitä kuvaamaan. Näitä syksyn sukkia en olekaan vielä kuvannut. Kuvasin peräti ihan oikealla kameralla, joka oli iloinen päästessään käyttöön.</p><p>Tuli sellainen olo, että olen tehnyt jotain. Tänään ja syksyn aikana. Enemmän aamuöisin pyörivät mielessä keskeneräiset tai kokonaan tekemättömät asiat. Niitä on vain niin paljon ja energiaa puolestaan huomattavasti vähemmän.</p><p>Taputtelin itseäni olalle sillä tavalla huomaamattomasti omissa oloissani ja päätin olla tyytyväinen itseeni. Eilisen päivän täydellinen ärtymys on jo keventynyt piileviin ja paukkuviin hermostuksiin. Pinnani on kireällä, mutta tuonne väliin mahtuu oikein hyviäkin hetkiä. Uskon, että huomenna tilanne on taas jo vieläkin parempi (jos se nyt enää on mahdollista 🤭😂).</p><p>Kaiken riittämättömyyden tunteen keskellä olen hakenut harmoniaa lähipiirini lisäksi muun muassa käsitöistä.</p><p><br /></p><p>Tässä niitä on.</p><p>Mallina valepalmikkoa, varsi hieman viime vuoden pitkävartisia sukkia lyhyempi, sukan kärkiosa hieman aiempaa kapeampi.</p><p>Sinne uudelle lumelle saivat pötkähtää kuvattavaksi. Alin sukkapari on tumma metsänvihreä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhO9DpVj-7FPhYwUsPFEUtuQZ2GSKKfWZ-ct-0c3YWA2lQy_oS9oANRONsh4qelm5aMLjHVAmTfB8N2Ley4WTJFl_4fUqtk_mQrlF6OLFmlmyIY5pCtbU6-mfBlMI3HZAL0cONVExkaykfr0Qxr11mTD7oJEAfhW4bNwXalUxxmwG4RIed-389gEV8b3Q/s1920/7E8A1498-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1273" data-original-width="1920" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhO9DpVj-7FPhYwUsPFEUtuQZ2GSKKfWZ-ct-0c3YWA2lQy_oS9oANRONsh4qelm5aMLjHVAmTfB8N2Ley4WTJFl_4fUqtk_mQrlF6OLFmlmyIY5pCtbU6-mfBlMI3HZAL0cONVExkaykfr0Qxr11mTD7oJEAfhW4bNwXalUxxmwG4RIed-389gEV8b3Q/w640-h424/7E8A1498-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div>Naisten sukkia nämä kaikki lähtökohtaisesti. Kahta kokoa. Olen vihdoin ymmärtänyt, että meillä on erikokoisia jalkoja 🤭🥰.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo_axR3pPLU1GPVzZKAOSwwhsYgkZrqtSJEL3NMcifc-zSsB-TfmlznRGOkNH0RsOczKfrkOKYdcimrA27X5F8UHcQgN7CL0lwnjqhl7lY_1lZzHXaifQVWj33ay6FNYYVf3hiZ9FbS-Q999D8AWCA9Lum9UHA_CpXeRNrlWsiWI-ckzwz0z92XTlAzQ/s1920/7E8A1515-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1636" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo_axR3pPLU1GPVzZKAOSwwhsYgkZrqtSJEL3NMcifc-zSsB-TfmlznRGOkNH0RsOczKfrkOKYdcimrA27X5F8UHcQgN7CL0lwnjqhl7lY_1lZzHXaifQVWj33ay6FNYYVf3hiZ9FbS-Q999D8AWCA9Lum9UHA_CpXeRNrlWsiWI-ckzwz0z92XTlAzQ/w546-h640/7E8A1515-Enhanced-NR-5.JPG" width="546" /></a></div><div><br /></div><div>Työkaverini kysyi, mitä teen kaikilla tekemilläni sukilla. Kysymys tuli jotenkin puskista. Aloitin terävällä puolustuslinjalla, että kaikki sukat ovat aina löytäneet kotinsa. Toivottavasti osasin sitten himmentää ja pehmentää lähestymistapaani 😞</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8gRlt1RLLQ9e6YXInJb3A2MPk020Sd2sL_5cWdavLvae4o-xC9cj6h9fUzARd_uvrRKZf4LnAFFsskzZ3TA59GAupAVkpq1nbmMQS7noG7JO6Na9SILNDhNqo4xqeubXbZLCQginZB_SHkdaBqcM_MGkpFhGJFCevmTitb47JIoqvPH4HosPrHW9kPw/s1920/7E8A1523-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8gRlt1RLLQ9e6YXInJb3A2MPk020Sd2sL_5cWdavLvae4o-xC9cj6h9fUzARd_uvrRKZf4LnAFFsskzZ3TA59GAupAVkpq1nbmMQS7noG7JO6Na9SILNDhNqo4xqeubXbZLCQginZB_SHkdaBqcM_MGkpFhGJFCevmTitb47JIoqvPH4HosPrHW9kPw/w640-h640/7E8A1523-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Ihanaa talven alkua. Jaksamista ja energiaa 💖</p><p><br /></p><p>Mistä sinä ammennat jaksamista ja iloa tähän aikaan vuodesta?</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-91912197677252723332023-11-18T22:08:00.001+02:002023-11-18T22:11:08.779+02:00Pienoiskivääri, kännyköitä ja muita kuolinpesän järjestelyitä<p>Äidin 'perintömökiltä' löytyi kesällä ilmakivääri. Toiselta mökiltä löytyi pienoiskivääri. Siihen tarvitaan lupa. Päätimme ottaa aseen talteen (se ei ollut lukitussa ja varmassa paikassa) ja tiedustella poliisilta, miten sen kanssa pitäisi menetellä. Kuvassa ymmärtääkseni ilmakivääri.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW9K63cnRzBsq9dSXzlVvs1qA9sqB4D52jUqBDXr6nyq8mfQ6-9UpP9HbKKP0x4zHa1IuujDxaMZKOKiY4-tL9GgzF11KywP8wMmCXInJ5HwVQIuEWwg067pDrYhr5qrbP-4YimzlOm3YoMDF1BxLs5ao7zZXm4-PeAveLbhBaiDkkSwvRCczhv_Nfnw/s4032/20230630_133112.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="2268" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW9K63cnRzBsq9dSXzlVvs1qA9sqB4D52jUqBDXr6nyq8mfQ6-9UpP9HbKKP0x4zHa1IuujDxaMZKOKiY4-tL9GgzF11KywP8wMmCXInJ5HwVQIuEWwg067pDrYhr5qrbP-4YimzlOm3YoMDF1BxLs5ao7zZXm4-PeAveLbhBaiDkkSwvRCczhv_Nfnw/w225-h400/20230630_133112.jpg" width="225" /></a></div><br /><p></p><p>Mieheni soitti aseen poistamisesta käytöstä poliisille muutamankin kerran. Ketään asioista tietävää tai vastaavaa ei saatu luurin päähän, joten mies jätti soittopyynnöt. Niihin ei koskaan vastattu.</p><p>Parisen viikkoa sitten posti toimitti meille asiakirjan, jossa kerrottiin, että meillä on reilu kuukausi aikaa tehdä aseelle tarvittavat toimenpiteet ilman sanktioita.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioTXzIwZ4OO3g4ZpuIA9LQKdcOS6qIv0uQsc60pA0Qnaxv0EbvpjP-Dpd0LjNpX5f6UqOAg9WYe7nDHjQP9j9hqVqeVnXIn6AOI-2IHs8A9sY1aIAq2yA_rMuQeBjdy0XeqNn9ZYwA7PHEevq1FNXlALLKIhyphenhyphenRVeiLlz52QQbstNW7T6-oOuiqQ0gnOw/s4624/Poliisin%20kirje%20-%202.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3468" data-original-width="4624" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioTXzIwZ4OO3g4ZpuIA9LQKdcOS6qIv0uQsc60pA0Qnaxv0EbvpjP-Dpd0LjNpX5f6UqOAg9WYe7nDHjQP9j9hqVqeVnXIn6AOI-2IHs8A9sY1aIAq2yA_rMuQeBjdy0XeqNn9ZYwA7PHEevq1FNXlALLKIhyphenhyphenRVeiLlz52QQbstNW7T6-oOuiqQ0gnOw/w400-h300/Poliisin%20kirje%20-%202.jpg" width="400" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Ajan aseen palautukselle hävitettäväksi sain parin viikon päähän. Keskelle työpäivää (tietenkin).</div><p>Toki tuota varten pitää täyttää lomake, jossa on aseesta tietämättömälle hieman hankalia kysymyksiä, vaikka aseluvan tiedot olikin mainittu samassa dokumentissa ritirimpsussa. Lomakkeessa kysytään asetyyppiä, toimintatapaa, kaliiperia, merkkiä/mallia ja numeroa. Muut kohdat arvailin puolivillisti dokumentin tietojen mukaan. Toimintatapa (selasin nettiä ja se liittyy jotenkin siihen, laukeaako ase kerran vain sarjana tms.) oli ihan hähmyistä. Oletan, ettei tuo mikään sarjatuliase ole, mutta en nyt osannut siihen mitään arvailujakaan kirjata. Vaihtoehtoja ei ollut näkyvissä.</p><p>Oletin, että numero voisi olla aseluvan numero. Jos ei ole sitä, niin tuo kohta on ihan väärin täytetty. Varmuuden varoiksi poliisin nettisivuilta en löytänyt yhtään mitään tätä auttavaa tietoa. Joten näillä mennään.</p><p><br /></p><p>Olen miettinyt sitä, miten tuonne poliisiasemalle sitten sen pienoiskiväärin kanssa marssin. Siihen ei löydy mitään ohjeita. Oletan, että jos nyt ihan ase kainalossa tai sylissä marssin poliisin luo, siitä voi seurata jonkin vähemmän itseäni viihdyttävä tapahtumaketju. Niin en varmaankaan sitten toimi.</p><p>Jos aseen sitten yrittää toimittaa vähemmän huomiota herättävästi, voi silti toimia ihan pieleen. Mustassa muovisäkissä? Makuupussissa? Mattoihin käärittynä? Miten ihmeessä?</p><p>Turun Sanomissa kerrotaan aiheesta näin: </p>"Aseen luovutus tapahtuu helpoiten varaamalla aika poliisin verkkosivuilta. Lounais-Suomessa aikoja on varattavissa viikoittain kuudella poliisiasemalla ja kerran kuukaudessa vielä lisäksi Kemiönsaaressa.<br /><br />Ensisijaisesti luvallisen aseen luovuttaa henkilö, jolla on lupa kyseiseen aseeseen. Jos tämä ei ole mahdollista, sovitaan asiasta etukäteen poliisin kanssa. Poliisi arvioi jokaisen tällaisen tapauksen erikseen ja antaa asiakkaalle yksilölliset toimintaohjeet.<br /><br />– Luvattoman aseen voi luovuttaa aseen hallussapitäjä tai kuolinpesän aseiden osalta kuolinpesän edustaja suoraan ajanvarauksella ilman erillistä yhteydenottoa, Hyrkäs kertoo."<div><br /></div><div><br /></div><div>Vanhempien asunnon tyhjennyksen yhteydessä tulee varmasti vastaan vielä monta yllätystä. Ennen sitä pyrin kohtaamaan jo nyt esiin tulleet haasteet. Yksi haasteista on asunnosta löytynyt matkapuhelinpaljous. Nämä voi kuulemma toimittaa ser-kierrätyspisteeseen. Keräsin puhelimet yhteen kasaan ja nyt mies on toimittanut ne lopulliseen sijoituspaikkaansa.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju3m-JzP3WTVnNOo0UqyJQkxI-W2ixInNx_cwguU4RoBiwVma4_6Xw_JcglTik9uhwIgpEJ1eWNrMqWKjTmzVhkPytPmbAhlmDFJKoF4cai6DwvW2mpy86B2tXMU1FtGRXo1NJYcIk7UO2MNCq1GmdzGfj4KnDRrozSEbHp8bVBP8f82IMXaRoa4M62A/s3932/k%C3%A4nnyk%C3%A4t%20-%202.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3389" data-original-width="3932" height="345" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju3m-JzP3WTVnNOo0UqyJQkxI-W2ixInNx_cwguU4RoBiwVma4_6Xw_JcglTik9uhwIgpEJ1eWNrMqWKjTmzVhkPytPmbAhlmDFJKoF4cai6DwvW2mpy86B2tXMU1FtGRXo1NJYcIk7UO2MNCq1GmdzGfj4KnDRrozSEbHp8bVBP8f82IMXaRoa4M62A/w400-h345/k%C3%A4nnyk%C3%A4t%20-%202.jpg" width="400" /></a></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Silmälasit kannattaa kuulemma antaa hyväntekeväisyyteen liittyviin silmälasikeräyksiin, jos sellaisia on käsillä. <a href="https://www.silmaasema.fi/artikkeli/silmalasien-kierratys.html" target="_blank">Silmäasema</a>, <a href="https://www.specsavers.fi/silmalasien-kierratys" target="_blank">Specsavers</a> ja <a href="https://www.synsam.fi/synsam-kierr%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-1" target="_blank">Synsam</a> ainakin keräävät vanhoja silmälaseja. Sinne voisi meiltä viedä useammankin kuolinpesän ajalta kovasti säästettyjä silmälaseja 👍. Jos keräyksiä ei ole, silmälasit kuuluvat oletusarvoisesti sekajätteeseen.</div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Isän kännykkäliittymä pitää irtisanoa. Se on ollut vuosikausia äidin käytössä ja siitä maksut tulevat edelleen säännöllisesti. Jospa nyt olisi riittävästi voimavaroja laskujen oikaisuun.</div><div><br /></div><div>Toisen mökin sähkölaskut ovat ruhtinaalliset, sillä siinä perusmaksut ovat jo melkoiset, vaikkei sähköä kulu ollenkaan. Siihenkin pitää puuttua nyt, kun vihdoin pystyn puhumaan ilman kaiken keskeyttäviä yskänpuuskia. Saman mökin jätelaskutkin ovat katkaisulistalla.</div><div><br /></div><div>Muutamat laskut kulkevat yhä edunvalvontaan, jolloin ne tulevat minulle melkoisesti myöhässä. Toiveikkaana oletin, että edunvalvonta kaikkien isojen maksujen jälkeen olisi ohjannut laskut uuteen osoitteeseen, mutta näin ei käynyt 😡. Edunvalvonta ei ole siis missään nimessä edes maksullinen kumppani, vaan vain pakollinen viranomaisvelvoite. Se ei näytä hakemuksesta huolimatta tekevän töitä kanssasi, vaan sinusta huolimatta 😠. Laskujen osoitteet pitää siis vaihtaa yksi kerrallaan.</div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Nyt suunnittelen vanhempien asunnon myyntiä, autokin pitäisi saada myytyä. Tekemistä riittää paljon yli yhden ihmisen jaksamisen rajojen. Tai siis ainakaan minun jaksamiseni ei riitä toivomaani tavoiteaikatauluun. Se turhauttaa ja haittaa nukkumista, mutta parempiakaan vaihtoehtoja tähän tilanteeseen en osaa nähdä.</div><div><br /></div><div><br /></div><div>Iloa ja valon pilkahduksia sinun marraskuuhusi! Tämä marraskuu ei ole ollut ainakaan meillä täydellisen valoton 🥰</div>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com25tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-87919874849829108692023-11-12T20:30:00.002+02:002023-11-18T19:39:00.019+02:00Elämäni tärkeimmät isät<p>Tänä vuonna isänpäivä pohditutti minua tavallista enemmän. Koronan jälkeinen viheliäinen väsymys rajoittaa tekemisiäni kuitenkin ärsyttävän paljon eikä ajatusten kääntäminen blogikirjoitukseksi käänny niin helposti kuin terveenä.</p><p>Kaivelin vanhoja perhevalokuvia uusin silmin. Pikkulapsiajalta löytyi jonkin verran kuvia minusta isän kanssa. Äidin kanssakin pari. Isompana yhteiskuvat ovat jääneet juhlien aikaisiin yhteispönötyksiin. Ehkä se kuului tuohon aikaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiR1YJK5Vedk9iXwuYmbzpBnhDuTWjbC5iXh71BBMjZT0keMHB-tPN7LORbR80jSVLaZbESXGrR2U_wKhOYIEjUFwd7dGJA2Qrju6KibJIkyoZGqLSTpt-R4WL1xeu4Z48mAJdMqZN8JLkXsqEDW7y_Yd1m-WjIisyRndr2nuSuDlbkQFMdAnhyphenhyphenFFlJOQ/s1920/20231112_190735%20-%205.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1727" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiR1YJK5Vedk9iXwuYmbzpBnhDuTWjbC5iXh71BBMjZT0keMHB-tPN7LORbR80jSVLaZbESXGrR2U_wKhOYIEjUFwd7dGJA2Qrju6KibJIkyoZGqLSTpt-R4WL1xeu4Z48mAJdMqZN8JLkXsqEDW7y_Yd1m-WjIisyRndr2nuSuDlbkQFMdAnhyphenhyphenFFlJOQ/s320/20231112_190735%20-%205.jpg" width="288" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Isälläni oli läheiset välit omiin vanhempiinsa ja se näkyi mielestäni myös hänen suhteessaan omaan perheeseensä. Tätä omaa isäsuhdettani olen tässä isänpäivän ympärillä taas pyöritellyt. Etenkin läheiset välit isän viimeisinä alzheimerin taudin sävyttäminä aikoina tuntuvat nyt erityisen tärkeiltä.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Eniten isänä ihailen kuitenkin omaa puolisoani, joka on tehnyt melkoisen sukupolviloikan oman isänsä isäajoista uuteen isäaikaan. Mieheni isä oli monellakin mittakaavalla oikein hyvä isä, mutta kuului silti minun vanhempieni kanssa siihen ikäluokkaan, johon sodat ja sotien jälkeinen elämä jätti väistämättä ison leimansa.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Lasten ollessa pieniä elimme vanhan rintamamiestalon remontin keskellä. Se oli yksi elämänvaihe muiden joukossa. Siinä kasvatettiin silloin samalla meidän perheemme <a href="https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/" target="_blank"><i>resilienssiä</i></a> ja yhteenkuuluvuutta.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqMYufsFPJE3fOJ2KTD0NtAtejyr1iE4eu9BF3xoGO5jTG6K5HfWPVkb1vkfQK8HI7cJvq-WrLY0E9QCMXwUN5jOG-S7oNHrbnoG0wL3oNSQsIanZGAdksfyLeZ53m4mnep41I13y0D2wO8qIvN0NGLVbBT9-dfGdjjDVpUYHAlVeBCufQPch8JdJ4Iw/s1920/20231112_192730%20-%205.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1227" data-original-width="1920" height="256" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqMYufsFPJE3fOJ2KTD0NtAtejyr1iE4eu9BF3xoGO5jTG6K5HfWPVkb1vkfQK8HI7cJvq-WrLY0E9QCMXwUN5jOG-S7oNHrbnoG0wL3oNSQsIanZGAdksfyLeZ53m4mnep41I13y0D2wO8qIvN0NGLVbBT9-dfGdjjDVpUYHAlVeBCufQPch8JdJ4Iw/w400-h256/20231112_192730%20-%205.jpg" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Poika kuljettaa tässä isän perässä omilla minikottikärryillään tiilen murikkaa. Tytär seisoo kaikkien ohjeiden vastaisesti rattaissaan hieman vaarallisesti. Tytär on tässä alle kaksivuotias ja poika sitten varmaankin kolmen vuoden kieppeillä. Ikäeroa heillä on aika täsmälleen puolitoista vuotta. Mieheni tekee siinä ihan oikeita remonttitöitä eikä ole vain poseeraamassa 🤭.</div><br /><p>Kiitos teille molemmille. Jo edesmenneelle omalle isälleni ja omien lapsieni rakkaalle isälle, jonka ansiosta lapsilla on kahden melkoisen tasapainoisen aikuisen ihmisen mallit ja turva omalla matkallaan 💖</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-64212366826255813902023-11-07T22:07:00.001+02:002023-11-07T22:09:22.340+02:00Syksy huokaisee ja elämäkin virnistää<p>Ikirouta (=jää ja lumet) suli suloisen harmaan syyssään myötä. En sitä harmautta niinkään kaivannut, mutta sula maa ja kaikki vihreä sen pinnalla ilahduttaa silmiäni. Taidan kaivata valoakin enemmän näitä värejä. Vihreä ja harmaakin on parempi yhdistelmä minulle kuin mustavalkoinen.</p><p>Mahtavaa löytää tämäkin mieltymykseni. Värejähän on huomattavasti helpompi lisätä vuoden pimeään kauteen kuin valoa (ainakaan riittävästi). Tavallaan olen tiennyt tämän itsestäni, mutten tunnistanut tai hoksannut. Nyt tiedän, mitä kokeilla talven taittamiseen seuraavaksi 👍.</p><p><br /></p><p>Hyviä uutisia riittää tällä kertaa ihan iloksi asti 🤭. Koronan selkä on taittunut ja vaikka väännän vielä kättä hitaasti haipuvan yskän kanssa, elämä on kuitenkin jo ihan oikeaa elämää. Nyt voin olla muiden seurassa ketään kauhistuttamatta ja omaa tartuttamistani isommin miettimättä.</p><p>Perunkirjoituksenkin sain vihdoin sunnuntaina selätettyä. Maanantaina lähetin perukirjoituksen liitteineen verottajalle ja molempien vanhempien pankkeihin. Iso taakka on haihtunut harteiltani. Nyt hengähdän hetkisen ja sitten täytyy pistää toimeksi vanhempien asunnon myymiseksi. Autostakin pitäisi hankkiutua eroon. Siis heidän, ei omastani.</p><p><br /></p><p>Tässä samalla fiilistelen kauniin kantarellin kanssa. Niin kantarellien kuin suppilovahveroidenkin muotokieli puhuttelee minua aina paljon. Luonto kehittelee paljon ja monipuolisesti ihan omiaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYKn81iuxlR9fHPEFTBGqI8J7zwNCwuizKotXlJOflLHVFt5i1LwjnsIipJbP4m_EyD4_LjSEEcSMh3O9C7OMXKcEbGGrdVD2tlnp-qi6dlsY0u6tokus0lTDLOn1SssAmQ7x0BeobFudcQxK16cUbBGq7zCGfi6dUxWgIT2cSnW2DWboYkC9jjAmBgw/s1920/7E8A1427-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1232" data-original-width="1920" height="410" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYKn81iuxlR9fHPEFTBGqI8J7zwNCwuizKotXlJOflLHVFt5i1LwjnsIipJbP4m_EyD4_LjSEEcSMh3O9C7OMXKcEbGGrdVD2tlnp-qi6dlsY0u6tokus0lTDLOn1SssAmQ7x0BeobFudcQxK16cUbBGq7zCGfi6dUxWgIT2cSnW2DWboYkC9jjAmBgw/w640-h410/7E8A1427-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p>Koronan jälkeinen väsymys painaa vielä kovasti ja rytmittelen päiviäni sen mukaisesti. Joskus ei ehdi lepäämään, joskus siihen saa varattua tilaisuuden. Umpiväsyneenä ei jaksa mitään eikä laatua työhön tule sitten millään. Lepääminen on sekä työn että oman vointini kannalta selvästikin menestyksen avain. Ja ainoa oikea mahdollisuus.</p><p><br /></p><p>Illat ovat pimentyneet tuplasti, kun syksyyn lisättiin vielä talviaikaan siirtyminen. Toisaalta yhtenä vaihtoehtona (kesäajassa pysyminen) talviaamut olisivat pimeitä pitkälle aamupäivään. En näe sitäkään kovin houkuttelevana vaihtoehtona.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiymJfM-C9qkrZ_4wCn35qLFCYWM3yhb8E0BfSMEuH7yTXE9ca1A4xSypBUIXbiU9lkYOGrpR0OvgXU2V_b7EDkEweiBIQQ2z4XFW8O_g0HE_CGktu2_hRzrUkgOVryh5OVZCI_tsEs3hHTdWhDos36zk8hDhk9_7_zg50H2Gu3ZC4pYfCogN7afLfyIQ/s1920/7E8A1439-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1301" data-original-width="1920" height="434" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiymJfM-C9qkrZ_4wCn35qLFCYWM3yhb8E0BfSMEuH7yTXE9ca1A4xSypBUIXbiU9lkYOGrpR0OvgXU2V_b7EDkEweiBIQQ2z4XFW8O_g0HE_CGktu2_hRzrUkgOVryh5OVZCI_tsEs3hHTdWhDos36zk8hDhk9_7_zg50H2Gu3ZC4pYfCogN7afLfyIQ/w640-h434/7E8A1439-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p>Voimia syksyyn ja lähestyvään talveen sinulle, jolle ne tekevät tiukkaa. Itse ajattelin sulkeutua tavallista enemmän omaan kotoisaan kuplaani talven ajaksi. Ehkei kaikkien tarvitsekaan olla talvesta äärimmäisyyteen asti ilahtuneita ekstra-ulkoilijoita. Ajattelen, että mikä tahansa tapa talvesta selviämiseen, mikä ei vahingoita muita, on oikein hyvä tapa.</p><p>Älä usko ketään, joka yrittää syyllistää sinua syksy- tai talvisuhteestasi. Arvosta häntä, joka tarjoa sinulle helpottavia ratkaisuehdotuksia. Ja isosti iloitsen sinun puolestasi, joka innostut lumesta, jäästä, kylmästä, kehnoista sääolosuhteista ja viimasta poskillasi. Ihanaa, että näet talven toisin kuin minä 💖.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh70WcGbxh3TjA43eHfHX5gbMHhkBFUjG3zCMVX4T6fUW3MTIED9JSZEHd2PXa_pXNHOFw_cRTFAPLQLizshuVm1TRqq_k4D9K8j2Ur2W9v4xaYRZNGTMWm5SO7f4Io0aYe6iAlv8IR81_CtHI1yfktrvDYxEBRryOxKPXEludZbq9X_Knho6JZIi-KEQ/s1920/7E8A1448-Enhanced-NR-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1196" data-original-width="1920" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh70WcGbxh3TjA43eHfHX5gbMHhkBFUjG3zCMVX4T6fUW3MTIED9JSZEHd2PXa_pXNHOFw_cRTFAPLQLizshuVm1TRqq_k4D9K8j2Ur2W9v4xaYRZNGTMWm5SO7f4Io0aYe6iAlv8IR81_CtHI1yfktrvDYxEBRryOxKPXEludZbq9X_Knho6JZIi-KEQ/w640-h398/7E8A1448-Enhanced-NR-5.JPG" width="640" /></a></div><br /><p>Talvea (tai jo kevättä) odotellessa nautitaan olostamme, tehdään mitä halutaan ja viis veisataan muiden arvosteluista. Tehdään hetkistämme tärkeitä ja merkityksellisiä. Suunnataan mahdollinen energiamme meille (tai muille) suotuisiin kohteisiin. Levätään niin paljon kuin sielu ja kroppa tarvitsevat tai kaipaavat. Tehdään jotain odottamatonta ja tasapainotellaan sopivasti rohkeuden ja mukavuuden välimailla 💖</p><p>Ihanaa ja armollista marraskuuta!</p><p><br /></p><p>P.S. Kirjoitan otsikon tavallisesti ihan viimeiseksi, kun huomaan, mitä muuta olen kirjoittanut. 'Virnistää' on sana, jonka nappasin aktiivikäyttöön lapsena kirjasta Koko kaupungin Vinski (Aapeli). Päättelin, että virnistys on positiivinen sana, mutta äiti otti kirjaa lukematta asiaan kannan, että kyse on kiroilusta tai ainakin jostain siihen verrattavasta kielestä. Näin jälkeen päin ajateltuna asetelma taisi olla aika lailla periaatteellinen. Kyseenalaistin oman tulkintani kuitenkin vahvasti ja termi jäi kokonaan pois sanavarastostani. Silloin ei ollut Wikipedioita tai internettiä. Nyttemmin tunnen vahvuutta, kun vihdoin arvaan käyttää termiä osana omia kirjoituksiani. Myöhäistä, muttei kuitenkaan liian myöhäistä omien hartioiden kohottelua 💪.</p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-501956648665790004.post-85842874349389659692023-11-05T15:17:00.004+02:002023-11-05T15:17:50.831+02:00Sukat on nyt arvottu - onnea voittajille!<p>Sukat on nyt arvottu - onnea voittajille! Kiitos kaikille osallistujille, kiva, että kaikkien sukkien arvontoihin löytyi osallistujia 💖.</p><p><br /></p><p>Sukkaparin A</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4_BLpRGtI-lKP2cc8-bOTI03cx6z0BdjeQBcghZVYwC5hWLLsKqFtiUz1Gv2xpMTDuwBjA7-GrGW5YaGJi_1G_noyvLP-s0WHeC9Gtipb9nB3iHfJwYlZiecdE4dmRXQZ2pN7PoXF4pM-5RvQpdrKVKWaI3oJgYQGu7t2uYotWGYk8PzbFw9BdO0G5g/s1920/20231022_172358-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1450" data-original-width="1920" height="242" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4_BLpRGtI-lKP2cc8-bOTI03cx6z0BdjeQBcghZVYwC5hWLLsKqFtiUz1Gv2xpMTDuwBjA7-GrGW5YaGJi_1G_noyvLP-s0WHeC9Gtipb9nB3iHfJwYlZiecdE4dmRXQZ2pN7PoXF4pM-5RvQpdrKVKWaI3oJgYQGu7t2uYotWGYk8PzbFw9BdO0G5g/s320/20231022_172358-5.JPG" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">voitti Päivienilot! Lämpimät onnittelut!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Sukkaparin B</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaYuHeQi3F4KQ7MEgleVLDyObD8_Iy18F3AvnRX3JaQmvogcbixTsFzSacg6dtX1iHmtn1zFqOiQ4zSds1AbBg1yMwhKxreRqI6VqArltjNDeanJNfM6oE9R_KVEB-z43o8E1APqlrayt-x42PSNnGdKRbZcOcW7Ug3HHEZZGbLa9_-CMiSfEGeDwaKw/s1920/20231022_172426%20(1)-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1461" data-original-width="1920" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaYuHeQi3F4KQ7MEgleVLDyObD8_Iy18F3AvnRX3JaQmvogcbixTsFzSacg6dtX1iHmtn1zFqOiQ4zSds1AbBg1yMwhKxreRqI6VqArltjNDeanJNfM6oE9R_KVEB-z43o8E1APqlrayt-x42PSNnGdKRbZcOcW7Ug3HHEZZGbLa9_-CMiSfEGeDwaKw/s320/20231022_172426%20(1)-5.JPG" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">voitti Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia! Lämpimät onnittelut!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Ja sukkaparin C</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJmccSRKyqKvPtNn36_EyVFNOGbS_H5PllSK4haYeaPIxUQmDZWd41gMVW2ZnXGihMY-7P1Q5hHstOu9yr3n3Uo0lcmEC-rRbddinSdyhZfr-3xfaZIG6avTfgZVwhXxLUpTG0YB5oSnetRyDY18DHVSt-hznV5cliipDzVHtNhjkfV-cK1KCeaulHzQ/s1920/20231022_172540-5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1920" data-original-width="1789" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJmccSRKyqKvPtNn36_EyVFNOGbS_H5PllSK4haYeaPIxUQmDZWd41gMVW2ZnXGihMY-7P1Q5hHstOu9yr3n3Uo0lcmEC-rRbddinSdyhZfr-3xfaZIG6avTfgZVwhXxLUpTG0YB5oSnetRyDY18DHVSt-hznV5cliipDzVHtNhjkfV-cK1KCeaulHzQ/s320/20231022_172540-5.JPG" width="298" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">voitti minttu47! Lämpimät onnittelut!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Ilmoitathan osoitetietosi, oikean nimesi ja mihin nimimerkkiin nämä liittyvät sähköpostiini: luonnonluomaa@outlook.com, niin pääsen lähettämään sukat sinulle!</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div><br /></div>Säkenöivää sunnuntai-iltaa!<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><br /><p><br /></p>Susanna Hietanenhttp://www.blogger.com/profile/10617269305053528243noreply@blogger.com10