perjantai 30. joulukuuta 2016

Pakkasen höystämää uutta vuotta!

Niukasti lunta on ollut, mutta näihin kuviin saatiin juuri sopivasti talvinen tausta :-) Sunnuntaista alkaen siirrytään meillä ainakin ennusteiden mukaan pakkasen puolelle, keskiviikoksi pakkasta luvataan peräti -16 astetta! Mutta lunta ei luvata, se tietää kasveille kovia aikoja...

Uuden vuoden päivänä tytär matkustaa takaisin pohjoiseen ja siirrymme kaikki takaisin arkimaailmaan. Vielä eilen ja tänään vuoden vimpat lomapäivät minulla :-)

Oikein hyvää uutta vuotta 2017!


sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Rauhallista ja rentouttavaa joulun jatkoa!

Tänäkin vuonna olemme päässeet viettämään joulua yhdessä koko perheen voimin. Kiireettömyys, yhdessä oleminen ja hyvä ruoka ovat joulun parasta antia, eivät kuitenkaan aina ja itsestään selvästi saatavilla. Siksi olenkin erityisen kiitollinen tästä hyvästä joulusta.

Rauhallista ja rentouttavaa joulun jatkoa!


tiistai 20. joulukuuta 2016

Henkilökuvausta pitkästä aikaa

Onneksi tytär halusi itsestään uuden kuvan ja pääsin pitkästä aikaa kameran taakse. Olosuhteet olivat ahtaat eikä valoakaan ollut ihan riittävästi. Mutta yrittänyttä ei laiteta ;-)

Reflektori oli ehdottoman hyvä apuväline tasaamaan syvimpiä varjokohtia. Eikä tietenkään haitannut yhtään, että tytär on kokenut poseeraaja ja mahdottoman luonteva kameran edessä.

Huomenna taitaa olla sitten talvipäivän seisaus - kohti valoa ollaan siis matkalla. Se lohduttaa pimeimpinä hetkinä :-)


torstai 15. joulukuuta 2016

Joulupuukeräys on ajankohtainen

Marras-joulukuu on kulunut vauhdikkaasti ja kiireessä. Maailma tehdään taas kerran valmiiksi joka rintamalla, jotta vuoden vaihteen jälkeen voidaan aloittaa taas alusta...

En ole ehtinyt kolmeen viikkoon valokuvaamaan mitään. Tai olisin ehtinyt, mutta päätin karsia tekemistä siihen määrään, josta selviydyn.

Upeita ihania kokemuksia kaikessa kiireessä oli mm. Hämeenlinnan nuorkauppakamarin joulupuukeräys, jolla kamari kerää joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Olen nuorkauppakamarin kunniajäsen ja pääsen osallistumaan valintani mukaan vuosien aikana niihin tapahtumiin, jotka todella koskettavat minua. Joulupuukeräys on ehkä kaikkein rakkain talkootyöni.

Vuosien saatossa lahjojen lahjoittajien ikähaarukka on laajentunut ja sydämeni pakahtuukin nuorten ja nuorten aikuisten antaessa oman panoksensa keräykseen. Iso, iso kiitos kaikille niille ihanille ihmisille, jotka ovat osallistuneet jo keräykseen. Keräys jatkuu kuitenkin vielä muuallakin kuin Hämeenlinnassa. Katso Hämeenlinnan keräyksen aikataulut fb:stä täältä ja tietoa muiden paikkakuntien keräyksistä löydät täältä.

Iso hali kaikille hyväsydämisille ihmisille! Juuri nyt on hyvä hetki näyttää hyvää tahtoa.


tiistai 6. joulukuuta 2016

Itsenäisyyspäivä kotosalla

Keli oli kaunis kuin mikä - täydellisen upea itsenäisyyspäivän sää. Linnuille vein heti aamupäivästä rasvapähkinäkranssin. Ja pakastettuja pihlajanmarjoja. Kuorittuja auringonkukan siemeniä riitti syöttölaitteissa vielä runsaasti. Tyydyin seuraamaan ruokakestejä ikkunan takaa.

Pojan nimipäivä osuus itsenäisyyspäivälle, joten niitä  pyritään aina kahvittelemaan silloin. Hän pääsi aamuvuorosta klo 11 ja puolen päivän aikaan työn sankari saapui meille kahvipöytään.

Sukkatehdas syytää rauhallista tahtia valmiita sukkia pääteltäviksi. Teen käsitöitä samalla, kun katson televisiota, keskustelen perheen tai ystävien kanssa, junamatkalla (jos en nuku), hammaslääkärin odotushuoneessa, kampaajalla jne. Pienistä puroista koostuu käsityöaika, joten kovin suurta tuotantoa ei tehtaalta voi odottaakaan.

Aiemmin syksyllä valmistin jo kahdet sukat tyttärelle ja yhdet työkaverille. Niistä en ottanut kuvaa, kuvaaminen tuli mieleen vasta myöhemmin.

Näissä ensimmäisissä sukissa napakin ryhti on jo kadonnut, sillä käytän niitä lähes päivittäin junamatkoilla. Etenkin aamulla on mukavaa ottaa saappaat pois jaloista ja sujauttaa jalat lämpimiin villasukkiin. Hämärässä junan torkkuvaunussa osin takin alla on hyvä nukkua pientä täytettä aamu-unisen kesken jääneisiin yöuniin... Lanka on Novitan Nalle Taika. Pinkkisävyisestä Taika-langasta tuli paljon rauhallisemman sävyiset sukat tyttärelle ja työkaverille. Mutta tässä on metsän sävyä, sopii hyvin minulle :-)


Langat ovat Novitan siksi, että niitä saa ostettua helposti niin monesta paikasta. Ihan laiskuutta, etten ole käyttänyt taas aikoihin mitään erikoisempaa. 

Novitan Nalle Kukkaketo, Krassi on tämän aurinkoisemman sukkaparin lanka. Nämä saattavat pujahtaa pukin konttiin. Tai sitten eivät. Aika näyttää.


Välityönä jämälangoista pienet villasukat kokoa 22. Lanka 7 veljestä. Näillekään ei ole olemassa ketään kohdetta vielä, mutta eiköhän ne tule jonnekin hukattua ;-)


Ja taas Novitan Nalle, Garden. Ihastuin hillittyyn 'värimaailmaan' vähitellen niin paljon, että päätin pitää nämä sukat itselläni. Vien ne töihin. Paikallaan istuessani luovun usein sisäkengistä ja lämmitän jalkojani sukilla. Vanhat työsukat saavat siirtyä nyt kotisukiksi.


Sama lanka, eri väri. Nämäkin jäävät odottelemaan kohtaloaan piirongin päälle :-)


Ja nyt puikolla on 7 veljestä, Polkka. Paksummat ja nopeammin valmistuvat sukat tähän väliin. Nämäkin pääsevät aikanaan tuohon kohtaloaan odottavien sukkien pinoon :-)

Kirpputoriprojekti rullaa eteenpäin oikein soljuvasti. Hinnoittelu ja kuskaaminen vievät aikaa, mutta samalla siivousinto kasvaa (ei tavallista minun kohdallani) ja aikansa eläneitä nuhruja tulee paketoitua joko kierrätykseen tai roskiin. Lasken kodista pois lähteneiden laatikollisten ja kassien määrää ja näyttää siltä, että yhden kuolinpesän selvittelyn lisäksi on paljon muutakin 'varmuuden vuoksi' säilöttyä tarpeetonta saatu talosta pois. Normaali arki lähenee :-)

Oikein rauhallista ja rentouttavaa itsenäisyyspäivää Sinulle!


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Kirpputoria joulun alla

Vielä lokakuun puolenvälin jälkeen meillä näytti Hämeen linnan kupeessa tältä.


Ruoho vihersi eikä lumesta ollut lupaustakaan. Sen jälkeen keli onkin sitten vaihdellut laidasta laitaan... Tänään päivällä oli kymmenisen astetta pakkasta ja maassa pienen pieni kerros lunta.

Neljän viikon odottelun jälkeen sain vihdoin paikalliselta kirpputorilta pöydän. Pitkään nurkissa odotelleen kirppislaatikot pääsivät hintalappujen täplittäminä uusia omistajia odottelemaan. Lauantaina iltapäivällä vein ensimmäisen erän ja tänään täydennystä viedessäni huomasin, että anopin loputkin rakkaat esineet ovat löytämässä hyvää vauhtia uudet kodit itselleen.

Fb-kirppiksistä myymättä jääneet tavarat ovat löytäneet nopeasti uusia koteja. Niinkuin arvelinkin, astiat ja maljakot ovat olleet suurin innostuksen kohde. Hinnoittelu toki oli sellaista, ettei se ollut ainakaan esteenä.

Kirppiskäynnin jälkeen tein taas tuttavuutta uuden lihaveitsemme kanssa. Se on ihanan terävä, mutta ei ollenkaan sovi meikäläisen tapaturma-alttiille habitukselle. Kaksi sormea otti kontaktia veitsen kanssa ja veitsen terän terävyys tuli osoitettua todeksi. Nyt on laastarit otettu jo pois. Vaikka toinen haavoista näyttääkin aika ikävälle, uskon, että tästä päästiin vähällä. Voi mua... ;-)

Kävin läpi puikkovarastoni (aihe: käsityöt).  Uskon edelleen, että iso osa puikoistani on vieläkin jossain hyvässä jemmassa, jota en vain ole löytänyt. Silti nykyisestäkin puikkojemmasta löytyi peräti VIISI viiden sukkapuikon settiä koossa 3½. Seiskaveikalla käytän kolmosen puikkoja, joten kolmepuoloset ovat ehkä aivan tarpeettomia? Olen vain ostellut uusia, kun olen unohtanut, mihin olen laittanut vanhat puikkoni kesäsäilöön...

Kahdet puikot (á 5 puikkoa) siirsin kirpputorikuormaan. En voi millään tarvita näitä kaikkia... :-)

Upeaa alkavaa viikkoa!

perjantai 2. joulukuuta 2016

Tallinnan joulumarkkinoilla

Viime viikonloppu meni miehen kanssa Tallinnassa pikkujouluissa. Viikolla ei ehdi valoisan aikaan ulos kuvamaan, joten viikonloppujen varaan  Tallinnassakaan sää ei kukoistanut, mutta kävimme Tallinnan joulumarkkinoilla. Satoi vain aivan hieman.


Jotenkin on lohduttavaa, kun on päästy marraskuusta joulukuuhun. Joulukuu menee aina jotenkin omalla painollaan, vaikkei vallan kamalasti joulun vuoksi touhuaisikaan.


Vaikka kuinka yrittää asetella näitä Tallinnan vanhan kaupungin kuvia, rakennuksia ei saa aivan suoraan millään ;-) Näillä siis mennään.


Käsityöt olivat niin viehättäviä, mutta polvisukkien terät olivat järjestään niin isoja, etteivät ne tyttärelle kävisi. Pojalle en polvisukkia arvaisi edes ehdottaa ;-)


Kameran kanssa paikkoja tulee katsottua eri silmällä ja löydettyä uusia kauneuksia, kuten tämä holvi aivan joulumarkkinoiden vieressä.


Joulukuusi oli suosittu turistikuvien tausta. Mutta lumesta ei jälkeäkään.




Vanha kaupunki jaksaa olla aina yhtä iso ilo silmälle. Täytyisi perehtyä kaupungin historiaan ja erityisesti vanhan kaupungin historiaan. Uteliaisuus heräsi :-)


Huomiseksi on luvattu kuvauksellista ilmaa. Täytyypä lähteä kameraa ulkoiluttamaan, kauniita kelejä ei ole tähän aikaan vuodesta liikaa :-) Ihanaa joulukuun alkua!