sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Herra Haapana

Reilu viikko sitten kuvasin tätä haapanaa Helsingin Kumpulassa. Oja on ruskeavetinen, mutta haapana ei siitä välittänyt. Huuteli tämän tästä kimeää, mutta kohtuullisen pientä huutoaan ja ui edestakaisin. Viime keväänäkin haapana oleskeli samaisella ojalla.





lauantai 30. toukokuuta 2015

Kaukaisia lintuja

Tänään ennen tyttären noutamista lentokentältä kävin Helsingissä Vanhankaupunginlahdella ja Lammassaaressa kameraa ulkoiluttamassa. Paljon näkyi, mutta kaikki aivan liian kaukana. Kuvista tuli tunnistuskelpoisia, mutta siihen se jäikin. Rukokerttusen kuvasin useampaankin otteeseen ja niissä on muutama ihan hyväkin. Nuolihaukka ja ruskosuohaukka on tullut kuvatuksi niin paljon paremminkin, että nuo kuvat saavat jäädä koneelle todistusaineistoksi.

Yksinäinen kurki lenteli taivaalla ja sai aina välillä muut lähistöllä olevat kurjet huutamaan reviirihuutoaan. Harmaahaikarasta tuli pari räpsyä - sen huomasin vasta koneella ;-) Kyhmyjoutsenten kuvat on vielä katsomatta.

Lammassaaren lintutornista näkyi kanadanhanhia, lapasorsia, nokikana ja kaksi arvoitushanhea. Tiirassa mainitaan havaituksi muutamaankin kertaan kiljuhanhi valkoposkihanhien seurassa. tarhakarkulainen kuulemma. Nämä olivat kanadanhanhien kanssa. Toisella oli kiljuhanhimainen valkoinen otsa, mutta vaalean punertavanruskea kaula. Kiljuhanhien kuvissa kaula on toistuvasti tumme. Olisiko sitten joku väripoikkeama? Entä sitten se toinen hanhi? Metsähanhi ehkä siinä vieressä?



torstai 28. toukokuuta 2015

Pintaliitäjien vesijuoksua :-)

Yhdessä telkänpoikasparvessa oli peräti 16 poikasta! Siinä on ollut emolla munimista...

Ihania vipeltäjiä nekin. Uimisen lisäksi ne harrastavat vesijuoksua. Ovat varsinaisia pintaliitäjiä ;-) Paikkana edelleen Suomenoja Espoossa.






keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Kurjenpoikasia

Kurjillakin on poikasia. Siis niillä linnuilla ;-) Fb:ssä kerrottiin jo muutama päivä sitten, että kurkien poikasia on nähty järvellä. Etätyöpäivän vuoksi ehdin kerrankin ajoissa kameran kanssa matkaan. Kolmen tunnin matkustusvajeen vuoksi olin myös hyvissä voimissa ja fiiliksissä kuvausretkeä varten.

Poikaset ovat niin pieniä, että niitä näki vain silloin tällöin kasvuston seasta. Jossain vaiheessa emot alkoivat huutelemaan yhtäaikaisia varoitushuutoja, jostain olivat selvästikin huolissaan. Huutojen jälkeen toinen emoista siirtyi veteen ja tarkkaili kovasti ympärilleen. Tarkkailun jälkeen se lähti kävelemään vedessä eteenpäin - nyt poikanen uimassa siinä rinnalla. Rantautuivat takaisin lyhyen uima-/kävelymatkan jälkeen.

Ensimmäisessä kuvassa kurkiemo on yksin, toisessa sen rinnalla ui pienen pieni kurjenpoikanen. Valtava kasvu-urakka sillä on edessä kesän aikana, kun pitäisi muutamassa kuukaudessa yltää melkein emon mittoihin...





tiistai 26. toukokuuta 2015

Ja TAAS niitä lapasorsia ;-)

Lapasorsia jo toisen kerran ;-) Tällä kertaa pääsin kuvaamaan hieman pidemmän aikaa, sillä ne olivat Suomenojan altaassa kuin kotonaan. Tai siis kotonaanhan ne olivatkin.

Vain yhden naaraan näin, pari koirasta souti yksinään ja vain yksi parin kanssa. Ne vähäiset kuvat, jotka sain naaraasta otettua, eivät olleet kovin nappiotoksia, joten tähän nyt sitten muutama koiraan kuva.





Pönötyskuvia tällä kertaa. Touhukuviin tuli liian lyhyt suljinaika, sillä olosuhteet olivat... monipuoliset :-)

maanantai 25. toukokuuta 2015

Mustakurkku-uikku ja siili - eri paikoissa tosin ;-)

Koira, joka ei ole mikään vainukoira, vainusi tänään perennapenkistä siilin. En olisi itse huomannut sitä, mutta koira oli penkissä niin innoissaan, että menin katsomaan innostuksen aihetta. Ja siilihän se siellä :-)

Siilit ovat erityinen heikkouteni. olen hoivannut orvoksi jääneen siilipoikueen aikuisiksi ja talvihorrokselle ja lisäksi perheessämme on ollut lemmikkeinä kaksi valkovatsakääpiösiiliä. Siksi koirakin on tottunut siileihin ja ryntäsi lähinnä haistelemaan siilin takapuolta (mistä siilit eivät keskimäärin kovasti ilahdu ;-)).

Tässä koiruliini ja kääpiösiili vuonna 2012. Koira oli huomattavasti enemmän läheisyyden tarpeessa kuin siili :-)


Mainio siilibongaaja meillä siis :-)

Mutta muissa kuvissa takaisin Suomenojalle ja kuvissa loistaa tällä kertaa mustakurkku-uikku. Ensimmäistä kertaa elämässäni tapasin sen tuolla. Pöllö-Pasin sanoin se on siis 'eldari' :-) Hieno kokemus taas matkassa...

Kuvissa 2-4 mustakurkku-uikun tyypillinen sukelluksen jälkeinen ravistelu. Ravistelun kierre (kaula ja pää) ei tule näistä kuvista esiin, mutta kuvittele itse kierrettä tuohon matkaan :-)





sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Lisää nokikanan poikasia

Kiersin Suomenojan altaat kahteen kertaan. Kun siellä asti olin, ei kannattanut lähteä takaisin kotiin vielä yhden kierroksen jälkeen. ja hyvä niin, sillä toisella kierroksella tuli lisää tilanteita ja kuvia. Aloitan noista nokikanan poikasista. Ne ovat niin herkullisen persoonallisen näköisiä ja niiden persoona ulottuu ulkonäköä pitemmälle - suhde muihin on ylenpalttisen persoonallinen.

Tässä vaiheessa emot ovat vielä (onneksi) kovasti helliä poikasille. Kovin nopeasti koittaa se aika, kun hellyyttä ei enää riitä samassa määrin, tai se ainakin osoitetaan minun mielestäni perin kummallisesti.

Vaikka jotkut asiat eivät suju tällä hetkellä putkeen, nämä luontohetket palauttavat ilon mieleen hetkessä niin paikan päällä luonnossa kuin kuvien kauttakin.








Tästä viimeisestä kuvasta näet, kuinka SUURET nokikanan jalat ovat jo tässä vaiheessa... Kyllä noilla pärjää ;-)

lauantai 23. toukokuuta 2015

Kesän ensimmäiset nokikanan poikaset :-)

Tämän lauantain reissu suuntautui Suomenojalle Espooseen. Hämeenlinnaan oli luvattu taas vähemmän hyvää säätä, joten etsin säätiedotuksista parempia kuvausolosuhteita kohtuullisen matkan päästä. Suomenoja onkin jonotellut vierailulistallani jo pitemmän aikaa.

Koska eiliset Pohtiolammen Sääksikeskuksen vihkiäisistä otetut kuvat ovat vielä käsittelemättä ja laittamatta pienen tekstiosuuden kera Sääksikeskuksen sivuille, nämä tämänpäiväiset kuvat joutuvat odottamaan. Mutta yhden kuvan haluan jakaa teille jo nyt. Yhdellä nokikanaperheellä oli nimittäin jo nyt poikaset! Ihanaa aikaa tämä kevätkesä ja ihania luonnon tapahtumat!


torstai 21. toukokuuta 2015

Meriharakan varpaat :-)

Tämä meriharakka on kuvattu myös Seurasaaressa. Tietokone jumittaa jostain syystä ja kuvien käsitteleminen vie ikuisuuden. Kevensin hieman koneen kuormaa siirtämällä kuvia ulkoiselle kovalevylle. Huomenna näkee, auttoiko se yhtään. Mutta pitkän aherruksen, muutaman hiljaa lausutun kirosanan ja rystysten pureskelemisen tuloksena yksi kuva, tosin kaksi näkökulmaa.

Jos oli telkkärouvalla komeat varpaat, niin katsokaapa tämän meriharakan kynsivarustusta! Varmaan käynyt juuri äsken manikyyrissä...



keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Tyhyilyä ja Seurasaaren oravia

Tänään käytiin työpaikan kanssa tyhyilemässä Siuntiossa ja Porkkalassa. Kiva reissu, vaikkei kameraan tarttunutkaan montaa kuvaa. Keli oli upea ja sillä aikaa, kun muut olivat museoissa, minä kuljeskelin ulkona luonnossa kameran kanssa. Teki hyvää ja oli rentouttavaa...

Ja sitten vielä muutama kuva Seurasaaren oravista...





tiistai 19. toukokuuta 2015

Ihania Seurasaaren oravia :-)

Seurasaaren paras puoli on ehdottomasti sen ujostelemattomat eläimet. Oravat olivat aivan superia, mutta valaistus asetti kovasti haasteita. Puolipilvistä sakeiden pilvien kera ja metsän siimeksen tuoma varjo. Siinä oli taas asetusten kanssa säveltämistä :-)






maanantai 18. toukokuuta 2015

Halikonlahden lintupolku - osa 2

Yhdessä kosteikkoaltaassa uiskenteli lapasorsapariskunta. Komeat nokat niillä :-) Ne olivat arkoja ja lennähtivät nopeasti toiseen altaaseen.



Lapasorsia olen nähnyt kerran tai kaksi aikaisemminkin, mutta harmaasorsa oli ihan uusi tuttavuus. Jotenkin vaikuttava tuo koiraan hillityn tyylikäs asu. Kuvaaminen tapahtui välillä kirkkaassa auringon paisteessa ja välillä paksun pilven varjostamana. Valoerot olivat isot ja säätöjen kanssa sai touhuta tämän tästä.




Kyhmyjoutsenia lintupolun läheltä löytyi kaksi tai kolme paria. Yksi pari hautoi jo. Naurulokeilla oli kunnon yhdyskuntarakennetta. Todella tiiviissä porukoissa pesivät.

Kaikesta huolimatta palaan seuraavassa postauksessa Seurasaareen, jonka kuvat ovat vielä käytännössä koskemattomina koneellani.

Pohtiolammella (edit: Sääksikeskuksessa) avataan ensi perjantaina klo 16 uusi kosteikkoalue ja esteetön kosteikkotorni. Kokonaisuutta vihkimässä on mm. ministeri Pertti Salolainen. Kosteikko, kuten sääksitornikin, on avoinna koko kesän, joten sieltä löytyy yksi erinomainen pysähdyspaikka kesälomalaisille, vink, vink :-)

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Halikonlahden lintupolku - osa 1

Eilen kävin Salossa Halikonlahden lintutornilla. Lintutornia huikeampi oli kuitenkin se kokonaisuus, johon lintitornikin kuuluu. Talsin Halikonlahden lintupolkua edes takaisin nautiskellen. Muitakin kuvaajia ja lintujen tarkkailijoita oli liikkeellä, mutta polkuja oli niin pitkälti, ettei reitillä ollut yhtään ruuhkan tuntua, päinvastoin. Jos matkasi kulkee edes Salon läheltä, kannustan sinua ottamaan luontokengät mukaan ja varaamaan tunnin verran rauhallista käelyaikaa polulle.

Luontopolku lähtee Satamakadun loppupuolelta, ennen siltaa Vuohensaareen. Lenkkitossuilla pärjää polulla vallan mainiosti, mutta lintujen laulu saattaa houkuttaa ottamaan välillä askelia polun ulkopuolellekin, joten mitä paremmat luontokengät on jalassa, sitä enemmän mahdollisuuksia on perillä :-)

Lintutornilta en ottanut yhtään kuvaa. Muut katselivat petolintuja kiikareilla ja kaukoputkilla. Minun kuvausvälineilläni ei kannattanut edes yrittää. Kotikaupungin Hattelmalanjärven lintutorni on kuvaajan - ja miksei tarkkailijankin kannalta mielestäni tässä suhteessa parempi. Tosin opastus Hattiksen tornille on surkea, sinne on ensikertalaisen vaikea löytää.

Satakielestä sain yhden kelvollisen kuvan. Mokomat (niitä oli ainakin kaksi) piilottelivat joko kokonaan piilossa tai ainakin kovin vaikeasti kuvattavissa paikoissa. Mutta jo laulun kuuleminen oli taas todella sykähdyttävää :-)


Ruokokerttunen pysytteli kaukana, mutta sain siitä joitakin asiallisia kuvia. Paikan päällä tiesin kyllä, että joku kerttunen siellä ruovikossa laulelee (tai olihan niitä monen monta :-)), mutta varsinainen tunnistaminen jäi kuvien perusteella tänne kotiin. Edestä/alhaalta päin lintu näytti niin vaalealta ja vasta vähän myöhemmin hoksasin, että se ja ruovikossa niinikään lennellyt ruskeaselkäinen lintu olivatkin yhtä ja samaa lajia :-) Oppia ikä kaikki ;-) Silmäkulmajuova auttoi niinikään tunnistamisessa...






Näiden lisäksi näin keltavästäräkin, mutta en saanut kunnon kuvaa siitä. Sillähän on keltaisen vatsan vastapainona tumma 'pipo' päässä. Mutta tämän linnun lajia vasta jäljitän. Satutko sinä tietämään?