torstai 27. heinäkuuta 2017

Siilinpoikasia

Koira löysi pihalta siilinpoikasen... ja niitä ilmestyi sitten enemmänkin. Tarjosimme niille ruokaa ja suojaa pihan perän vanhasta siiliaitauksesta (pihasta löytyi vajaa kymmenen vuotta sitten orvoksi jäänyt siilipesue pesästään - sen kasvatimme aikuisiksi tuossa aitauksessa...)

Täytyy muistaa, että siili on rauhoitettu eläin, eikä siihen tule kajota kuin oikeissa hätätapauksissa. Aina kannattaa konsultoida ensin alan ammattilaisia.

Ruokinnassa kannattaa muistaa, että siili ei kestä laktoosia - ei siis maitoa. Kalakin saattaa aiheuttaa ongelmia. Kissan purkkiruoka tai kissan/koiran kalaton kuivamuona vedellä pehmitettynä (ihan pehmeäksi asti) ovat hyviä ruokia.





Ruokaileminen astialta ei käy ihan luonnostaan. Tässä tilanteessa on selvä hygieniariski... :-(


lauantai 22. heinäkuuta 2017

Sisiliskoja!

Ahnehtimista seuraa yltäkylläisyys, ähky ja väsymys. Näin käy myös luontoelämysten ja ulkoilun suhteen. Suunnittelin jo innoissani huomiselle aamulle auringonnousukuvauksia, mutta tajusin vihdoin, että ei tule onnistumaan. En jaksa herätä aikaisin vapaapäivänä levättynäkään, saati sitten kovasti seisotun, kävellyn, kannetun ja ulkoillun päivän jälkeen. Taidan sittenkin helliä itseäni ensi yönä kovasti tarpeeseen tulevalla levolla :-)

Kesälomani poikkeuksellisen omituinen rytmittäminen on tuonut elämääni enemmän niin lepoa kuin kuvausmahdollisuuksiakin kuin tavanomainen loman yhdessä pötkössä pitäminen olisi sallinut. Kesän jälkeen voin vasta sanoa, kuinka onnistunut lomakokeilu tämä oli, mutta ainakin toisteiseksi sujuu oikein hyvin :-)

Sisiliskot ilahduttivat minua läsnäolollaan ihan äskettäin. Heinät kasvavat kiusallisiin paikkoihin ja hankaloittavat kuvaamistilanteita tämän tästä. Niin kävi näiden sisiliskojenkin kanssa. Piti siis kuvata siitä raosta, mikä milloinkin oli vapaana. Ihana elämys silti <3 p="">




keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Ihan minun näköiseni lintu!

Tämä lintunen (poikanen) herätti sympatiani. Huomasin sen kovaäänisyytensä vuoksi. Ihan aikuisen kokoinen lintunen tuo oli, mutta muutama haituva (avuttomuuden lisäksi) paljasti sen poikaseksi.


Sympatiseeraan tätä lintupoikasta erityisesti siksi, että se tuo mieleen itseni. Ensinnäkin: tukka sekaisin (aina!). Toiseksikin näyttää siltä, että on ihan pihalla ;-) Lähti muuten myöhemmin lentoon tosi skarpisti - ei ollenkaan penaalin tylsimpiä kyniä!

Tästä kuvasta voi jo aavistella linnun lajiakin...


Ja kun emon näki tuolla vieressä, ei ollut enää epäilystäkään. Västäräkin poikanenhan tämä oli :-)


Nämä kuvat olivat viime perjantailta (14.7.). Aurinko näyttäytyi silloin tämän tästä :-)

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Lämpimän viikonlopun sinisorsat :-)

On ollut todella kaunis viikonloppu! Pidennetyn viikonlopun taktiikka toimi enemmän kui sataprosenttisesti. Kelejä ja lepoa riitti :-)

Viereisen lammen sorsaemolla on viisi poikasta. Tänään emo näyttäytyi kahden poikasen kanssa. Meno oli leppoisaa :-)



tiistai 11. heinäkuuta 2017

Ei heikkojalkaisille

Isojärven kansallispuiston polut olivat osin helppokulkuisiakin, mutta huonojalkaista en noille reiteille kutsuisi. Tältä se kulkeminen minun silmilläni katsottuna näytti...

Kapeaa polkua, kiviä ja puiden juuria. Piti katsoa, mihin jalkansa laittaa.



Maisemat olivat kauniita...


Ja lisää esteitä, lisää tarkkaavaisuutta.


Reipas ylämäki heti pitkospuiden jälkeen. Minä käännyin vasemmalle ennen mäkeä :-)


Ylä- ja alamäkiä riitti. Askelten määrä ei kerro mitään retken väsyttävyydestä ;-) Lämmintä oli hieman enemmän kuin riittämiin, hyttysiä ja paarmojakaan en olisi kaivannut yhtään enempää. Kamerareppu kaikkine tarvikkeineen painoi viitisen kiloa. Huoh... ;-)



Tämä oli reitin kapein kohta - isot kivet kummankin puolen polkua.


Ja kaikki samassa kuvassa: alamäki, ylämäki, kivet, juurakot sekä muuten niin ihana auringon paahde. Poskia kuumotti jo...


sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Isojärven kansallispuistossa

Isojärven kansallispuisto (klik) Kuhmoisissa valikoitui lauantain retkikohteekseni. Ihan pienen nurkan ehdin vain tallata - etenkin, kun mukaan mahtui pari pientä harhailua ja hieman keskeneräistä suunnittelua. Enempää en olisi muutenkaan ehtinyt, olisin paremmalla suunnistuksella ja suunnittelulla säästänyt lähinnä aikaa ja askeleita.

Sports Tracker on vieraissa (ja tutummissakin) paikoissa liikkuessani aivan korvaamaton apuväline. Käytän sitä oman kulkureittini ja lähtöpaikkani jäljittämiseen aina tarvittaessa. Laitan sen päälle autolta lähtiessäni ja yritän muistaa ottaa sen pois päältä autolle palatessani. Hyvän retken jälkeen voi tarkistaa siitä kuljetun matkan. Harharetken kohdalla voin verrata kulkemaani reittiä karttaan ja arvioida, missä kuljin ratkaisevan polkuristeyksen ohi. Halutessani voin jäljittää itseni takaisin tuohon missattuun risteykseen ja jatkaa siitä haluttuun suuntaan. Lauantain reissulla tälle oli käyttöä pariinkin otteeseen :-)

Lähdin liikkeelle Heretyn P-alueelta ja ensimmäinen järvenrantapysähdys oli aika pian. Kannuslahdessa Kurkijärvellä pysähdyin kuvaamaan - järvet ovat niin minun juttuni. Ja täytyy myöntää, että keskisuomalaisissa järvimaisemissa on jotain lapsuuden kesien nostalgiaa.


Kauaa en malttanut kuvailla, sillä matka oli ihan vasta alussa. Muutaman mutkan (yhden polkuristeyksen hukkaamisen vuoksi) jälkeen pysähdyin evästämään ja kuvaamaan niinikään Kurkijärvelle Mäyräniemeen. Kuvaamisen lisäksi nautiskelin hävyttömän kiireettömästi kauniista luonnosta ja hiljaisuudesta :-)







keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Sydämentykytystä vaateostoksilla...

Kun on vuosien ajan laiminlyönyt vaateostokset, löytää itsensä vihdoin tilanteesta, jolloin ostettavaa on paljon ja pikaisesti. Loppuun asti kulutetut vaatteet aivät kestä enää juurikaan päivänvaloa, mutta vaateostoksetkaan eivät ole helppoja. Kun paikallisista kaupoista on löytynyt vain niukasti omaa silmää miellyttäviä vaatteita (muotihan on muuttunut jo ainakin sata kertaa tässä välissä, enkä minä ymmärrä mistään mitään), olen turvautunut nettikauppoihin ja niiden lähes loputtomaan vaatevalikoimaan.

Kuinkas ollakaan, olen ollut sielläkin kuin Liisa ihmemaassa... En enää muista, mikä kaikkien kauppojen sivuilta olen näitä 'elämyksiä' leikannut, mutta se tuskin on mikään korvaamaton tieto.

Tämä esimerkiksi ei kosketa yhtään - ei työvaatteeksi, ei kotivaatteeksi eikä edes puutarhatöihin...


Ja turha tässä on ryhtyä vaatteita arvostelemaan - ne varmasti näyttävät oikean ihmisen päällä valistunein silmin ihan hyviltä, mutta eivät nämä omia ostosten tekemistä yhtään helpota!


Toki täytyy myöntää, että ilman nettikauppoja en olisi tällaisiin ostosmahdollisuuksiin edes törmännyt. Siinä suhteessa olen huomattavan paljon sivistyneempi kuin aikaisemmin.


Eikä kaikki miesten muotikaan ihan napannut. En ostaisi esimerkiksi tätä t-paitaa sen paremmin miehelleni kuin pojallenikaan.


Näin ylilaihojen ja alipainoisten mallien mainostamia vaatteita kieltäydyn ehdottomasti ostamasta, vaikka olisivat millaisia. Tällaista naiskuvaa ei saa ihannoida. Kaikki eivät selviä tuollaisesta hengissä :-(



Ja sitten jotain omaan hinta-laatu-ajatteluuni joitain aivan mahdottoman epäsopivia vaatteita. Katsokaa hintoja! Ja mitä ne hinnat ovatkaan olleet ennen alennuksia!



Tämä on odottanut sydämelläni, joten tämä purkaus tänne luontoaiheiden sekaan ;-) Ihanaa heinäkuista viikon jatkoa!






sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Yhtä juhlaa saaristossa

Viime viikolla kolmea työpäivää seurasi vielä kokous. Sellaisina päivinä ei paljon muuta enää irroitella. Mutta kun kesä etenee, kokoukset vähenevät. Iltakokouksia ei ole tulevalla viikolla ollenkaan, työpäivinäkin vain pari 'hassua'.

Meillä on miehen kanssa 30-vuotishääpäivä reilun viikon kuluttua, mutta aloitimme juhlinnan jo viikonloppuna saaristoristeilyllä. Laivalla Turusta Maarianhaminaan ja välittömän laivan vaihdon jälkeen heti takaisin. Saaristo on niin kaunista, voisin olla siellä kuvailemassa ihan joka ikinen päivä - ja yö :-)

Mennessä taivas loisteli sinisenä ja aurinko lämmitti. Takaisin tullessa pilvimassa täytti taivaan, mutta maisemat olivat silti todella kauniita :-)

Monia ihmisiä maisemat eivät kiinnostaneet ainakaan niin paljon, että se olisi estänyt syvään humalatilaan siirtymisen. Olimme keskellä kauneinta Suomea ja todella monet ihmiset eivät nähneet mitään ympärillään, vaan olivat jo alkuiltapäivästä vaarallisia tilanteita kerjäävässä sumussa ja humalassa.

Me nautiskelimme kuitenkin maisemista, hytin levollisesta suojasta, upeista ruuista ja hyvästä seurasta :-) Aiomme jatkaa juhlahääpäivän juhlistamista myöhemminkin, mutta nyt on päästy hyvää alkuun :-)