sunnuntai 6. heinäkuuta 2025

Masentavia uutisia mediassa ja käpytikka naapuripuussa 💖

Heinäkuu on aluillaan ja kantarelleja löytyy jo ainakin pienessä määrin 💖 Se on ihanaa.

Uutiset kertovat kotimaisista ja kansainvälisistä ikävistä asioista oikein isolla tuutilla. Politiikan ja sotien lisäksi uutisaiheina on myös Euroopan jättihelteitä, kotimaan sadetta ja myrskyä, satunnaisia väkivaltatekoja ja perinteisiä kesähukkumisia. Ainakin siis.


Jos sitten mennään vähemmän kiinnostaviin aiheisiin, voin todeta, että hyttysiä on kaupungeissa vähemmän, mutta lehtometsissä niitä on aivan turkaisen paljon. Mustikat kypsyvät hiljalleen, ensimmäiset marjat ovat jo syötäviä. 


Huonosta ja epäterveestä johtamisesta on uutisoitu ainakin Priden ja Portugalin suurlähetystön kohdilla. Aika paljon täytyy henkilökunnan jaksaa huutaa ja vaatia ainakin näiden tapausten perusteella, että joku kuuntelisi ja jotain tapahtuisi. Huonosta johtamisesta eroon pääseminen vaatii paljon rohkeita ja isoja tekoja.

Minä kuulun siihen ikäpolveen, joka on vain satunnaisen tuurin mukaan saanut joskus oikeudenmukaista ja hyvää johtamista. Koska se (satunnaisuus) on ollut ihan ok. Toivon, että olen itse pystynyt omassa johtamisessani hieman parempaan. Omille virheilleen kukin taitaa kuitenkin olla melkoisen sokea. Kuka muka myöntäisi toimineensa epäoikeudenmukaisesti työyhteisössään (jotain yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta)?


Eriarvoisuuden ja ihmisten huonon kohtelun määrittelyä vaikeuttaa mielestäni sukupolvivastakkainasettelu. Kokonaisen ikäpolven syyttäminen vääryyksistä on helppo ja tavallaan luonnollinenkin ratkaisu joissakin tilanteissa. Se ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista, reilua eikä rakentavaa.

En voi mitenkään ottaa vastuuta koko ikäluokkani puolesta minun varhaisessa aikuisuudessani tehdyistä linjauksista ja päätöksistä. Enkä edes niistä nykyisyydessä tehdyistä huonoista päätöksistä.

Elämä ei ole läheskään aina reilua, mutta vastakkainasettelu ei paranna tilannetta mitenkään. Päin vastoin. 


Olisi mahtavaa, jos löytyisi paikkoja, joissa eri-ikäiset ihmiset pääsisivät työstämään yhdessä yhteiskunnan tärkeitä aiheita. Pitäisi ihan pakosti kuunnella ja sitten voisi myös käyttää oman puheenvuoronsa. Jospa jotenkin ymmärrys laajenisi kuuntelemisen ja keskustelun myötä. Ehkä olemme sittenkin samalla puolella? 💖



Käpytikalla on pesä lähellä. Poikaset ovat vielä liian pieniä pesän paikallistamiseen. Ehkä ihan pian poikaset huutelevat meille pesän sijaintipaikan tietoon 💖



Ihanaa heinäkuun jatkoa 💖

maanantai 30. kesäkuuta 2025

Keskikesä ja heinäkuu alkaa 😍

Kesäkuu on kahlattu läpi. Se olisi voinut olla lämpimämpi, mutta olisi voinut yhtä hyvin olla myös kylmempi. Yhtään ei tarvinnut onneksi käväistä äärirajoilla.

Suomen kesä on aika lyhyt - tai lyhyt - riippuen määritelmästä. Kesään kohdistuu aivan uskomattoman paljon paineita niin lomien, yhdessäolon kuin ylipäätänsä lämpöisyydenkin suhteen. Aina (tai aika usein) kesä ei kestä kaikkia noita paineita. Etenkään, kun osa odotuksista kohdistuu elämyksiin, onnellisuuteen ja hyvinvointiin. 

Hyvinäkin aikoina kesä ei useinkaan jaksa vastata kaikkiin sille esitettyihin odotuksiin. Ja sitten vähemmän hyvinä aikoina kesällä ei ole tarjota paljoakaan ihmisen murheisiin ja menetyksiin.


Jospa hellisimme puolestamme kesää asettamalla sille vain kohtuullisen paljon ja kohtuullisia odotuksia? Jospa suhtautuisimme kesään helpotusta tarjoavana lepohetkenä sen sijaan, että vaatisimme siltä ratkaisuja kaikkiin elämämme ongelmiin ja helpotusta kaikkeen yleiseen pahoinvointiin?


Jospa nauttisimmekin valosta, vaikka sää onkin surkea? Ja innostuisimme luonnon vihreydestä sen sijaan, että tuijottaisimme vain (harmaita) pilviä? Tai jos keskittyisimme liikenteen äänien harmittelun sijaan lähiluonnon ääniin ja elämään?


Voisimme ehkä hetkeksi irrottautua some-maailmasta ja digi-avaruudesta - nauttiaksemme tästä hetkestä ja läheisiemme kohtaamisesta. Ihan hetkeksi vain. Päiväksi, viikoksi tai peräti melkein kuukaudeksi. 

On aina yhtä mielenkiintoista huomata, mikä täyttää elämämme sopukan sillä tilalla, jonka vapautamme tuohon käyttöön 🥰


Tyttären kanssa vangitsemme yhteisiä hetkiämme keskustelun lisäksi valokuviin. Pojan kanssa emme tallenna kuvia, mutta keskustelemme senkin edestä.

Tässä ollaan juhannusaaton tunnelmissa 💖





Huomenna on jo heinäkuu. Iloa sinun heinäkuuhusi säistä välittämättä. Tämä on tämän vuoden ainoa kesä. Otetaan siitä kaikki irti 💖🤸‍♀️🌤🌼🎈🌷🥳😍🎺😇🤩🌹🦋.

tiistai 17. kesäkuuta 2025

Sukupolvitulkintoja ja pysähtymisiä luonnossa

Jotkin asiat ovat ehkä erilaisia eri sukupolville. Ensimmäisenä esimerkkinä mieleeni tulee ilmaisu "ensi torstaina" tai "ensi viikonloppuna".  Näiden kanssa ainakin meillä on pientä säätöä. Minulle ensi torstaina (kun tänään on tiistai) tarkoittaa ylihuomista, eli seuraavaa eteen tulevaa torstaita. Jälkipolvi vaikuttaa tulkitsevan sitä ennemminkin niin, että se tarkoittaa seuraavan eli ensi viikon torstaita. Silloin kun sovitaan tapaamisista viikolla on väliä eli nämä täytyy tarkistaa tarkoin.

Ensi viikonloppu ei heillä tarkoita juhannusviikonloppua, vaan sitä seuraavaa. Päin vastoin kuin minulla.


Uutisoinneissa minua hieman ahdistaa, kun joku "meinaa" tehdä jotain. Meinaaminen on minulle melkoista puhekieltä, enkä mielelläni törmäisi siihen sivistyneiden sivustojen sivuilla. Silti niin monella sivustolla meinataan sitä eikä meinata tätä. 

Voi olla, että tämä on vain minun inhokkisanojani. Silti se kirjoitettuna jotenkin särähtää ikävästi korvaan (vaikkei kirjoituksen kai pitäisi koskaan mitenkään osua korvaan?).


Miten sinä suhtaudut näihin minun ristiriitatermeihini? Ja miksi? 

Onko sinulla jotain omia ristiriitatermejä tai -ilmaisuja? Inhokkisanoja?


Tänä torstaina (nuorison mukaan ensi torstaina) minä vietän ylimääräistä vapaata eli vuosilomapäivää. Aion lepuuttaa kiireen piinaamaa päätäni ja helliä valmiustilaani, kertoa hellästi, että nyt voi valmiustilanikin hellittää ja rentoutua.


Jos säät sallivat, heilun jälleen kameran kanssa luonnossa. Se tuntuu olevan paras rauhoittajani ja kiireen pois -kytkijäni. Tähän aikaan vuodesta heikommassakin kelissä riittää jotain kuvattavaa. Jatkan myös lukemista, vaikka nyt käsillä oleva kirja ei olekaan niin mukaansa tempaava, kuin olisin toivonut. Kirja kerrallaan tätä maratonia eteenpäin 👍


Luonnon kukkia lammen rannalla. Pieniä pikkaraisia, mutta jotenkin hellyyttävän koskettavia.


Tytönkorento niittyleinikin kukalla.



Miten sinä nollaat kiireesi ja kierroksesi?

Miten keräät hyvää energiaa?

Ja miten autat itseäsi nukkumaan paremmin?


Ihanaa juhannuksen odotusta 💖

lauantai 7. kesäkuuta 2025

Kesän määritelmää ja laulujoutsenia

Kesä voi merkitä niin montaa asiaa. Joskus se määritellään kalenterin mukaan, joskus lämpötilan mukaan ja joskus vaikkapa omien lomien mukaan. Vielä kesäkuun ensimmäisenä päivänä minulle toivotettiin hyvää kesän odotusta. Minun kesäni alkoi jo kauan sitten, ihan en silti osaa osoittaa sitä oikeaa hetkeä, jolloin minun kesäni alkoi.

Mitä useamman kesän on elänyt, sitä laajempi on oma ymmärrys siitä, millainen kesä oikeasti voi olla. Sään, iloisten tai surullisten tapahtumien tahi vaikkapa kesätapahtumien suhteen. Ehkä tärkeintä onkin olla asettamatta lomalle kaikkia elämän pelastavia tavoitteita. Onneksi elämä on enemmän kuin vain se loma.

Hyvän kesän ja/tai loman määritelmät ovat aivan mahdottoman erilaisia. Yksi tykkää kuumasta, toinen kaipaa tasalämpöä. Joku haluaa lomaansa tapahtumia ja vilkasta elämää, kun joku toinen haluaakin rauhoittua ja levätä. Siinä, missä yksi tarvitsee todella pitkän loman rentoutuakseen ja palautuakseen, toinen haluaa tiiviimmän loman useissa pätkissä. Ihanaa, että olemme niin erilaisia 💖


Minulla on kunta-alan työntekijänä mahtavan pitkä vuosiloma. Se on minun työkokemuksellani kaikkiaan 38 päivää, joissa mukana ei ole lauantaipäiviä. Nuo ovat siis puhtaasti arkityöpäiviä. Kaikkeen hyvään tottuu todella nopeasti, mutta tätä pitkää loma-aikaa arvostan oikein isosti.

Kuuma kesäaika ei ole minulle mieluista aikaa, mutta silloin on töiden puolesta ihan paras aika viettää lomia. Omat haavelomat osuisivat kevääseen ja syksyyn, kun luonnossa tapahtuu paljon ja koko ajan. Toukokuu ja syyskuu ovat työn puolesta melkoisen varattuja, joten teen lomien kanssa enemmän ja vähemmän säätöä.


Valokuvaajana voisin ihan ilomielin maata jossain pusikossa aamusta iltaan ja lisää sen jälkeenkin ihan vain tarkkaillakseni ja kuvatakseni luontoa. Parhaat kevään ja syksyn kuvausajat odottavat varmaankin isoa elämänmuutosta, sillä nykyisillä työrytmeillä ristiriidat ovat isoja.

Työ asettaa myös oman vuorokausirytminsä, johon ei sovi ainakaan helposti aamu- ja yökukkumiset kuvaamisen kanssa. Himmailin kuvaamisen kanssa jo enemmänkin arjen selviytymisen kanssa seilatessa. Arki ilman intohimojen seikkailuja on kuitenkin tyhjää. Tässä täytyy säätää.


Laulujoutsenet ovat saapuneet jälleen naapureiksemme. Ihanat he, kukaan ei kumma kyllä valita kakkakasoista 🙄. Hanhien kanssa ei löytyisi tällaista ymmärrystä.









Ihanaa kesäkuun jatkoa 🥰

Mitä olet suunnitellut kesäkuulle?

lauantai 31. toukokuuta 2025

Kesä alkaa virallisesti vihdoinkin, nautitaan 💖

Nyt on toukokuun viimeinen ilta ja aurinko jakaa valoaan suopeasti. Vasta huomenna alkaa kai se virallinen kesä, vaikka minulla onkin ollut kesä jo kauan. Mutta ihan kivalta tuntuu se, että koko kesä on vielä edessä 🥰.


Meillä on kuolinpesän omistuksessa vielä pienen pieni mökki. Sinne vie erittäin huonokuntoinen metsätie, jonka voi taittaa vain kävellen tai melkoisella maastoautolla. Ei sähköä eikä vettä. Ja mökkikin on jo jokseenkin heikossa hapessa. Veli yrittää myydä sitä, mutta eihän se mikään hohdokas kohde olisi edes ilmaiseksi.

Olen ainakin vuoden päivät miettinyt sen kohtaloa. Sinne liittyy paljon lapsuuden muistojani enkä ennen viime kesää ollut käynyt siellä lähemmäs 50 vuoteen. Kaikki näyttää nyt tässä ajassa niin erilaiselta kuin silloin lapsena.

Osittain haluaisin pitää mökistä kiinni. Ja sitten kuitenkin ymmärrän, kuinka paljon tekemistä paikasta nauttiminen vaatisi. Minäkään en ole enää siinä parhaassa remontointi-iässä.

Nyt paikasta on kiinnostunut minua nuorempi pariskunta, joka on käynyt jo katselemassa pihapiiriä. Kesäkuun alkupuolella käyn avaamassa heille ovet, jos ovat vielä kiinnostuneita siitä.

Kovasti ristiriitaisin tuntein suhtaudun tähän prosessiin. Saapas siis nähdä, mitä tästä seuraa.




Muutama lomakuva Soinin Kaihiharjulta. Siellä oli kaunis esteetön reitti Ison kaihijärven toiseen päähän komealle nuotiopaikalle. Järven rantaan ei harjulta päässyt esteettömästi, mutta sinne näki kauniisti. Matkalla oli myös useampi pysähtymispaikka. Tänne voisi lähteä hieman huonommillakin jaloilla. Matkaa edestakaisin tuli noin 700 metriä.







Lämpimät onnittelut kaikille koulunsa (tai luokkansa) päättäneille 🎈

Kaunista alkukesää! Pilvisellä ja sateisellakin päivällä voi nauttia kesästä. Sadeasusteissa ei tarvitse välittää kelistä mitään ja tie on auki vaikka minne 🎈🥰🌼

torstai 29. toukokuuta 2025

Pari yötä kesään

Ihan kaikessa omassa elämässä törmään vastakkainasetteluun. Toki kyse ei ole vain siitä, mutta voimakkaat mielipiteet ja kannanotot virittävät vähintään yhtä voimakkaita vastareaktioita.

Kukaan ei ehdi kuunnella muita, tai siltä ainakin vaikuttaa.


Yhteiskunnan ristiriidoista olisi oikein ilahduttavaa irrottautua vähintäänkin työ- ja yhdistystoiminnan piirissä. Jos muualla yhteiskunnassa tarvotaan vastakkainasettelun raameissa, siitä voisi hyvinkin irrottaa otteensa yhteiskunnallisen debatin ulkopuolella. Vai?


Lähtisin ensiksi edistämään kuuntelemista ja kuulemisen taitoa / halua. Kun debatissa keskitytään vastapuolen voittamiseen ja päihittämiseen, dialogissa pyritään vastapuolen ymmärtämiseen. Noissa on iso ero.

Kuuleminen ja kuunteleminen avaa monesti lukkoja vanhoihin tapahtumiin ja konflikteihin. Ne kun eivät häviä puhaltamalla tai olkia kohauttelemalla. Menneisyyden ymmärtäminen parantaa uusien muutosten onnistumisten mahdollisuuksia. Hankalasti johdettu työyhteisö ei muutu uudeksi heti johtajan vaihtamisen jälkeen. Ristiriitainen yhteisö ei uudistu yhden henkilön panoksella. Kaikkien pitää osallistua.



Ihanaa siirtymistä kesäkuuhun. Iloitaan siitä, mitä saadaan 🥰💖🌼


perjantai 23. toukokuuta 2025

Kottaraiset kevätpuuhissa (ja minä lomalla)

Olin lomalla. Taas. Nyt miehen ja koiran kanssa. Oli ihanaa ja upeaa, vaikka ennen lomaa sai tehdä töitä kaksin käsin ja enemmänkin.

Lomajulkaisuja odotellessa (?)  kirjoitan tänne arjesta.

Ennen lasten syntymää vietimme kaiken mahdollisen kesäajan purjeveneellä Päijänteellä. Se oli upeaa aikaa. Jälkikasvun myötä vene jäi telakalle pihalle - ihan pienten lasten kanssa sillä ei olisi asiaa vesille. Vuodet vierivät ja lapset löysivät purjeveneen tikapuiden avulla. Kaikella taitaa olla tarkoituksensa.

Matkailuautolomalla tulee kuljettua monien paikkojen kautta ja ohi. Niiden herättelemänä tulee kaivettua asioita netin pohjattomista syövereistä.

Nyt järviasiaa:

Suomen yleisimmät järvien nimet - top 10:

  1. Mustalampi 390
  2. Ahvenlampi 334
  3. Haukilampi 265
  4. Saarijärvi 201
  5. Särkilampi 189
  6. Kuikkalampi 187
  7. Särkijärvi 176
  8. Pitkälampi 176
  9. Pitkäjärvi 171
  10. Heinälampi

Ja vielä tilastojen kummallisuuksia:

Vain yhden osuman saivat mm. tällaiset järvet:


Vuolib,
Väsynevanlammi.

Näitä löytyy Suomesta siis vain yksi kutakin.


Lisää kummallisuuksia.
Näiden nimisiä järviä on Suomessa yllättävänkin paljon:

Paskolampi - 104 kpl
Pahalampi - 77 kpl
Kalaton - 46 kpl
Paskalampi - 39 kpl
Matalalampi - 33 kpl
Kiimalampi - 29 kpl
Housulampi - 14 kpl


Ihan yhden kottaraisen kuvan verran terveisiä ihanalta lomalta. Pään seinään hakkaaminen on paljon helpompaa lopettaa lomalla kuin työn tuiskeessa 💖