lauantai 9. helmikuuta 2019

Matkalla Sierra de las Nievesiin

Terveisiä lyhyeltä talvilomalta Espanjan etelärannikolta, tarkemmin sanottuna Sitio de Calahondasta (klik), puolen tunnin ajomatkan päästä Malagan lentokentästä. Ranta-alueella on muutama korkeampi kerrostalo, matalampia kerrostaloja sekä ravintola ja baari. Ruokakaupat löytyivät ison tien pohjoispuolelta. Niihin olisi päässyt kävellenkin, mutta haimme vähäiset ruokaostoksemme autolla paluumatkalla jostakin.

Majoituimme ihanassa airbnb-asunnossa, joka sijaitsi korkeuksissa ja josta näki upeasti merelle laskevan auringon suuntaan.



Nämä kuvat ovat tiistaiaamulta. Maanantai oli matkapäivä ja pienen iltaharhailun jälkeen kello oli jo puoli kahdeksan, kun saimme asunnon haltuumme. Päätimme käydä syömässä viereisessä merenrantaravintolassa, pimeässä vuokra-autolla kauppaan ajaminen vieraassa ympäristössä ei matkapäivän jälkeen kiinnostaneet ollenkaan. Ravintolassa (El Capricho) oli erinomaista ruokaa kohtuuhintaan ja palvelu oli erinomaista. Näköalakin osoittautui myöhemmin aivan mahdottoman viehättäväksi, sitä ei vain ensimmäisen illan pimeydessä nähnyt. Ravintola ensimmäisessä kuvassa keskellä alhaalla (lasiseinät).

Tiistain tavoitteena oli käydä Sierra de las Nievesin luonnonsuojelualueella (klik). Emme halunneet ajaa isoja teitä pitkin, joten olin etsinyt meille reittiä pienempien teiden kautta ja hieman lähemmäs, mihin navigaattorit reittiä ehdottivat. Siitä tuli mielenkiintoista ;-)

Googlemaps auttaa hienosti reittien suunnittelussa, mutta se hukkaa näytöstä todella nopeasti kaikki korkeuserot. Zoomatessa pienille teille sopivaa näkymää kaikki informaatio korkeuseroista häipyy olemattomiin. Se oli seikka, jota en ollut ottanut huomioon. Matkaan tuli paljon mutkia - ja korkeuseroja.


Matkalla pysähdyttiin monesti kuvaamaan kaikkea matkan varrelta löydettyä. Tai siis minä kuvasin ja mies tutki ympäristöä kiikareilla. Tässä vaiheessa en ollut muistanut vielä laittaa kameran gps-tallennusta päälle, joten tämän paikan tarkkaa sijaintia en tiedä. Jonnekin matkalla pohjoiseen se oli ;-)


Tämä paikka oli tuttu valokuvista, joten se oli sikseenkin helppo nakki tunnistaa myöhemminkin, vaikkei gps ollut vielä tässäkään vaiheessa käytössä. Tämä linna sijaitsee paikassa Alhaurin el Grande (klik)



Tämä kylä löytyy täältä (klik).


Tämä pysähdyspaikka sijaitsee täällä (klik). Taitaa olla kuvaa samalta pysähdyspaikalta :-)


Valkoisia taloja tässäkin kylässä (klik). Tai taitaa olla ihan kaupunki (Guaro).

Reitti kipusi yhä ylemmäs ja tie vain kapeni. Korkealla oleminen ei ollut se paha juttu, mutta liikkuvan auton kyydissä istuminen kapeilla, mutkaisilla yhä ylös nousevilla (tai alas laskeutuvilla) teillä siellä kaiken reunalla teki tiukkaa. Päädyimme siksi melkoisen maltilliseen matkavauhtiin ja taaksemme kerääntyi autojonoa tämän tästä.

Minä en voinut olla ihmettelemättä, mitä nuo kaikki ihmiset tekivät tuolla ylhäällä. Kauhella kiireellä, motoristit ihan ilman minkäänlaista itsesuojeluvaistoa keskellä tietäkin kaahaten. Mutkissa reagointiaika oli lyhyt. Nurkan takaa kaartava kuorma-auto tai linja-auto vei väkisinkin hetkellisesti koko tien leveyden.

Vaikka vuoret ovat upeita, päädyin kovin pian siihen lopputulokseen, etteivät vuoret ole minun asuinpaikkani. Korkeintaan ihan siellä juurella.



Tässä vihdoin luonnonsuojelualueen rajalla (klik). Todella korkealla. Tämän korkeammalle en suostunut enää jatkamaan autolla, vaikka tie vei yhä ylöspäin. Vuoren huipulla oli hotelli, enkä ymmärrä, kuka ihmeessä haluaa yöpyä siellä. Varmasti joku huomattavasti enemmän korkeista paikoista pitävä kuin minä. Karttaa katsomalla näkee, että jos olisi jaksanut vielä tuon tuskan vuoren huipulle, olisi tie laskeutunut siitä alaspäin edelleen luonnonsuojelualueelle. Mutta minä en jaksanut olla enää yhtään kiinnostunut korkeista paikoista. Takaisin kääntyminen oli helpompi valinta, sillä silloin tiesi, mitä matkalla oli vielä tulossa. Toiseen suuntaan matkatessa olisi pitänyt olla rohkea ja minun rohkeusannokseni oli kulutettu loppuun jo moneen kertaan ;-)

Niin kui voit arvata, pääsimme kuin pääsimmekin takaisin asunnolle. Haimme matkalta italialaisesta ravintolasta noutopizzaa ja ehdimme vielä nauttimaan auringonlaskusta. Siirsimme ruokapöydän suoraan ikkunan eteen ja nautimme ruuasta (jota emme olleet nauttineet sitten aamupalan) ja ihanista maisemista. Auringonlaskua pääsi ihailemaan maukuuhuoneenkin isoista ikkunoista. Hengästyttävä ensimmäinen perilläolopäivä oli illan lepovaiheessa.



19 kommenttia:

  1. Onpa upea paikka ja maisemat mahtavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikan valinta osui tosiaan todella hyvin. Semmoista arpomistahan tuo aina kuitenkin on, kun lomapaikkaa valitsee.

      Poista
  2. Soy de Córdoba y hay una cierta proximidad con la provincia de Málaga. He visitado algunas poblaciones de esta provincia pero en estas de tu reportaje no he llegado a estar.

    Me alegro de que te haya gustado la belleza de sus paisajes. A mí me ha encantado tu reportaje.

    Saludos desde la ciudad de Córdoba(España)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. We did not have time to get very far. El Chorro was the northest place we visited.

      Poista
  3. Lomailu on niin kivaa! Pizzalla tai ilman!!

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Kyllä se loma rentouttikin - ensimmäinen työpäivä loman jälkeen ei mennyt yhtään rutiinilla :-)

      Poista
  5. Kauniita maisemia! Korkeanpaikankammo on tuttu tunne. Minulla on samanlaisia kokemuksia Norjasta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut aikoinaan ihan mahdottoman herkkä korkeille paikoille, ihan muutaman metrin korkeudessakin. Valokuvaamisen myötä olen opetellut kapuamaan yhä korkeammalle ja korkeammalle, sillä joskus korkealta saa vain ne parhaat kuvat. Mutta liika oli liikaa ;-)

      Poista
    2. Mutta hyvä kuulla, että siedättyminen on jossain määrin onnistunut!

      Poista
  6. Upeita kuvia, huikeita maisemia! Sääkin on näköjään suosinut, korkealta näkee kauas.
    Korkean paikan kammoa ei minulla ole, mutta pelkään kyllä mutkikkaita kapeita teitä jonkun verran. Joten emme vuokraa autoa koskaan, vaan käytämme paikallisia kuljetuspalveluita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemat olivat huikeita ja sää kuin parasta toukokuun loppua :-)

      Minä puolestani luotan vaikeissa olosuhteissa kaikkein eniten mieheni ajotaitoon, malttiin ja viisauteen. Viisauteen kuuluu sekin, ettei aja kovempaa kuin vaimosta tuntuu mukavalta, vaikka se turvallista olisikin :-)

      Poista
  7. Oi miten kauniita maisemia Ihanaa lomaa Sinulle :)

    VastaaPoista
  8. Kiitos näistä ihanista kuvista. Oli kiva katsella ja haaveilla jos vaikka joskus pääsis reissuun.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)