lauantai 14. helmikuuta 2015

Suoraviivaista metsäkävelyä

Tänään on ollut tiivistahtinen lauantai... Mukaan mahtui myös metsäkävelyä, mutta kävelyksi se enimmäkseen jäi.

Pihan mustarastas piilottelee kovasti, muttei malta olla enää laulaa loilottamatta tämän tästä. Se luikauttelee kauniita ja kuuluvia sävelmiään aina tuon tuosta ja paljastaa samalla olinpaikkansa :-)

Jospa huomenna olisi aikaa myös pysähtyä ja keskittyä hetkeen ilman, että sen jälkeen onkin jo pieni kiire... Kyllä minua on hemmoteltu, kun ahkera mieheni tavallisesti hoitaa suurimman osan arjen kiireistä. Nyt sen huomaa erityisen hyvin, miten hyvin asiat tavallisesti ovat. Vaan parantukoot miehen koipi ihan rauhassa :-)




12 kommenttia:

  1. Heh, mie mietin vähän samaa tänäaamuna, mutta toisinpäin; jos mie tästä ekologisesta lokerostani poistuisin, niin saattas olla, että aika nopeesti olis lopussa pyyhkimäpaperit, suodatinpussit, maito loppuis kesken...

    Koivun runko on tosi kaunis! Sulla on ollu sitä herkkua yllin kyllin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että toinen meistä hanskaa kodin ylläpitämisen ;-) Monessa perheessä on armaankin yksi korvaamaton tässä suhteessa :-)

      Koivikkoa riitti yhden kauniin koivikon verran. heti se pysäytti :-)

      Poista
  2. Toivottavasti olet tänään päässyt nauttimaan auringosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olen nauttinut auringosta oikein yllin kyllin. Tätä ei voi olla liikaa ;-)

      Poista
  3. Upeita koivuja! Paranemista miehesi koivelle toivoo toinen potilas.

    VastaaPoista
  4. Koivikko on kaunis kaikkina vuodenaikoina!

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)