keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Kalan tarina - osa 3 (viimeinen osa)

Tänään lähdin koiran kanssa aamulenkille jo puoli kuuden jälkeen. Ulkona oli 16 astetta lämmintä ja se oli meille kummallekin ehdottomasti päivän paras hetki ulkona liikkumiseen. Tuuheakarvainen koira ei tykkää helteestä tai helle ei ainakaan tee sille hyvää.

Mutta tuohon kalan tarinaan. Jottei tämä kalasta kertoilu veny loputtomiin, pakkaan lopun tarinan tähän aika lailla tiivistettynä. Minulla ei riitä kärsivällisyys yhtään enempään ja sitä paitsi väsyin välillä kuvaamaan noita kalan syöjiä, joten välistä puuttuu paljon kuvamateriaalia ;-)

Harmaalokki tuli siis ottamaan paikkansa kalan ylimpänä käsittelijänä. Variksenpojat väistyivät, vaan eivät häipyneet kauas. Kala valui yhä enemmän takaisin veteen ja harmaalokki sai nostella sitä parempaan asentoon ruokailun lomassa.


Uteliaat ja rohkeat nuorison edustajat tulivat norkoilemaan, josko käsittelystä jäisi rantaan jotain ylimääräistä haukattavaa. Jotain löytyi aina sieltä täältä.


Tässä kohdassa harmaalokkia harmitti aivan varmasti ;-) Kala mokoma vajosi jo kokonaan veteen.


Lokki päätti vetää kalaa hieman sivummalle, missä ranta ei ollut ihan niin jyrkkä.


Ja tässä vaiheessa tulee iso aukko kuvamateriaaliin. Kun harmaalokki sai tarpeekseen aterioinnista, oli kalaa vielä jäljellä. Variksen poikaset tarttuivat oitis tilaisuuteen ja jatkoivat kalan parissa edelleen yhtään sen enempää kenellekään siitä kertomatta.

Hiljaisuudesta huolimatta viisikon loput kolme jäsentä saapuivat pian myös paikalle eikä siinä sitten juuri kuvattavaa ollutkaan. Viisi nuorta varista kököttivät ryhmässä ja kala oli ryhmän keskellä. Siinä ne söivät mutustelivat itsensä tyytyväisiksi. Tämän jälkeen kala oli jo aika lailla kaluttu.

Sen sai huomata paikalle saapunut selkälokki, joka löysi (jo aivan eri rannalta) kovasti riepotellun kalan pään, nahkaa ja selkäruotoja. Mitään hienompaa siitä ei löytynyt, vaikka jäämistöä kuinka käänteli.


Variksenpojat palasivat paikalle myös vielä moneen kertaan. Jotenkin niillä oli ymmärrys siitä, että täällä sitä ruokaa jossain vaiheessa oli, ja löytyihän sieltä kalan nahan sisäpuolelta vielä joitakin murusia. Pojat palasivat paikalle vielä moneen otteeseen tarkistamaan ympäristöä ja kääntelemään ja nyppimään kalan nahkaa. Siinä oli sen kalan tarina.


14 kommenttia:

  1. Kiva oli lokin ruokailla, kun nälkäiset varislapset kärkkyivät vieressä. Hauska kuvasarja ja kaikille ruokaakin lopulta riitti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta nätisti nuo varikset kärkkyivät, lokin ei tarvinnut hätistää niitä kertaakaan :-)

      Poista
  2. Nature is brutal! Always the bigger eats the little one!
    Greetings

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Precisely.
      Fortunately most people behave differently :-)

      Poista
  3. Kiva oli seurata mitä lintuja kävi ruokailemassa. Mahtavat kuvat.

    VastaaPoista
  4. Kala sai kyytiä. Hyvä että moni sai herkkua.

    VastaaPoista
  5. On teillä päin linnuilla komeat ateriat! Eipä mennyt hyvä ravinto hukkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ihan meillä päin, piilokojussa kala-altaan äärellä tilannetta seurailin :-)

      Poista
  6. Hauska juttu. Tällaisia lukiessa tulee niin hyvälle tuulelle. Kiitos. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!