maanantai 30. syyskuuta 2019

Ligatne ja Gaujan kansallispuisto

Kansallispuistot kutsuvat minua aina. Ne olivatkin enemmän ja vähemmän jonkinlaisena johtotähtenä  Latvian matkapäivien reittejä suunnitellessa. Gaujan kansallispuisto oli minun asunnoltani oikein hyvään suuntaan. Ei tarvinnut miettiä, miten pääsisi kiertämään Riian keskustan ja sen ruuhkat. Osoitteeksi löysin Ligatnen historiallisen paperitehtaan kylän turistineuvontapisteen (kartalla numero 5)


Turistineuvontapisteen nuori nainen oli erittäin ystävällinen ja avulias. Säädin suunnitelmiani jälleen hieman häneltä saamieni vinkkien mukaan.


Paperitehdas on toiminut alueella vuodesta 1815. Tehtaan työntekijöille on rakennettu asuntolat, apteekit, klubirakennus ja paljon muuta 1880-luvulta alkaen. Alla työntekijöiden klubi- ja kulttuurirakennus.


Paikka valikoitui paperitehtaalle ennen kaikkea vuolaasti virtaavan Ligatne-joen vuoksi, johon rakennettiin kanava- ja sulkuporttijärjestelmä heti tehtaan valmistumisen jälkeen. Komeisiin kallioihin on rakennettu kellareita. Pehmeähkö kivimateriaali on innostanut kaiverrustöihin myös myöhemmän ajan jälkeläisiä raapustuksista päätellen. Tässä pienempi kallio, joka on tuon ison kallion vasemmalla puolella.


Ja tässä sitten tuo isompi kallio, jonka lähelle pääsi kanavasiltaa pitkin.



Sittemmin kaloille on rakennettu padon ja kanavan luo omia kalareittejä, joita pitkin matkan pitäisi onnistua niiltäkin.



Kalareitin takana rakennus, joka on ollut työntekijöiden asuntolana.


Näiden tutkimisten jälkeen mieli alkoikin jo palaa Gauja-joen varrella olevien suurten kallioiden luokse, kartalla numero 6. Sain infopisteestä paperikartan, joka auttoi paljon, vaikka tekstit olivatkin latviaksi. Lisäksi laitoin taas Sports Trackerin puhelimestani päälle, jotta voin seurata kulkuani kartalla ja varmistaa takaisinkin pääsemisen :-)

Tämä ensimmäinen kallio on Gudun kallio, joka on hiekkakivikalliota. Tuonnekin oli moni käynyt raapustelemassa omia terveisiään. Kallion leveys on noin 250 metriä (ei siis mahdu ihan kokonaan kuvaan) ja korkeus noin 18 metriä.



Ja tämä pienempi kallio on nimeltään Katrinas iezis.



Kallioille johtavan polun alku oli merkitty, mutta sen jälkeen polun haarakohdissa sai tehdä ihan itse päätöksiä siitä, mihin suuntaan kannattaisi jatkaa. Sports Tracker auttoi matkalla moneen kertaan :-)

Tämän kakkospäivän aikana askeleita kertyi yli 28 000. Seuraavana päivänä (ja jo samana iltana) kävelyn määrän tunsi kropassa :-)

Ihan lähipäivinä taas lisää Latvian seikkailuista - kiitos seurastasi :-)

15 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, etten osannut odottaa mitään tuollaista. Noista Gauja-joen varrella olevista kallioista en olisi tiennyt mitään ilman tuon ystävällisen turistineuvontapisteen asiakasneuvojan vinkkejä ja opastuksia.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen paikka. Varsinainen seikkailu.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälleen kerran niitä yllätyksiä, mitä matkan varrella tulee, vaikka luulee suunnitelleensa matkaa ihan kunnolla ;-) Joskus tosin tulee vähän vähemmänkin tyydyttäviä yllätyksiä. Mutta niistäkään ei tiedä, jollei ota selvää :-)

      Poista
  3. Sports trackerit ja vastaavat on kyllä hyviä kapistuksia, kun niistä näkee missä menee :)
    Nuokin kalliot on hienoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat hienoja, vaikken tiennyt tuollaisia olevan olemassakaan!

      Juu, kaikki apukapistukset suunnistamiseen kannattaa ottaa käyttöön, jos ei ole ihan tutuissa maisemissa. Minun tapauksessani niitä kannattaa käyttää tutummissakin maisemissa ;-)

      Poista
  4. Oi miten upeita kuvia ja niin jänniä paikkoja! Hienoa että pääsit tuollaisia näkemään! Mukavaa lokakuuta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Päde!

      Maa yllätti minut kerta toisensa jälkeen - ja useimmiten juuri positiivisesti. Kun reissuja kertyy, niin samalla kertyy myös sitä osaamista, miten paikan päällä kaivetaan mahdollisimman paljon kaikkia uusia juttuja irti.

      Ihanaa lokakuuta sinullekin! Helsingissä paisteli sateiden välissä aurinko :-)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Juuri niin!
      Se on ihmeellistä, miten erilaista luonto ja maaperä on noinkin lähellä meitä.

      Poista
  6. Mielenkiintoinen paikka. Vau noita kallioita.

    VastaaPoista
  7. Hienoja kuvia seikkailuistasi siellä :)
    Upeita kallioita,kauniita paikkojakin löytyy,luontoa,hienoa jotta pääsit käymään ja näkemään vähän laajalti.

    Muksaa Lokakuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Taina!
      Seikkailemisen hyväna puolena on uudet löydöt - väistämättä aina jotain uutta :-)

      Poista
  8. Hieno löytö. Tuli heti mieleen, että tuolta saattaisi löytyä alkukesällä mielenkiintoisia kasveja.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)