perjantai 19. elokuuta 2022

Hoivakodissa hyvässä tallessa, iso muuttourakka takana - ja vielä paljon edessä

Katselen itseäni ikkunan heijastuksesta. Heijastus on pahemman näköinen kuin peilikuva. Katson uudelleen. Ikävien kokemusten kertaaminen ruokkii itseään. Ei kannattaisi.

Tässä pitää palata muistamaan se, etten koskaan ole menestynyt ulkonäkövertailuissa. Siksikö se vainoaa aina? Mihin minä muka sitä ulkonäköä tarvitsisin? Suurin osa ihmisistä on vahvimmillaan jollain muulla osa-alueella kuin ulkonäkömittauksilla. Miksi 'puutteellinen' ulkonäkö, ikääntyminen ja niistä saadut ikävät kommentit haittaavat niin paljon? Ja vielä tärkeämpää: Miksi noista asioista pitää antaa ikävää palautetta? Jos joku on moitteettoman upea, miksi mollata muita?

Laittaisin kaihtimen ikkunan eteen estämään peilausta, mutta läpiveto on näillä keleillä välttämätöntä.


Äiti muutti hoivakotiin. Muuttopäivä oli minun osaltani työläs ja hänkin oli väsynyt. Matkaa oli ehkä rauhoitettu ylimääräisellä lääkityksellä?  Siitä olisi ollut kiva tietää etukäteen tai edes paikalla.


Miten hyvin osaisit arpoa äitisi vaatekaapista hänen haluamansa vaatteet uuteen kotiin?  Äidilläni on selvä vaatemaku. Minulla erittäin huono. Hänen vaatekaapeillaan arpominen oli vaikeaa ja sulaa hebreaa. En usko osuneeni ihan suoneen, mutta parin kerran metsästely vaatekaapeilta saa riittää tähän hätään. Myöhemmin tarkennetaan ja säädetään lisää.


Äiti saapui hoivakotiin taksilla. Odottelin sitä kauan hoivakodin pihalla. Äiti näytti lannistetulta, mutta ilahtui, kun koputtelin taksin ikkunaa. Äiti oli ruhjotun näköinen. Sairaalan mukaan hän oli pudonnut sängystä, äidin mielestä häntä oli lyöty. Oli miten oli, hän on nyt toivottavasti paremmassa hoivassa kuin koskaan aikaisemmin.

Palvelukeskuksen lipputangossa lippu oli puolitangossa. Tämä on kai ainoa tapa poistua kokonaan palvelutalosta. Tänään oli taas sellainen päivä.



Äiti näytti kovasti ruhjoutuneelta. Kaikki värisävyt eivät pääse tässä oikeuksiinsa. Toivottavasti tästä eteenpäin elämä on helpompaa 💖


Asunnon tai huoneen sisustus on vasta edessä. Ostin vähän kukkia ikkunalle kotoistamaan tunnelmaa.


Äiti ei ensi halunnut kuviin, kun oli mustelmia ja ei ollut päässyt laittautumaankaan. Lopulta todettiin, että kuvat olivat molemmista meistä melkoisen rankan päivän jälkeen ja kumpikaan ei voinut olla enää raikkaimmillaan. Mainitsin kuvatessa, että tässä on kaksi mummoa, johon äiti heti osoittelemaan minua mummusormellaan 👍


Isä oli jätetty väsyneenä lepäämään, mutta löytyi hämärästä huoneesta seikkailemasta. Lääkitys oli kova, mutta löydettiin pitkän päivän päätteeksi vielä yhteistä säveltäkin. Seuraavalla kerralla pitää ehtiä paikalle taas ihan aamupäivästä.



Ihanaa elokuun jatkoa sinulle!

Elämä kuplii. Välillä hyvä ja huono poreilevat kiivaasti keskenään. Nauttiminen on silloin oikein varteenotettava vaihtoehto 💖

16 kommenttia:

  1. Kaunishan sinä olet! Oma käsitys ulkonäöstä harvoin vastaa todellisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anonyymi!

      Olet oikeassa, jokainen vähänkin hyvää sisällään kantava ihminen on oikeasti kaunis ja näyttääkin siltä. Minä nojaudun itseeni suuntaavissa ulkonäköpuheissa enemmänkin kauneusihanteisiin (jotka muuttuvat ihan tämän tästä). Ja sehän on ihan eri asia.

      Olen kimpoillut kauneusihanteiden kanssa melkein aina. Tokaluokkalaisena nappulana vielä haaveilin misseydestä, eli mieli on halunnut kauneuden perään. Vähitellen selvisi todella hyvin, kuinka kaukana haave oli. Ja onneksi niin. Ei se minulle olisi hyvää tehnytkään.

      Sellaisen minun silmieni näkemän kauneuden olen oppinut näkemään kypsässä keski-iässä. Etenkin valokuvatessa huomaa ihmisten upean ja toisistaan poikkeavan kauneuden.

      Iso kiitos palauttavista sanoista!

      Poista
  2. Olen samaa mieltä, että sinä olet kaunis. Tekstisi on soljuvaa ja sitä on kiva lukea, vaikka kaikki päiväsi eivät olekaan helppoja. Iloisia elokuun päiviä ja mukavia luontoretkiä! Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari!

      Mahtavaa lukea, että kirjoitukseni miellyttävät sinua! Pyrin ylläpitämään ja parantamaan kirjoitustaitoani kaikin tavoin.

      Ihania elokuun päiviä ja kokemuksia sinullekin! 💖

      Poista
  3. Mahtavaa, että vanhempasi ovat nyt hoivapaikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anne!
      Arki helpottuu nyt oikein huomattavasti vaikeutumisen sijaan 👍

      Poista
  4. Ulkonäkökeskeisyys on valitettavasti edelleen jokapäiväistä, vaikka luulisi, että 2000-luvulla oltaisiin jo opittu, että muut arvot ovat tärkeämpiä. Ihmettelen aina itsekin niitä ihmisiä, jotka kommentoivat ikävästi toisten ulkonäköä. Saavatko he siitä jotain kummaa tyydytystä?! Itse yritän aina löytää jotain kaunista sanottavaa vaikka toisen hiuksista tai vaatteista.
    Voimia loppukesään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hitunen!

      Kaunista sanottavaa löytyy usein myös henkilön rohkeudesta, vilpittömyydestä, ystävällisyydestä, luonnollisuudesta yms. Sitä helpompi on kehua, mitä enemmän kehuttava voi ja haluaa vaikuttaa kehumisen lopputulokseen 💖

      Poista
  5. Minusta sinä olet hyvin viehättävä. Ulkoista kauneuttasi tehostaa kykysi löytää kaikista asioista hyvät puolet. Annat myös aina positiivista ja rohkaisevaa palautetta kommentoijillesi ja kommenteissasi. Se tuntuu hyvältä. Ymmärrän kyllä ulkonäkökriittisyytesi. Saman asian kanssa olen ikäni paininut.

    Hyvä, että äitisi muutto on loppusuoralla ja äiti on vihdoin turvallisessa paikassa. Vanhempieni muuttaessa hoivakotiin vaatevalinnoissa vaikutti merkittävästi hoivakodin olemattomat säilytystilat. Asukasta kohden on yksi 40-senttinen tanko- ja yksi 40-senttinen hyllykaappi. Niihin on sitten mahdutettava koko omaisuus vaatteista liinavaatteisiin ja muihin. Toin mm. isän puvun ja muutaman kauluspaidan omaan kotiin. Hoivakodissa ns. juhlapukimille ei ole säilytystilaa eikä oikeastaan edes käyttöä. Tosin isän puvulle tuli nopeasti käyttöä, kun äiti kuoli ja tuli hautajaiset. Vaatteiden on oltava helposti puettavia ja hoidettavia, kiristämättömiä, mukavia pitää. Muutamia vuosia sitten kävin katsomassa tätiäni raumalaisessa hoivakodissa. Ajattelin, että aikanaan itse vanhana haluan mukavien vaatteiden olevan myös kauniita ja sopivan toisiinsa. Nyt hoivakotitoimintaan vanhempien kautta lähemmin tutustuneena voin vain todeta, ettei kukaan kiinnitä mitään huomiota vaatteiden ulkonäköön. Kunhan puhdasta ja käytännöllistä löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between!

      Omalla äidilläni on ollut rintasyöpä. Alusvaatteiden suhteen olen siksikin ihan ymmälläni. Lisäksi äidin ymmärryksen tason laskeminen vaikeuttaa tilannetta.

      "Meidän" hoivakodissamme ei tarvita omia vuode- tai liinavaatteita. Elämä on siinä mielessä yksinkertaisempaa. En sen sijaan tiedä, millaisista vaatteista äitini pitää. Hän on terveenä hyvin tarkka pukeutumisen laadusta. Siitä on lapsuudesta melkoisen ikäviäkin kokemuksia.

      Täytyy seuraavalla vierailukerralla täydentää äidin vaatevarastoa. Jospa se siitä.

      Poista
  6. Onpas hyvä, että muutto on nyt takana ja saatte alkaa hengähtämään suorituksesta! Kirjoitit joskus aikaisemminkin tästä ulkonäköasiasta ja muistan silloinkin ihmetelleeni, että puhutko itsestäsi tosiaan, koska profiilikuvassasi on todella kaunis nainen. Mutta selvähän se on, että aikaisemmat kokemukset vaikuttavat tähänkin asiaan. Mutta jos haluat kuulla (kerron vaikka et halua kuulla😅), niin sinulla on todella kaunis hymy ja hymy ulottuu silmiin asti. Harvalla ihmisellä on noin sirpsakat tuikehtivat silmät hymyillessä. Ja ihosi on mielettömän kuulas.❤️ T. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irkku!

      Olen kovasti otettu palautteestasi ja painan sen syvälle mieleeni jatkoakin varten 💖.

      Ehkä taustalla näissä ajatuksissani ovat olleet ainakin
      1) Vuosikymmenten aikana saatu palaute milloin mistäkin ruumiinosasta
      2) Se, että olen juuri nyt vanhempi kuin olen koskaan ollut ja se ei tunnetusti lisää ulkonäköoptimoinnin tuloksia
      3) Kauhistus siitä, kuinka itseäni paljon nuoremmat (niin kuin minäkin aikoinaan) ajattelee isosti juuri ulkonäköä ja antavat sille käsittämättömän suuren painoarvon. Näin jälkeen päin ajateltuna kaikki ulkonäön murehtiminen on ollut täydellisen turhaa ja älytöntä ajan hukkaa. Niin harvalle ulkonäkö on pitemmän päälle mitään tuonut. Ja vielä harvemmalta sen puuttuminen on koskaan mitään oikeasti tärkeää vienyt. Tärkeät ja merkittävät asiat ovat loppujen lopuksi ihan muualla. Ja tavallaan tärkeät jutut omassa ulkonäössä syntyvät luonteesta, hyvästä tahdosta, sopivasta nöyryydestä ja monesta muusta ei-ulkoisesta asiasta.

      Olemme kaikki hyviä tyyppejä ulkonäöstä huolimatta.

      Silti kauniit kommentit tekevät meille kaikille (kuten minullekin) hyvää. Muistetaan jakaa niitä aina silloin tällöin 💖.

      Kiitos, Irkku!

      Poista
  7. Silmistä näkee, jos sydän on kotona. ♥ Sinusta näkee.
    Mikähän on totuus ruhjeista? Hyvä, että saitte muuton tehtyä. Rankkaa se varmasti on.
    Hyvää alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Stansta!

      Luulen, että totuus on jossain tuolla välimaastossa. Äiti tuppaa syyttämään aina muita kaikista ikävyyksistä. Hän on erittäin hyvä tarinoiden kertomisessa ja luomisessa. Totuuden ja keksityn suhdetta noissa on aina yhtä vaikeaa arvella.

      Poista
  8. Minusta olet kuvissa viehättävän näköinen. En ymmärrä, miksi pidät itseäsi rumana.

    Mahtavaa, että muutto on suoritettu. Molemmat ovat nyt turvassa ja heistä huolehditaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kepposka!

      En pidä itseäni rumana, vaan en yhtään kauniinakaan. Jotain ns. normaalia tuolta väliltä. Kiitos kuitenkin ihanasta palautteesta 💖

      Poista

Kiitos kommentistasi!