perjantai 10. maaliskuuta 2023

Kuinka paljon nainen tarvitsee vaatteita? Isää harmitti 😔

Aloitan ensin naisten vaatteista, niiden määrästä ja niiden tarpeesta. Olen aikaisemmin jo huomannut, että suhtautumiseni vaatteisiin on naiseksi kovin epätyypillinen. Käydessäni nyt läpi äitini vaatekokoelmia olen yhä enemmän hämmentynyt. Kuinka paljon vaatteita nainen (ihminen) tarvitsee? Ja kuinka paljon niitä haluaa?

Minulle vaatteet ovat tähän asti edustaneet välttämättömyyttä, lämpimyyttä, hengittävyyttä, silmän miellyttämistä ja iholla viihtymistä. Kovin kauan perhehistoriani mukaisesti säästin kelvottomia ja  mahdollisesti joskus jossain hätätilanteessa käyttöön ehkä otettavia vaatekappaleita. Edellisten sukupolvien kaappien siivous ja karsiminen ovat auttaneet näkemään asiat toisin. Olen karsinut vaatevarastoani ahkerasti sieltä nuhruisemmasta päästä. Näin jälkikäteen ajateltuna minulla taisi olla jo lähtötilanteessa huomattavasti vähemmän vaatteita kuin monella niukimmillaankin.

Olen vuosikymmeniäkin käyttänyt itsekkäästi enimmäkseen lempivaatteitani. Kun vaate on mukava päällä ja sopii käyttötarkoitukseensa, se on ollut minulle kylliksi. Jossain vaiheessa ihastuin miesten bisnesvaatekulttuuriin, jossa sai näyttää ainakin niinä aikoina joka päivä melkein samalta. Minäkin päädyin ostamaan hyvältä tuntuvia housuja kahdet tai jopa kolmet kappaleet. Niitä sitten pidin, vaihdoin ja pesin. Monien peruspuseroiden kanssa suosin samaa tyyliä. Ja kun värikin oli enimmäkseen musta, vain jotain poikkeavaa kerrallaan päällä, homma oli helppoa ja mukavaa.

Joku entinen kollegani sanoi minulle jossain vaiheessa, että hän ei halua käyttää mustia vaatteita, koska ne saavat ihmisen näyttämään kovin tylsältä (tai jotain sinne päin). Otin sen henkilökohtaisesti, mutten silti luopunut mustasta perusväristä. Saatoin näyttää tylsältä, mutta minulla oli mukavaa olla.

Aika vieri ja meille tuli koira. Mustat vaatteet eivät toimineet enää kotivaatteina, sillä vaaleat koirankarvat suorastaan loistivat niissä. Aika vieri lisää ja heräsin ihmettelemään naispuolisten työkaverieni jatkuvasti muuttuvaa ulkoasua. Joku saattoi kertoa, että hän oli aivan unohtanut, että hänellä oli tällainenkin pusero (siis se, mikä hänellä oli päällään ja jota kehuin kauniiksi). Miten joku voi unohtaa, millaisia vaatteita hänellä on, minä ihmettelin.

Olen opetellut viime vuosina ajattelemaan ulkoasuani muidenkin silmin. Yritän olla kääriytymättä aina samoihin vaatteisiin. Joskus uusien vaatteiden ostaminen jää vähille ja vanhimmasta päästä olevat vaatteet joutuvat huonokuntoisina viimeiselle matkalleen. Silloin tekee tiukkaa näyttää erilaiselta eri työpäivinä. Toki Teams-aika on tehnyt hommasta helpompaa, kun kamera kuvaa vain vaatetuksen yläosan. Jaloissa voi pitää merinovillaisia olohousuja yläosasta välittämättä 😂.

Äidin vaatteet jakautuivat selkeästi heikompikuntoisiin koti- tai mökkivaatteisiin ja kauniisiin ja hyväkuntoisiin kaupunkivaatteisiin. Kumpiakin oli minun mittakaavani mukaan ällistyttävän paljon.

 Mikä määrä vaatteita on sinulle itsellesi hyvä määrä? Millä perusteella ostat uusia vaatteita? Millaisiin tarkoituksiin? Milloin siirrät vaatteen kierrätykseen?


Isä on ollut enimmäkseen hyvällä tuulella, kun olen vieraillut hänen luonaan. Viime kerta oli erilainen. Tavallisesti hän istuskelee päivähuoneessa tyytyväisenä tv:n ääressä (vaikkei televisiota koskaan katselekaan 🙄) eikä haluaisi siirtyä sieltä minnekään tai sitten köllöttelee omassa huoneessaan enemmän tai vähemmän hyvällä tuulella. Tällä kertaa hän jonotti lukitun lasioven luona pyörätuolin kanssa ja koputteli tarmokkaasti ovea. Hänellä oli asiaa eikä hän näyttänyt tyytyväiseltä.

Murjottaminen ja äkäily olivat päällä eikä siinä lempeät puheet tasoittaneet tilannetta. Tällaista tällä kertaa. Edes tuomani nimipäivälahjat eivät innostaneet yhtään. Tavallisesti hän on erityisesti omatekemistä lahjoista todella otettu.



Huonosti nukutun viikon jälkeen yritän hakea rentoutta ja tekemisen unohtamista. Tekemislistani on niin pitkä, että se tunkee ajatuksiin etenkin öisin. Osa tekemisistä on innostavaa tekemistä ja sehän vain lisää yöhörhöilyä. Toivotan siis sinulle ja myös itselleni seesteistä ja palauttavaa viikonloppua!


19 kommenttia:

  1. Aika samoilla ajatuksilla täälläkin mennään. Ja eihän toki musta saa ihmistä näyttämään tylsältä! Minulla on niin niukka määrä vaatteita ettei minulta ikinä voisi unohtua jonkin vaatteen olemassaolo. Niukkuus johtuu suurimmaksi osasta siitä, etten "koskaan" löydä mitään sopivaa vaatetta joka itseä miellyttäisi. Enkä nauti pätkääkään shoppailusta. No kenkiä ja laukkuja on kiva ostaa, sillä ne sopivat aina, eikä niiden sovittaminen ole yhtä työlästä kuin vaatteiden. Kun löydän kivan vaatteen, niin käytän sitä niin kauan kuin se päällä pysyy, joten paljoa ei kirppareille vietäviä vaatteita minulle kerry, paitsi muutamat vikaostokset. Niitä roikotan vaatekomerossa vuoden tai kaksi, ja sitten on pakko todeta ettei niitä tule käytettyä.
    Rauhallista ja mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina!

      Ehkä se on samalla sopivan trendikkään kulutuskriittistä, ettei osta muuta kuin miellyttävää ja tarpeeseen 👍

      Poista
  2. Ei musta väri tee kenestäkään tylsää ja siihen on helppo lisätä jokin toinen väri. Minä en ole ostanut ekologisista ja eettisistä syistä uusia vaatteita vuosiin. Ja jos joskus tulee tarve ostaa, ostan kestäviä, yleensä suomalaisia vaatteita, mieluiten puuvillaisia. Pikamuotikaupoissa en enää koskaan käy. En halua ostaa halpatyövoimalla tuotettuja vaatteita. Sinulla on kova työ käydä äitisi vaatteita läpi, mutta kuitenkin rattoisaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja!

      Ostamisessa on tosiaan paljon muitakin haasteita kuin että se ei ole kutsuvaa ja että pitäisi löytää jotain, josta oikeasti pitää 🤔.

      Poista
  3. En ole vuosikymmeniin ollut innokas vaateshoppailija. Nykyisin olen vielä tarkoituksella seurannut ostokäyttäytymistäni ja yrittänyt pitää sen vähäisenä. Ostan vaatteita lähinnä vain tarpeeseen. Joskus lomalla tulee pyörittyä kaupoissa ja silloin saataa mukaan tulla, joku vaate jolle ei ollut selkeää käyttötarvetta. Käytän vaatteita yleensä siihen saakka, kunnes muuttuvat nuhjuiseksi. Senkin jälkeen osa päätyy vielä kotivaatteiksi ja muut yleensä tekstiilikeräykseen tai hyväkuntoiset Konttikirppikselle. Minullä kyllä käy sellaistakin, että vaatteet mystisesti kutistuvat kaapissani :(

    Mustahan on aina tyylikäs väri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, rouva Kepponen!

      Vaateiden kutistuminen kaapissa on kansainvälinen ongelma, jolle ei ole löydetty vielä ratkaisua. Odotamme kaikki innokkaasti tuon haasteen ratkeamista 👍.

      Poista
  4. Lapsuudenkodissani oli sääntö, että koulusta tullessa vaatteet oli vaihdettava. Pihalle ei menty pelaamaan ja leikkimään kouluvaatteissa. Juhliin hankittiin omat tamineensa. Nuo säännöt ovat osittain periytyneet aikuisuuteeni. Työ- ja juhlavaatteet pysyvät pitkään siisteinä, kun niitä ei kuluteta kotihommissa. Suosin aika paljon mustaa housuissa, hameissa ja jakuissa, koska siihen on helppo yhdistää värikkäitä toppeja, puseroita, neuleita ym. Sitä paitsi pyykin peseminen on paljon helpompaa, kun pysyttelee tietyissä väreissä. Inhoan käsipyykkiä, joten pyrin valitsemaan koneessa pestäviä vaatteita.
    Tykkään kauniista vaatteista, mutta mietin tarkkaan, milloin ja mitä tarvitsen. En myöskään tykkää vaatteiden sovittamisesta ahtaissa pukukopeissa. Huomaan pärjääväni vähemmällä ja ostan vaatteita harkiten ja vähemmän. Pyrin myös korjaamaan ja huoltamaan vaatteita, jotta ne olisivat käyttökelpoisia pidempään.
    Ihminen ei tarvitse valtavia määriä koti- ja pihavaatteita. Pitkälle pärjää säännöllä: yksi päällä, toinen pyykissä ja kolmas puhtaana kaapissa.
    Rva Kepposen tapaan ns. paremmat vaatteet siirtyvät jossain vaiheessa pihavaatteiksi (jos vain materiaaliltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sinne sopii). Rikkinäiset lähtevät tekstiilikierrätykseen (jota soisin lisättävän) ja hyväkuntoiset SPR:n Konttiin.
    Tavarapaljous aiheuttaa jonkinsortin ahdistusta, joten koitan omalta osaltani olla entistä tarkempi uusia hankintoja tehdessäni. Minun ei tarvitse juosta jokaisen trendin perässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between!

      Minä vaihdan vaatteet kotiin tullessani jo ihan koiran karvojenkin vuoksi. Ja onhan se niin, että vaatteiden oikea kohtelu ja niistä huolehtiminen antaa niille pidemmän iän. Olen yrittänyt opetella myös sitä.

      Musta on äärettömän hyvä perusväri, jos haluaa sen rinnalla nautiskella milloin milläkin erityisvärillä 👍.

      Poista
  5. Vuosikaudet olen jo noudattanut jotain tarvitessani seuraavaa periaatetta: katso ensin omaan kaappiin, sitten kirppiskierros ja jos ei sittenkään löytynyt tarvittavaa, voi mennä normikauppaan. Suurin osa vaatteistani onkin kirppikseltä. Viime aikoina on ollut pakko ostaa uusia vaatteita, koska entisiin ei mahdu. Minä, joka olen aina ollut laiha ja joutunut etsimällä etsimään sopivan pieniä vaatteita, joudun nyt hyväksymään entistä paljon suurempia kokoja. Musta on minullakin se perusväri, jonka rinnalle kaipaan kyllä aina jotain muuta, enkä mielelläni kasvoja vasten laita mustaa. Kesää kohti tietenkin värit vaalenevat. Tärkeintä kuitenkin vaatteissa on mielestäni mukavuus. Yllättävän vähälläkin vaatevarastolla pärjää, jos osaa yhdistellä sopivasti, mitä en kyllä aina itse osaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Hitunen!

      Minusta on tullut äärettömän laiska kirpputorien hyödyntäjä ostajan näkökulmasta. Menen fyysiseen kauppaan vasta, kun on todella välttämätöntä ja silloinkin aloitan suurimman todennäköisyyden kaupasta. Monta kauppaa en jaksa käydä läpi. Tavallisesti etsinkin ensisijaisesti vaatteita netin kautta. Tosin vaikeaa se on sitäkin kautta.

      Kirpputorivaatteissa ei aina näe riittävän lukukelpoisina tuoteselosteita: materiaalikoostumusta, pesuohjeita ja valmistusmaata. Tuo materiaalikoostumus on minulle äärettömän ratkaiseva tieto. Monesti tarvitsen kyllä nuo pesuohjeetkin.

      Etenkin (talvi)neuleissa löytyy ikävän usein ihan harmittavan vähän oikeaa villaa. Sen sijaan akryyliä löytyy kovasti ja se nypyttyy nopeasti eikä sillä ole oikeastaan mitään hyvää lisäarvoa vaatteen käyttäjälle. Tai no, se on halpaa, joten se alentaa myös vaatteen hintaa. Toki olen ostanut oman mittapuuni mukaan joskus ihan hinnakkaitakin talvivaatteita, joissa villa sitten loistikin poissaolollaan ja akryyli oli tuomassa jatkuvaa nyppyä mieleni harmiksi. Sen jälkeen olenkin ollut noiden asioiden suhteen rasittavan tarkka.

      Polyesterillekin on tullut ekologisempiakin vaihtoehtoja ja yritän pitää mielessä myös sen.

      Mutta koska vähälläkin vaatevarastolla selviää, jos osaa yhdistellä, niin parempi löytää yksi monikäyttöinen hyvälaatuinen vaate kuin monta kehnoa turhaketta 👍.

      Poista
  6. Minua jäi niin naurattamaan tuo lauseesi, miten ihminen voi unohtaa, mitä vaatteita hänellä on:):) Olen ihan samaa mieltä.
    Itse en ole koskaan ollut mikään shoppailija, olen ostanut tarpeeseen ja monesti löytänyt kirppikseltäkin kivoja ja vähän erilaisia vaatteita. Käytän vaatteet ihan loppuun, ainakin nykyään, ja aikoinaan pidin myös kirppispöytiä vaatteille.
    Muutama vuosi sitten muuttui tämä vaatekäyttäytymiseni, kun lääkityksien ja vähäisen liikunnan vuoksi havahduin, etten ollutkaan enää kokoa 36 ja piti oikeasti alkaa miettiä mitä pistän päälleni täällä kotona. Tunikat ja legginsit tulivat silloin ihan perusvaatteiksi.
    Nyt hautajaisten myötä havahduin taas siihen, että minulla ei ole mitään vaatetta ihmisten ilmoille laitettavaksi ja piti ostaa takkia myöten vaatetta. Pitkästä aikaa ajattelin, josko kesäksi ostaisin jotakin kivoja mekkoja; ihan itseä varten.
    Niin ja huomasin myös, että mustahan on ihan seksikäskin väri tuossa kun kokeilin hautajaisia varten tilaamiani liian pieniä vaatteita:):):)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin, Irkku!

      Ehkä joillain on vain huonompi muisti kuin joillain toisilla? Se on nimittäin ihan ok 👍.

      Minullakin on tapana pitää useimmat vaatteet ihan loppuun asti. Joidenkin mielestä sekään ei ole kestävää toimintaa. Jos olen ymmärtänyt oikein, silloin vaatteet eivät ole olleet riittävän kestäviä ja on omalla ostokäyttäytymisellään tukenut kestämätöntä vaatteiden tuotantoa. Minua saa oikaista, jos olen ymmärtänyt väärin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen oppinut olemaan varovainen puhuessani omasta kulutuskäyttäytymisestäni, sillä alan asiantuntijoiden mukaan tunnun tekevän asiat aina väärin.

      Faktaa on myös se, että suurin osa ihmisistä (minä mukaan lukien) ei pysty investoimaan vain äärimmäisen laadukkaisiin ja kestäviin vaatteisiin. Silloin on tehtävä kompromisseja ilman mitään ulkopuolista syyllistämistä.

      Minulla tavallaan vastaava muutos (pienemmässä mittakaavassa) oli varpaiden nivelrikko, jonka jälkeen rakastamani korkokengät eivät enää kuuluneetkaan elämääni. Tietohan diagnoosista ja tilanteen pysyvyydestä ei tullut hetkessä, joten pitkän aikaa elin toivossa ja tein väliaikaisia järjestelyjä. Koko ulkoinen identiteettini oli jonkin aikaa ihan hukassa. Itse asiassa en löytänyt mitään sopivia kenkiä sopimaan entisten vaatteideni kanssa, joten jouduin uuden kenkätyylin lisäksi etsimään myös uutta pukeutumistyyliä. En tiedä, johtiko se koskaan minnekään perille, mutta entisestä olen sentään päässyt jo irti.

      Ja vaikka vaatteista sanotaan, että jotkut ovat malliltaan iättömiä, niin eihän se ihan niinkään ole. Aina niissä tuppaa olemaan jokin vivahde omaa aikakauttaan ja jossain vaiheessa ne näyttävät joko auttamattoman vanhanaikaisilta tai jopa naurettavilta. Ja siinä vaiheessa on etsittävä uudet vaatteet niin kotiin, metsään, lenkille, töihin, kuin edustustilaisuuksiinkin.

      Kivojen mekkojen ostaminen ihan itseä varten kuulostaa todella hyvältä ajatukselta. Olen muutaman kerran kokeillut sitä jo itsekin 🥰.

      Poista
  7. Täällä toinen "tylsä musta" 😊 Ja käytän vain mukavia, hillitynvärisiä ja helppoja vaatteita. Eivät ne kalliita ole, vaan sellaisia, mistä tykkään ja jotka sopivat sekä kukkarolle että minulle (=koko on oikea).

    Minulla on vaatekaapissa lukuisia "ehkä tuota joskus tulee käytettyä" vaatteista, jotka rehellisyyden nimissä eivät taida enää edes mahtua päälle. Olen niiden määrää pikkuhiljaa karsinut, mutta nyt on tullut taas vastaan vaatekaapin rajat, joten karsimisen aika on tullut eteen.

    Tuo mainintasi, että Teams-puhelussa riittää kun yläosa on kunnossa, kuulostaa niin tutulta! Sama pätee myös täällä - pitää muistaa sulkea kamera tai kääntää se pois päin, kun nousee ylös ja lähtee tuolilta 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teams-kokouksessa voi jättää poistuessaan kameran myös päälle, jos ensin laskeutuu itse alas kameran näkökulman alapuolelle ja hiipii siitä sitten pois 😂. No, oikeasti en tee noin - täytyy mainita erikseen ihan varmuuden vuoksi. Mutta saahan moisella ajatuksella aina huvitella 😂.

      Poista
  8. Just tänään kuntakeskuksessa käydessäni mietin tuota pukeutumishommaa. Mun vaatteet on enimmäkseen vanhoja ja virttyneitä (paitsi se AnttiTapani -paita, jonka ostin alesta pari vk sitten) ja joko kirppis- tai alennuskamaa tai sitten saatuja. Joskus kaupunkiin mennessä saatan vähän kattoa, mitä päälleni laitan, mutta en aina silloinkaan. Pihilisti ei raaski maksaa vaatteista/kengistä paljoa.
    Tarmokkaan oloinen sun isä on <3 onko se kyselly sun äidistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isä ei ole puhunut äidistä mitään parin viimeisen kuukauden aikana hänen luona käydessäni. Minäkään en ole enää Annikki hänen puheissaan.

      Parilla ensimmäisellä kerralla äidin kuoleman jälkeen nostin äitiä hieman puheenaiheeksi, mutta siitä ei oikein tullut mitään juttua. Nyt en ole enää nostellut sitä esiin. Olen myötäillyt isän puheenaiheita. Ehkä pitäisi taas ottaa puheeksi äitikin. Kun en ole varma, onko hän ymmärtänyt äidin kuolleen, en ole ihan varma, miten keskustelun aloittaisin. Mutta täytyy miettiä 💖

      Poista

Kiitos kommentistasi!