lauantai 20. joulukuuta 2014

Omantunnon lepyttelysiivousta ja sitä kaikkea muuta :-)

EN ole siivoillut koko päivää. En, vaikka joulu lähestyy eikä meillä paikat kiillä kuin... mitkäkin. OLEN siivoillut. Vähän kerrallaan, sellaista omantunnon lepyttelysiivousta, jolla ostetaan omaltatunnolta aikaa muun kivan tekemiseen ;-) Vieläkään paikat eivät kiillä, mutta ihan fiksuja asioita olen saanut tehtyä ja olen edelleen ihan rakentavalla tuulella :-) Kohtuullinen siivoaminen on tyydyttävää.

Nukuin aamulla pitkään ja sitten täydensin lintujen ruokavarastot. Söin tyttären tekemää herkullista aamupalaa ja kävin virittämässä kamerajalan paikalleen. Keitin kahvit , kun poika tuli käymään ja katsoimme kolmisin (minä mies ja poika) ampumahiihtoa. Tytär kävi koiran kanssa lenkillä ja alkoi valmistautua iltavuoroon. Holtittomasti menin pihalle kuvaamaan siksi aikaa, kun mies kävi kauppareissulla... Vasta sitten aloin suorittamaan jouluun liittyviä velvoitteita. Lopun päivää olen rytmittänyt vuoroin joulun valmistelua ja vuoroin puhdasta hupia. Kyllä tämä tästä, vaikken olekaan ihanteellinen joulun häärääjä ;-)

Vielä yksi sukkapari on puikoilla ja valmistuu television töllötyksen lomassa lahjaksi. Siksi televisiotakin tarvitaan joulun valmistumiseen ;-)

Sielu lepäsi ja kukoisti ulkona lintusia seuratessa. Toki kuvasinkin, mutta huomasin jo pelkän luonnon seuraamisen tasoittavan sykettäni ja nostavan mielialaani. Ja mikäpä voisi olla parempaa jouluun valmistautumista? ;-)

Lopetan nyt ainakin väliaikaisesti huonon omantunnon potemisen laiskasta jouluasenteestani. Ihanaa, että joku jaksaa siivota koko päivän. Minun kohdallani on ihanaa, etten porise, pauku, enkä muutenkaan stressaa isosti. Stressi tahtoo aina vietellä minua joulun tullen. Pitkät perinteet ovat juurruttaneet suorittamisen joulutunnelmaan ja minä yritän joulu joululta purkaa perinteen taakkaa pois päältäni. Ja joulu joululta yritän opettaa lapsilleni, että joulu on rakkautta ja välittämistä paljon enemmän kuin perinteitä ja tekoja. Ainakin meillä siis.

Ihanaa joulunalusaikaa :-)






10 kommenttia:

  1. NO enpä ole siivonnut minäkään, en siivoa ikinä koko kämppää kerralla. Järkkään vain yhden kohdan kerrallaan, näin ei siivoamiseen mene koko päivää hukkaan. Siisti koti on merkki hukkaan heitetystä elämästä ja näin se on. Upeita sun lintukuvat, vieläkö se pikkauraukka silmäpuoli oleskelee pihallanne? Siitäkin mun piti alkaa kantaa huolta. Tuntui silloin tuskaiselta, kun luin sen, mutta en silloin ehtinyt kirjoittaa mitään. Mullakin on kerran tullut kuvaan sellainen lintu, jolla oli se POX-virus silmässä, ei vielä hirveän paha silloin, mutta siihenhän se todennäköisesti menehtyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silmäpuolitintti kävi tänään oikein elinvoimaisen oloisena ruokailemassa. Haveristaan se on selvästi toipunut hyvin. Silmäpuolena sen todennäköisyys joutua pedon suuhun on tietenkin suurempi kuin kaksisilmäisellä, mutta tällä hetkellä tilanne on hyvä :-)

      Poista
  2. Tiukkailmeinen tintti :)
    Olen minäkin vihdoin hellitänyt joulu-siivous-stressiä. Mies eilen jotain siivoili, itse otan kevyellä imuroinnilla ja huomaan, että rauhallinen jouluun valmistautuminen, juuri luonnon seuraaminen, on parasta. Kyllä se joulu silti tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuleehan se joulu joka tapauksessa :-)

      Jotkut stressit lähtevät niin selkäytimestä, että niiden pysäyttäminen on todella vaikeaa. Poika kysyi tänään, aionko auttaa tytärtä ollenkaan jouluruokien teossa. Huomautti, että tytär tekee ruokia paraikaa. Hetkeksi jäin taas huonon omantunnon loukkuun, kunnes huomasin kysyä, aikooko hän itse auttaa... Eikä se poika millään pahalla. Siskonsa puolia kuvitteli pitävänsä ;-)

      Poista
  3. Voi sinua... ei ole olemassa laiskaa Joulua. Se tekee ken tahtoo, ja se toinen ei tee, ilman huonoa omaatuntoa. Esim. minä en ole tehnyt mitään, siis en yhtää mitään. Aattoillan olen poikani luona ja sitten silmää täpäyytäen joulu onkin jo ohi... Voi olla, että kun mun luo ei tule ketään, niin ei tartte paikkojen kiiltää. Mutta lapsuudenkodissa oli tapana, että kaikki vaate- ja astiakomerot sun muut siivottiin jouluksi, ja sitä tapaa pidin kauan. Vaan en enää yli 20 vuoteen.
    Hyvää stressitöntä ja todella laiskanvapaita joulunaluspäiviä.

    VastaaPoista
  4. Juuri tänään, kun aurinko pilkisti esiin tuli vahva mieliteko..mielihalu voidappa viettää joulua luonnon keskellä. Mitään joulustressiä en pode, jouluja on ollut jo niin monenlaisia, eikä ne aina ole olleet onnellisia vaikka kuinka on touhunnut.
    Pois huono omatunto ja nauti läheisistä, yhdessä olosta ja luonnosta. Oikein hyvää joulua.
    Aivan ihastuttavat kuvat.

    VastaaPoista
  5. Ihanat kuvat! Hyvä että piipahdit ulkona kuvaamassa. Olen itse myös pyrkinyt vähästressiseen jouluun. Olen jo useana vuonna yrittänyt irroittaa itseäni lapsuudesta jääneisiin siivousrituaaleihin ym. Pikkuhiljaa se on onnistunut. Siivotkoon ne ketkä tahtoo, itse en enään puunaa lattaiasta kattoon. Enkä enään tunne siitä edes syyllisyyttä. Joulussa on muut asiat tärkeitä... yhdessäolo, läheiset ja rauhoittuminen :)
    Oikein mukavaa ja stressivapaata joulun alusaikaa!

    VastaaPoista
  6. Tiedätkö, olin kans sellainen hillitön siivooja aina ennen joulua ja juhannusta. Nyt viime vuosina olen oppinut sen et kohtuus kaikes ja siivota voi niitä hyllyä yms. ympäri vuoden...;D
    Eli otan jo paaaljon rennommin!!:)
    Ja tänä vuonna muutenkin ajatus maailmani joulun suhteen on hyvin erilainen....Kun en enää vietä joulua Vapahtamme syntymäjuhlana, koska sitähän se ei oikeasti ole....Paljon miettinyt ja tutkinut koko tätä asiaa, joulun historiaa....Vietän en oikeasti joulua, vaan vuodenvaihteen yhdessäolo jalkaa:) Tykkään laittaa pimeyteen normaalia enemmän kynttilöitä ja nauttia niistä kukkien kera - kun on aikaa!!:))

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)