sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Napsun verran eteenpäin

Viime vuodet olen opetellut urakalla itseni arvostamista. Kuulostaa tietysti monelle todella hassulta, mutta minun kohdallani se on ollut hyvä ja kannattava tavoite.

Se on oikeastaan kummallista, kuinka erilaisia asioita pidämme itsestäänselvyyksinä. Yhtä varmasti kuin joku luottaa kaikkiin kavereihinsa, toinen ei voisi kuvitellakaan luottavansa kehenkään ilman erityistodisteita. Vaikea väittää, että toinen olisi enemmän oikeassa kuin toinen.

Itsensä likoon laittaminen vaatii uskallusta ja luottamusta. Jos luottamus kerran menee, uskallusta on vaikea jaksaa kaivaa esiin myöhemmin.

Luontaiset ihmistaipumukseni eivät ole maailman parhaat. Siksi olen joutunut opettelemaan paljon kaavojen, taipumusten ja saatavilla olevan tiedon perusteella. Se riittää mainiosti arkeen, mutta haastavia tilanteita sillä ei taklata.

Ihailen kaikkia teitä, jotka maltatte olla torjumatta ja pelkäämättä muista huokuvaa erilaisuutta. Erilaisuuden ei tarvitse olla uhka, se voi olla myös muita täydentävä voimavara. Kaikki riippuu ympäristöstä.

Tänä viikonloppuna ohjelmassani oli luontokuvauksen lisäksi henkilökuvausta. Olen päässyt polullani napsun verran (ampumahiihtotermi) eteenpäin. Ihanaa :-)

Kuvissa hömötiainen...




14 kommenttia:

  1. Miten mahtava kuvat hömötiaisesta! Ihanaa alkanutta viikkoa Susanna;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anne!

      Viikko on ollut hyvä, mutta lumen tulo saisi puolestani jo loppua ;-)

      Poista
  2. Sosiaalisessa ammatissa toimivan oletetaan helposti olevan kovin ulospäin suuntautuva henkilökohtaisessakin elämässä. Mä en oo. Mun energia kuluu siltä osin lähes täysin töissä. Olen tosi yksityinen ihminen, tavallinen sellainen ja voin näennäisesti jakaa elämääni kovin julkisesti esim. fb:ssä, mutta sehän on vain pintaa! Tosin onko minussa jotain enemmän, jotain syvällistä?! Ei ehkä. Luottamusta on eri asteista. Se on ansaittava aina. Hirveää, jos joku pettää luottamuksen. Erityisesti kammoan ihmisiä, jotka pelaavat ns. ihmissuhdepeliä! Onneksi ovat usein tosi läpinäkyviä. Luonto on jotenkin niin rehellistä, ansaitsee mun luottamuksen! Hyviä lintukuvaushetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on rehellistä, se on totta.

      Erinomaisia kuvaushetkiä sinullekin :-)

      Poista
  3. Hyvä kun olet päässyt napsun verran eteenpäin, parempi se kuin ei mitään.
    Ihana kuva hömöstä, ne on suloisia lintuja.
    Eräs pikku poika sanoi kerran niitä isopäälinnuiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija!

      Kyllähän sen pää aika isolta näyttääkin ;-)

      Poista
  4. Hurmaavat kuvat. Ymmärrän täysin. Itse en hevin päästä ihmisiä lähelleni - siis ihan oikeasti. Kavereita on, mutta ystävät ovat vähissä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tietty varovaisuus on myös viisautta...

      Poista
  5. Hyvää alkanutta viikkoa sinulle. Upeat kuvat olet ottanut.

    VastaaPoista
  6. Kyllähän nuo tosi ystävät on harvassa. Mutta onneksi minulla on upea perhe.

    VastaaPoista
  7. Hienoja kuvia. Varsinkin tuo ylin kuva on erityisen ihana.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)