keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Uusi hullutus?

Olen jämälankoja kuljetellut töihin työkaverille, joka osaa ja jaksaa tehdä käsitöitä pienistäkin lankamääristä. Sukkien tekemisessä lankakerät menevät harvoin ihan kerälleen tarkasti. Pitäisi kai opetella neulomaan sukat kärjestä varteen, niin voisi venyttää vartta siihen asti kun lankaa riittää... Aika työlään kuuloista.

Olen tässä jo parin kuukauden ajan etsiskellyt mielekkäitä jämälankaprojekteja. Lähinnä siis sellaisia, joihin saa edes upotettua langantähteitä. Olen tehnyt pieniä sukkia muutamia pareja. Niille ei vain ole käyttäjiä. Yhdet sukat pistinkin arvontaan aikanaan.

Olen myös väsännyt kahdet raitasukat, ensimmäisissä raidat langantähteistä ja toisissa kaikki langat tähteistä. Täytyy nyt tässä välissä myöntää, että minulle jämälanka käytännössä tarkoittaa vajaata kerää, usein alle puolikasta kerää. Ja silti noiden sukkien kanssa oli puuhaa :-(

Ensinnäkin pääteltävien lankojen määrä on moninkertainen tavalliseen sukkaprojektiin verrattuna. Ja päättely ei ole ollenkaan se viehättävin vaihe käsitöissä. Ehkäpä ennemminkin se vähiten kutsuva vaihe.

Värien valinta on toinen minulle harmaita hiuksia aiheuttava seikka. Käytän tällä hetkellä korkeintaan kolmea väriä per käsityö. Siinäkin on jo kovasti pähkimistä, mitä lankoja arvaan pistää yhteen. Sukkien kanssa pelasin varman päälle ja väriskaala oli hillitty, rajallinen ja jotakuinkin tylsä ;-)

Olen myös harkinnut isoäidin neliöitä. Monestikin. Esteitä on ollut muutamia. Ensinnäkin tuntuu, että melkein 'kaikki' tekevät nykyään isoäidin neliöitä. Minun taas pitää tehdä jotain erilaista, omannäköistäni, vaikkei välttämättä itse keksittyä. Toinen vaikeus liittyy tuohon värien valintaan. Olen nyt kuitenkin jättänyt itselleni minua miellyttävän väriset langat ja kierrättänyt jo melkein kaikki muut työkaverille (voi häntä rassukkaa :-( ).

Googletellessani huomasin nopeasti, että isoäidin neliöitä onkin vaikka kuinka paljon erilaisia. Löysin lopulta sellaisen, jonka virkkaamista halusin kokeilla. Ensin tein koekappaleen, jotta pääsin jyvälle ohjeesta. Totesin nopeasti, että valitsemani värit olivat yhdessä mahdottoman tylsä paketti. En jaksanut katsella neliötä edes itse, vaan annoin sen koiralle. Sekään ei halua leikkiä sillä ;-)

Seuraava väriyhdistelmä oli jo mukavampi. Tehtailin niitä, kunnes sen väriset langat alkoivat loppumaan (peräti yhdeksän kappaletta!) ja testasin väriyhdistelmää seuraavaa tilkkua varten. Nyt sain aikaiseksi sekavan, silmille räjähtävän paketin, jota ei missään nimessä kannattaisi tehdä lisää ;-) Pienen pähkäilyn ja lyhyen konsultaation (mieheltä) jälkeen päädyin taas ihan mukavaan yhdistelmään. En tiedä, voiko niitä yhdistää koskaan voiden aikaisempien kanssa, mutta en murehdi nyt sitä, vaan virkkaan värkkään neliöitä nyt tällä yhdistelmällä kunnes joku väreistä loppuu. Sitten on taas uuden värikokeilun vuoro :-)

Vaaleanpunainen on oikeasti hieman enemmän hattaranvaaleanpunainen, sininenkin enemmän sininen, pehmeä tosin... Eli värit ovat suuntaa antavat :-)



Sinisellä pohjalla olevia tilkkuja on nyt yhdeksän ja keltaisella pohjalla olevia neljä. Jos ei näistä muuta saa, niin kaksipuolisen patalapun :-) Mutta ripelankoja riittää vielä vaikka kuinka, yksi neliö painaa ällistyttävän vähän. Saa nähdä kuinka kauan jaksan olla innostunut tästä touhusta. Ja miten käykään, kun noita neliöitä pitää alkaa päättelemään ja yhdistelemään...

Ohjeet tähän isoäidin neliöön löytyvät englanniksi valokuvien kera täältä:

http://tillietulip.blogspot.fi/2012/06/to-beg-chain-ch-5-and-join-to-form.html (kukka)

http://tillietulip.blogspot.fi/2012/06/adding-rounds-to-daisy.html (tausta).

Upeaa viikon jatkoa!

24 kommenttia:

  1. Olen tehnyt aika paljon jämälankasukkia ja kohtalaisen pienistä keristä. Lajittelen kerät sopiviin vöriryhmiin ja punnitsen ne. 10 g pienempiä keriä en käytä. Jaan kerät puoliksi tai kudon molempia sukkia samanaikaisesti, toista sukkaa kerän alusta ja toista lopusta. Päätteleminen on vihoviimeistä hommaa, joten muutaman jämälankasukan jälkeen pitää hermojen lepuuttamiseksi tehdä kokonaisista keristä. Vein ison pussillisen jämälankakeriä paikalliseen päiväkotiin. Ottivat mielellään askartelumateriaaliksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihailen järjestelmällisyyttäsi ja jaksamistasi!
      Onneksi minulla on työkaveri, joka on huolinut ison osan jämälangoistani. Ihanaa, kun joku ahkera keksii niille käyttöä (ja upeaa jälkeä hän tekeekin!).

      Poista
  2. Kauniita! Minä en osaa enää virkata ollenkaan. Olen unohtanut kaiken joskus oppimani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopeasti nuo oppii uudelleen :-)
      Etenkään nämä neliöt eivät ole onneksi mitään rakettitiedettä ;-)

      Poista
  3. Ihania neliöitä, kiva kun jämälangatkin saa tuolla lailla käytettyä! Mukavaa loppuviikkoa♥

    VastaaPoista
  4. Miten upeaa osata kutoa sukkia, ja virkata isoäidin neliöitä! (Minulla on peukalo keskellä kämmentä puikkojan, neulojen ja virkkuukoukun kanssa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anne!

      Minäkin olen ihan harjoittelemalla siirtänyt sitä peukaloani kämmenen keskeltä lähemmäs oikeaa paikkaansa ;-) En ole todellakaan mikään luontainen käsityöläinen. Korvaan kädentaitojeni puutetta harjoittelulla, kaavojen noudattamisella ja ihan yksinkertaisen matemaattisella soveltamisella. Mitään originaalia minulta ei kannata odottaa ;-)

      Tämä on tällaista hellää itsensä ylittämistä minulla.

      Minä toisaalta en ompele enkä missään nimessä leivo. Rajansa kullakin :-)

      Poista
  5. Erittäin hyvää käyttöä jämälangoille. Upeaa työtä.

    VastaaPoista
  6. Ei voi kun ihmetellä miten upeaa työtä. Wow. Entäs kun ne on vaikka yhdistetty. Huh huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Matti!

      Oikeasti nämä ovat ihan yksinkertaisia tehdä. Isoin vaiva oli etsiä netistä itseä eniten miellyttävä malli ohjeineen.

      Ja siitä yhdistämisestä: en ole ollenkaan varma vielä sen sujumisesta, mutten jaksa yhtään murehtia sitä vielä. Värkkään nyt näitä neliöitä, kun olen saanut tämän sujumaan :-)

      Poista
  7. Tyylikkäitä värisommitelmia. Ennen vanhaan maaseudulla oli ompeluseuroja. Siellä vaihdeltiin ja yhdisteltiin jämälankoja. Ei taida olla vastaavaa nykyisin missään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Seita!

      Minulla on vastapainoksi myös niitä lähes täydellisen epäonnistuneita värisommitteluja noissa kokeilukappaleissa :-) Kyllä minä silti niillekin aion jotain käyttöä keksiä, vaikken vielä tiedä, mitä.

      Poista
  8. Hitsit, tästä muistinkin että mulla on jossain ne äitivainaan tekemät neliöt, joista se aikoi tehdä torkkupeiton. Niitä on melkein sata. Pari kertaa oon ne levittänyt lattialle, mutta ei sekään oo mikään helppo pikkuhomma kasata ne nätisti yhteen peitoksi... motivaatio on aina hävinnyt.

    Parit sukat oon tehny niin että kärjestä aloitin, ihan näpäkästi se silleenkin onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä niiden palasten yhdistelemiseen!
      Niitä voi kai yhdistellä niin virkkamalla kuin ompelemallakin.
      Virkaten tulee kuulemma joustavampaa.
      Täytyy perehtyä tuohon aiheeseen sitten, kun tämä neliöiden tuottaminen tyrehtyy :-)

      Poista
  9. Ihanan iloisia värejä! Minulla on langanjäminä tummanharmaata, keskiharmaata, valkoista, tummanruskeaa, tummanvihreää ja hurjin viimeiseksi... Viininpunaista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytär tykkää iloisen värisistä sukista, siitä tämä on lähtenyt :-)

      Minulla oli kovasti beigeä lankaa, josta olin aloitellut yhtä sun toista, mutten koskaan saanut mitään valmiiksi. Ajattelin ensin, että se olisi sellainen sivistyneen hillitty väri, joka sopisi kaikkeen. Mutta neulottuani sitä aikani en sitten tykännytkään siitä yhtään. En edes raitoina toisen värisissä sukissa. Ihan hukkaan mennyt hankinta ;-)

      Sinun värisi kuulostavat ihanan muhkeilta syksyn ja talven väreiltä! Minä en ole päässyt väriskaalassa vielä sinne asti. Mustasta olen aikoinaan lähtenyt liikkelle ja laajentanut sitten väriskaalaani ensin varovaisesti ja sitten hieman enemmän...

      Poista
  10. Kauniit neliöt! Minulla on ikuisuusprojektina niitä tavallisia isoäidinneliöitä. Osa yhdistettynä, osa puolivalmiina. Täytyykin ottaa ne nyt esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirkkoinkeri!

      Kevät on hyvää aikaa tällaisille pätkätöille :-)

      Poista
  11. Tosi kauniita neliöitä! Minullakin jämälankoja on kertynyt paljon. Osan niistä olen käyttänyt lasten villasukkiin ja lapasiin, mutta se päättely on tosiaan sitten tylsää hommaa. Hyvää alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiiu!

      Meidän lapsemme ovat jo aikuisia, mutteivät vielä vanhempia. Pieniä sukkia ei siis ainakaan toistaiseksi kuluteta meillä :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!