sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Naurulokkia ei naurattanut

Kevät saapuu omaa jatkuvasti sävellajia vaihtavaa sinfoniaansa kirjoittaen. Tänään oli sadepäivä. Ja nurmikko pitää sateesta, vihertää jo kummasti. Alppikärhön silmuista on punkenut esiin jo vihreitä pieniä lehtiä, vaikkakin vielä tiukasti supussa. Vihreys hiipii harmauden keskelle hiljaa, mutta tarmokkaasti. Jonakin päivänä, ihan lähiaikoina, sopivan sään tullen vihreä näkyy jo ilman lähempää tarkastelua :-)

Tänään en ole yrittänytkään kuvata. Olen keskittynyt muuhun arkeen ja sitä onkin riittänyt astianpesukoneen kirjaimellisesta kärähtämisestä lähtien. Tulipa siitä mustaa savua ja nopeasti... Älä koskaan jätä mitään pesukonetta päälle ilman valvontaa. Meidän tapauksessamme tulipalo olisi voinut syttyä muutamassa minuutissa. Onneksi satuin olemaan ihan siinä vieressä...

Takaisin luontoon: Yksinäinen kurki erehtyi nähtävästi tunkemaan itsensä eilen väärään paikkaan. Naurulokkia ei naurattanut, vaan ihan päinvastoin. Tarmokkaasti jahtasi kurkea pois.

Kuvat ovat kaukaa, kaukaa otettuja, siksi eivät tämän tarkempia. Ensimmäiseen kuvaan mahtui kurjen ja sitä takaa ajavan naurulokin lisäksi myös koiraspuolinen tukkasotka (vasemmalla alhaalla) sekä niinikään koiraspuolinen punasotka (oikealla alhaalla).




7 kommenttia:

  1. Sitä ei yhtään häirinny, että toinen on ihan himppasen isompi :)

    VastaaPoista
  2. Ärhäkkä luonne on tärkein noissa linturiidoissakin näemmä! :)

    VastaaPoista
  3. kevät saa ärhäkkyydenkin esille:)

    VastaaPoista
  4. Nuo sähkölaitteet ovat kyllä arvaamattomia. Minulla poksahti kerran imuri ihan kirjaimellisesti ja siitä tuli kanssa savua ja todella paha palaneen käry =D. Niin se pienikin puolustaa omaansa isomman edessä tarmokkaasti =D.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)