Innolla odotan lomaani mieheni (ja koiramme) kanssa, vaikka sen suunnittelu onkin jäänyt poikkeuksellisen vähille. Loman odotus tuo kuitenkin toivoa hektiseen työtilanteeseen ja ristiriitaisiin työfiiliksiin. Tässä iässä tietää jo todella hyvin sen, että elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista, mutta joskus elämä tarjoilee 'sparraavia' haasteitaan ihan turhan paljon. Vähemmälläkin oltaisiin varmasti kehitytty. Juuri nyt elämän eri suunnista tulevien haasteiden määrä hipoo kaikkia rajoja.
Joillekin elämän haasteille ei voi mitään muuta kuin vetää henkeä sisään, kaivaa positiivisuuskukkaro esiin ja koittaa pärjätä. Joillekin haasteille joku voisi tehdä jotain, Onneksi usein se joku olen juuri minä itse. Mutta joskus kaikki tai ainakin melkein kaikki on jonkun muun käsissä. Se onkin jo paljon hankalampaa.
Juuri tällaisia tilanteita varten metsä- ja sieniretket ovat aivan taivaallisen hyviä mielen rauhoittajia. Mäkisessä maastossa löytyy aina jokin aikaraja, jonka aikana murheet katoavat mielestä ainakin toistaiseksi. Sen jälkeen pitää jaksaa vielä taivaltaa kotiin ;-) Kun metsäretkeen yhdistää vielä sienien keräämisen, meditatiivinen vaikutus lisääntyy ja aikaakaan ei tarvita ihan yhtä paljon. Suosittelen kokeilemaan.
Tähän muutama kännyräpsy perjantai-illan sienireissulta.
Suppilovahverokausi on nyt satavarmasti käynnistynyt ainakin Hämeessä. Tällä kertaa suppiksia kertyi mukaan melkein puolitoista kiloa. Kuivattuna se onkin sitten säälittävän vähän :-( Sieniä oli kuitenkin niin paljon, että ihan itsekkäästi vaivojeni säästämiseksi etsin osalle sienistä toisen kodin. Muuten menee koko vapaa-aika pelkäksi sienien kuivattamiseksi :-(
Aikaa itselle, kävelyä luonnossa, parisuhdeaikaa, päiväporinoita aikuisten lasten kanssa, yhteydenpitoa ystäviin ja loman suunnittelua. Ja sitten niitä töitä. Siinäpä ne tulevan viikon suunnitelmat. Millaisia suunnitelmia sinulla on alkavalle viikolle?
Jaa, mitäpä sitä tekisin. Mulla on nyt vähän epäsäännöllisemmin töitä ja tulevalle viikolle ei ole mitään. Toisaalta olen kyllä loman tarpeessa, mutta toisaalta palkattomuus ei ole hyvä juttu. Yritän varmana käydä tavallista pidemmillä lenkeillä, ehkä leivon jotain hyvää ja teen ruokaa, jota en tavallisesti tekisi. Ja sitten olen ajatellut käydä puolen vuoden tauon jälkeen kirppareilla. Mä kaipaan niitä. Vaikka mitään ei löytyisi, niin on kiva käydä aarrejahdissa. Koronan vuoksi en ole uskaltanut.
VastaaPoistaHyvää ja rentouttavaa viikkoa!
Palkattomuus ei ole hyvä juttu, mutta sitäkin suuremmalla syyllä vapaasta kannattaa irroitella ilot irti. Hyviltä kuulostavat suunnitelmasi :-)
PoistaMetsäreissut ovatkin todella rentouttavia arjen keskellä <3
VastaaPoistaIhanaa syksyn jatkoa Sinulle :)
Kiitos, Suvi!
PoistaNyt vielä näkee mennä metsässä työpäivän jälkeen :-)
Koska en ole enää työelämässä, ei minulla ole juuri stressiäkään. Mutta silloin kun oli, metsä ja järvi olivat ne, joista ammensi rauhaa ja voimia. Vedellä on yhtä hyvä vaikutus mieleen kuin metsälläkin. Tulevana viikkona käyn kansalaisopiston kursseilla, lenkkeilen ja kuvailen lintuja ja mitä muuta sattuu näkymään.
VastaaPoistaTäytyy myöntää, että vesi on minulle se kaikkein mieluisin luonnon elementti. Tästä läheltä löytyy puolirauhallinen metsä kesälläkin. Lähistön järvien rannat ovat lämpimään vuodenaikaan kohtuullisen ruuhkaisia minun makuuni.
PoistaHyvältä kuulostavat suunnitelmat!
Ennen leikkausta ehdin poimia aika paljon mustikkaa, nyt jo puolukkaakin, koska pakko on liikkua, mutta metsä onkin n.kilometrin päässä, ja siellä pehmoisilla mättäillä on helppo liikkua, suppiksista en erik.tykkää, en poimi niitä, kun omat kanttarelli paikat on olleet kiitettävästi täynnä keltaisia sieniä.
VastaaPoistaEläkkeellä ollessa ei tartte paljon suunnitella mitään, joskus on päiviä ettei ole mitään tekemistä, koht puolin pitää ikkunoita alkaa pesemään, kun noi kärpäset loppuu.
Hyvää lomaa sulle !
Kiitos, Pirjo!
PoistaMinä olen todella huono noiden marjojen poimimisten kanssa. Erityisesti puolukkaisilla paikoilla tuntuu olevan aina myös hirvikärpäsiä. Niiden kanssa olen aika huono tulemaan sopuun ;-)
Kantarellit minäkin kerään ennen suppiksia, mutta en minä niitä suppiksiakaan malta sinne metsään jättää. Minulla ei ole lähellekään yhtä antoisia kantarellipaikkoja kuin sinulla, mutta ilahduttavasti niitä on tänä kesänä löytynyt :-)
Komeat suppikset.
VastaaPoistaKiitos, Anne!
PoistaIsompiakin löytyi, mutta ne tuli noukittua, ennen kuin muistin ajatuksen kuvaamisesta ;-)
Metsäretkiä,kalastelua ja tietysti saunomista. Siinä onkin hyvä setti.
VastaaPoistaKuulostaa ihan mahdottoman hyvältä!
Poista