tiistai 20. lokakuuta 2015

Koira hätäili (ihan turhaan) ja kasvonaamio nuorentaa ;-)

Päätinpä tänään lauleskella pitkästä aikaa. Vuosien laulutuntien myötä nuotteja on kerääntynyt ja kaivoinkin esiin yhden biisin nuotit (ja sanat - olen niin mahdottoman huono muistamaan sanoja...). Hain pianolla oikean lähtösävelen ja aloin laulaa - on se vaan ihanaa puuhaa. Paitsi että koira tuli vähän ajan kuluttua huolestuneena inisemään viereen, yritti kai pelastaa minua jostain tai joltain. Myönnän, tuli laulettua aika korkealta, mutta silti... ;-)

Tyttären kanssa nautiskeltiin viikonloppuna kasvonaamioiden nuorentavasta vaikutuksesta - vuosia lähtee pois tuosta vaan ;-)


Muutama kuva viikonlopun vierailuista kahdella Rovaniemen hautausmaalla. Kävivät puistojen korvikkeena, puistot olivat reiteiltämme aika vähissä verrattuna esim. Hämeenlinnan puistopaljouteen. Kaunista oli vanhoilla haustausmaillakin... Ja hiljaista.






16 kommenttia:

  1. Ei koira sentään yhtynyt lauluun :) Niinkin olisi voinut käydä.
    Vanhat hautakivet ovat ovat tutkimisen arvoisia. Monissa on edesmenneen ammattikin mainittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ihan :-)

      Vanhat hautakivet herättävät minussa aina monenlaisia, kovin ristiriitaisiakin tunteita. Vanhoja köyhien ihmisten hautakiviä ei näe missään. Varakkailla suvuilla on puolestaan isotkin 'hautatilukset'. Ihan kuin jotkut olisivat enemmän muistamisen arvoisia kuin jotkut toiset.

      Nuorena kuolleiden hautakivet pysäyttävät toisella tavalla. Hautausmailla ei pääse elämän raadollisuutta pakoon.

      Poista
  2. Kumpi on kuvassa kumpi?

    Ihana koira :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se nuoremman näköinen olen minä - tietenkin ;-)

      Koira on hemuli :-)

      Poista
  3. Eläimet on kyllä ihania =D. Hautausmailla on aina ihana käyskennellä. Siellä on ihan oma uniikki tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläimet eivät teeskentele eivätkä suodata...

      Pidän haustausmaiden rauhasta, mutten vanhojen aikojen eriarvoisuudesta.

      Poista
  4. Jollain hautausmaalla on aika liki sisäänkäyntiä hautakivi, jossa lukee nimi Anne Johannes. Lapsuuteni mysteeri... (siskoni on Anne, ja hän on ehdottomasti naispuolinen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mummini nimi oli Vieno. Se on ollut aika tasapuolisesti (ymmärtääkseni) niin naisten kuin miestenkin nimenä. Anne ja Johannes kuulostavat vakiintuneilta nimiltä sukupuolen suhteen. Ehkä tuossa on ollut jokin tarina takana...

      Poista
  5. Tietyn korkuinen ääni saa koirat liikkeellä:) Olen kuullut koirasta, joka alkoi aina ulvoamaan kuultuaan jumalanpalveluksen radiosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korkea ääni näyttää virittävän ainakin meidän koiraamme :-)

      Poista
  6. Hauska kasvonaamiokuva! :) Minä olen puolestani kuullut afgaaninvinttikoirasta, mikä alkoi ulvoa, kun kuuli ambulanssin äänen :). Ihana tuo muistomerkki vanhoille savottajätkille <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ninnu :-)

      Se virittävä ääni saattaa vaihdella - täytyy etsiä jatkossa lisää tuota meidän koiramme innostusääntä ;-)

      Poista
  7. Jospa koirasi halusi osallistua lauluun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näytti ikävä kyllä enemmänkin huolestuneelta ja pelastushaluiselta...
      Toisaalta hyvä niinkin ;-)

      Poista
  8. Kyllä koira yhtyy lauluun, kovasti rupeaa ulisemaan hauskasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niillä näppäimillä mennään, että ulina on lähellä :-)

      Poista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)