lauantai 20. helmikuuta 2016

Mutkan kautta Vihavuodelle

Suuntasin aamupäivällä Vihavuoden koskelle, mutta löysin matkalla mielenkiintoisen sinupolun, jolla viihdyinkin kaksi ja puoli tuntia. Ajan määrä johtuu osin siitä, että kävelin ensin moneen kertaan väärään suuntaan. Niin tyypillistä minua ;-)

Suuntasin seikkailuni jälkeen auton nokan kohti Vihavuotta, kun melkein vieressä jo oltiin. Muutaman kilometrin päässä keskellä tietä seisoi todella iso hirvi. Pysäyttävä kokemus siis. Onneksi noilla mutkaisilla sivuteillä tulee ajeltua kovin rauhallisesti, mitään vaaratilannetta ei päässyt syntymään. Hirvi jolkutteli lopulta tien toiselle puolen metsään ja puolisko vasan kanssa jäi tien toiselle puolelle. Onpa iso ja upea eläin! Kuvaa en tietenkään ehtinyt saamaan, sitäkin suuren elämyksen kylläkin :-)

Vihavuoden koskella koskikarat lentelivät ja lauloivat! Kannatti käydä :-)

Lumisade ja pilvet vähensivät valon määrää ja kuvia piti räpsiä urakalla toivoen, että jokin niistä onnistuisi lumisateessa ja hämärässä. Olipas elvyttävä reissu :-)



29 kommenttia:

  1. Mahtavat kuvat koskikarasta. Toivottavasti otit hirvestä kuvia. Onneksi ajelit rauhassa ettei tullut kontaktia hirven kanssa. Siinä käy yleensä huonosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Matti!

      Yksi hirvi seisoi ihan auton edessä, toiset metsän siimeksessä. Metsässä olevista en saanut kuvaa, hävisivät liian pian. Eikä mieleenikään tullut kuvata tuulilasin läpi sitä tiellä seisovaa. Mutta muisto on hyvä :-)

      Poista
  2. Aivan mahtava kuva ja asento koskikaralla tuossa alemmassa kuvassa. Johan oli sykähdyttävä hetki sinulla hirven kanssa. Saitko hyviä kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sami!

      Hirvistä en saanut kuvia, mikään ei osunut sillä tavalla nappiin. Mutta ei otettu pelti-ihokontaktia ja ehdin näkemään hirvet upean läheltä :-)

      Koskikara lähti tuosta alemmasta kuvasta matalaan lentoon juuri kuvan ottamisen jälkeen.

      Poista
  3. Hyvä, että et törmännyt mokomaan! Mutta onhan se hirvi elämyksellinen jo pelkällä koollaan, kun sen läheltä näkee.
    Hienoja karakuvia! Ja mieki kuulin Hirvihaaran koskella sen laulavan, pientä iloista viserrystä. En ensin tajunnut, että se kuuluu siitä koskikarasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, RH!

      Lähemmältä kontaktilta onneksi vältyttiin. Siksi siitä jäikin niin mukava muisto :-)

      Poista
  4. Hieno elämys sinulla on ollut Hirvi ja koskikarat. hyviä kuvia koskikarasta sait vaikka oli lumisade ja pilvistä. Iloista sunnuntaipäivää sinulle Susanna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irma!
      Oletpa sinä ollut aikaisin hereillä! Minä unikekona nukuin monta tuntia pitempään... :-)

      Poista
  5. Valokuvauksellisia tyyppejä nuo koskikarat. Hienot otokset sait. Oletko harkinnut hankkia autokameraa hirvien ja muiden vastaantulevien komeuksien takia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Milja!

      No enpä ole harkinnut, ei ole tullut pieneen mieleenikään... Kiinnostava ajatus, sitä pitääkin työstää eteenpäin :-)

      Poista
  6. Upeita koskikara-kuvia! Koskikara on ihana lintu!

    VastaaPoista
  7. On hirvi komea eläin. Koskikara tuossa alakuvassa on niin kuin just sukeltaisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näytti ihan siltä, että sukeltaa juuri ja hyppäsikin alaspäin ihan samalla tavalla. Lenteli sen sijaan matalalla hätistellen reviiriltään toista karaa pois...

      Poista
  8. Hirven kohtaaminen on aina yhtä voimakas elämys. Miten iso se onkaan.
    Pikkuinen koskikara on myös elämys, toisella tavalla.

    VastaaPoista
  9. Hirven kohtaaminen on mieleenjäävä tilanne! Ollut kuvaushaaveissa pitkään!
    Koskikaran laulu on uskomattoman voimakasta, kuulin ensimmäistä kertaa viime keväänä.
    Siulla on nyt mitä muistella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvästikin pilvisenä ja lumisateisenakin päivänä on elämyksiä löydettävänä :-)

      Poista
  10. Hirven näkeminen on hieno kokemus. Upeat kuvat koskikarasta.

    VastaaPoista
  11. Hieno koskikara.- Kyllä hirven näkeminen on mieleen jäävä tapahtuma. Mukavaa sunnuntain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle, Anneli!

      Poista
  12. Hirvi on kyllä mahtavannäköinen eläin. Olen kerran ajanut hirvikolarin, joten ehdin nähdä vilauksen hirvestä myös ihan lähietäisyydeltä. Eipä ollut kiva kokemus, vaikka selvisinkin ehjin nahoin rysäyksestä. Auto meni aika huonoon kuntoon. Taisivat olla enkelit asialla, kun en loukkaantunut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveä on varmasti paljon mukavampi katsella hieman kauempaa... Hienoa, että selvisit ehjin nahoin :-)

      Poista
  13. Hauska asento koskikaralla.Eikö ollutkin kiva nähdä hirvi? Hirvien kanssa on tullut törmäiltyä usein metsässä. Suunnistaessa hirvet kulkevat samoissa paikoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koskikara hypähti matalaan lentoon tuosta. Joku oli tullut sen reviirille ja se piti heti häätää pois :-)

      Olen vieläkin tosi vaikuttunut hirvikohtaamisesta :-)

      Poista
  14. Pari lähikohtaamista on minullakin ollut hirven kanssa, ensimmäinen oli kun ajelin polkupyörällä metsätietä ja iso kruunupää hyppäsi eteen. Siisä katseltiin hetki silmästä silmää ja hirvi kääntyi ja painui arvokkaasti metsään takaisin. Toinen sitten maantiellä. Vaikuttavia kohtaamisia molemmat!
    Koskikarasta hienot kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minttuli!

      Ollaan myös nuorempana melottu hirviperheen ohi. Suhtautuivat hieman varautuneesti meihin. Kovasti vaikuttavaa silloinkin ;-)

      Poista
  15. There are five species of dipper in the world and I have seen four of them. This is clearly the most attractive!

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)