perjantai 9. marraskuuta 2018

Kalvolan hautausmaalla harmaan päivän kuvailua

Kelit ovat olleet juuri niin harmaita kuin marraskuulta vain voi odottaa. Iloa hämärään on tuonut lintujen ruokinnan aloittamisen myötä alkanut melkoinen eläinvaellus pihassamme. Ei nyt mitään maaseutuhurjastelua, mutta kaupunkiasumiseksi oikein kiitettävää eläinruuhkaa on esiintynyt :-)

Oravia ja fasaaneja lukuunottamatta kaikki ovat kovasti uteliaita ja hämmentyneitä oravien ruokintapisteestä. Pähkinät näyttävät olevan nokan ulottuvilla, mutta jostain syystä ruokailu ei kuitenkaan onnistu. Yhtään oravaa en ole tuolla niiden omalla ruokailupaikalla vielä nähnyt ;-)

Jokasyksyinen tavarankarsimisvaihe on taas käynnistynyt. Tällä kertaa ei kovin isolla vimmalla, mutta karsintaa tulee tehtyä harva se päivä. Eikä tälle urakalle ole vielä näköpiirissä loppua. Mutta en minä tätä karsintaa urakkamielellä teekään, vaan ihan oman oloni ja mielenrauhani vuoksi. Vuosikymmenten säilyttämistä ei pureta muutamassa vuodessa, vuosi kerrallaan ehkäpä sen sijaan :-)

Pari viikkoa sitten kävin ensimmäistä kertaa Kalvolan hautausmaalla. Hautausmailta löytyy usein jotain todella vanhaa - jos ei muuta, niin hautausmaan muuri. Olen tullut uteliaaksi vanhoille asioille ja siksi hautausmaatkin ovat synkeällä syysharmaalla kelillä ihan käypäisiä vierailukohteita :-)

Kalvola on siis nykyään Hämeenlinnaa taannoisen vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä. Tämä rakennus on hautausmaan vanha kivisakasti, jonka rakentamisvuosi on vuoden 1500 jomminkummin puolin.


Vanhan sakastin vastapainona lähihaudalla oli tuoreita ruusuja. Pääsinpä keskustelemaan ruusut tuoneen rouvan kanssa hetken aikaa.





Leppoisaa syksyistä viikonloppua!

13 kommenttia:

  1. Hyvää viikonloppua Susanna! Hautausmaat ovat täynnä mielenkiintoista historiaa;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anne!

      Minun mielestäni eri hautausmailla on erilainen tunnelma. Joistakin pidän huomattavasti enemmän kuin joistakin toisista.

      Poista
  2. Mahtava tuo kivisakasti. Ruokinnalla on täälläkin välillä aika ruuhkaa.

    VastaaPoista
  3. Vanhat rakennukset ovat mielenkiintoisia. Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
  4. Upeita rakennuksia. Kaunis kuva ruusuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anu!

      Ruusut huomasin, kun ne äitinsä haudalle tullut rouva ryhtyi juttusille. Juteltiin jonkin aikaa viileässä säässä. Rouvan lähdettyä ajattelin vielä ikuistaa hänen tuomat kukkansa.

      Poista
  5. Onpa hienon paanukaton laittaneet sakastiin!
    Vanhat hautausmaat on kiehtovia paikkoja.

    Ja mua oikeen säälitti ne pikkulintuparat, jotka toiveikkaana kävi nokkimassa oravansyöttölaatikon pleksilasia... laitoinkin niille sitten pähkinöitä tarjolle muualle. Ja naakat söi ne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä olivat ihan yhtä säälittäviä. Esille laitetut pähkinät katosivat hetkessä ja pleksilasin takana oli hetkessä taas uusia ihmettelijöitä ;-)

      Poista
  6. Onpa kauniita ja vanhoja rakennuksia siellä kirkkomaan läheisyydessä. Mielenkiintoisia käyntipaikkoja historioineen!

    Hyvä viikonloppua Susanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minttuli!

      Historia on paljon kiinnostavampaa, kun sen kohtaa jotenkin konkreettisesti.

      Poista
  7. Hautausmaat ovat kyllä jotenkin kiehtovia paikkoja. Niissä on niin paljon historiaa ja sitä ympäröivät rakennukset sekä lukuisat hautakivet pitävät sisällään monia tarinoita. Tuolla Kalvolan hautausmaalla ei olekaan tullut ainakaan vielä käytyä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!