Lomalla ja töissä, aamupäivä Seilissä

Vietin viikon mökillä Rymättylässä (Naantalia). Viikonloppujen lisäksi matka koostui kahdesta etätyöpäivästä ja kolmesta vuosilomapäivästä. Saavuin mökille lauantaina iltapäivällä ja poistuin sieltä perjantaina aamupäivällä. Mies ja koira saapuivat maanantai-iltana ja lähtivät kotiin keskiviikkoaamuna. Tiistai oli lomapäiväni.

Tämä oli tuttu, joskin peruskorjattu mökki, josta minulla oli paljon lämpimiä muistoja edellisestä kerraltani.

Seilin saari oli yksi tärkeimpiä (vaikkei ensimmäinen) reissukohteitani. Seilin saareen pääsee Rymättylästä Hangan yhteyslaiturin kautta. Seiliin ei tavisihmiset saa viedä ajoneuvoja, joten jätin auton yhteyslaiturin luona olevalle pysäköintialueelle.

Seili on ollut matkalistallani jo joitakin aikoja. Pääosin kiinnostukseni liittyi saaren historiaan.

Seilin yhteyslaituri näytti mereltä katsottuna tältä.

Kävelin saarta läpi isolla vauhdilla kahdestakin syystä. Ensiksikin kuvittelin jotenkin jotain karttaa selattuani nähtävyyksiä ja tekemistä olevan enemmänkin. Olin itselleni tyypillisesti sekoittanut kartat toisiinsa 🙄. Toiseksikin olin unohtanut hyttyskarkoitusaineet autoon (mantereelle). Ja hyttysiä riitti 😞.

Fyyri eli sairaalan taloudenhoitajan ja päällysmiehen virkatalo

Metsäkauriskin löytyi saarelta

Saaren kirkko

Yhteyslaiturin luona

Opastuksien suhteen saarella olisi kehittämisen varaa. Saaren päärakennukseen ei suoranaisesti ollut mitään ohjeistusta. Piti osata ymmärtää, että Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen viittojen seuraaminen johtaisi perille 🤔.

Kesäkioski ei kesäkuusta huolimatta ollut vielä auki. Ja Seilin päärakennuksen näyttelykin oli uudistamisvaiheessa. Ihan ei oltu paikalla valmiita vielä kesävieraiden vastaanottamiseen.

Hieman historiaa

Vuonna 1619 Ruotsin kuningas päätti rakennuttaa leprasairaalan Seiliin. Kaikkiaan Seilissä  on hoidettu vähintään 663 leprapotilasta.

Lepra (spitaali) alkoi kadota Suomesta 1700-luvulla. Spitaalisten jälkeen Seilissä keskityttiin erityisesti mielisairaiden hoitoon. Saarelle lähetettiin 1600-luvulta lähtien ihmisiä melko kevyinkin perustein, kuten vammaisuuden tai "älyllisen ja moraalittoman kehittymättömyyden" perusteella.

Noina aikoina uskottiin, että mielisairaat ovat paholaisten haltuun ottamia. "Houruinhuoneeseen" suljettujen henkilöiden huolenpito muodostui käytännössä vankilamaisista olosuhteista, vaatteista, ruoasta ja viinasta. Seilin saarella poltettiin viinaa lääkkeeksi potilaiden hoitoon. Tuotanto kasvoi niin suureksi, että väkijuomaa myytiin myös muille saaristolaisille.

Vuodesta 1755 alkanut Seilin mielisairaalatoiminta kesti vuoteen 1962 asti. 1900-luvulla hoidettavana oli ainoastaan naispotilaita. Seilissä on hoidettu 192 mielisairaalan potilasta.

Seilin mielisairaala lakkautettiin vuonna 1962 ja mielisairaalan rakennukset siirtyivät Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön.

Mielisairaalan potilaan huone - tässä ovi avoinna

Selissä on nähtävissä mielisairaalan aikainen potilaan huone. Sänky on kapea ja jykevä ovi lienee ollut kiinni suurimman osan ajasta. Seinien väritys ja kuviot oli valittu niin, että niiden oletettiin rauhoittavan potilaita.

Lisätietoa:

https://www.visitseili.fi/fi/historia/ (VisitSeili.fi - historia)

https://yle.fi/a/74-20088760 (Yle: Viina oli Seilin saaressa lääke synteihin ja mielenterveysongelmiin – synkän historian saari on nyt matkailukohde)