Tänään kävin näyttämässä toista rannettani työterveyslääkärillä. Se on ollut hieman turvonnut ja ihan reippaasti kipeä kesäkuun lopusta asti. Olen hoitanut sitä monin keinoin, mutta nyt työt alkoivat eikä ranne ole vieläkään kunnossa. Lääkärille siis.
Kävi ilmi, ettei ranne ole siitä kohtaa turvonnut, mistä luulin. Siinä kohtaa olen vain epäsymmetrinen (ihan kunnolla). Mietinkin, että kumma kohta olla turvoksissa, kun ei ole pehmeä eikä kipeä, tuntuu vain luulta 🙄.
Pientä turvotusta löytyi sitten sieltä kipualueelta, jokin tulehdus siellä piilee. Sain hyvät hoito-ohjeet. Pitäisi käyttää myös kylmähoitoa. Kävin ostamassa apteekista elämäni ensimmäisen kylmäpakkauksen. Olen jääräpäisesti vähätellyt kylmähoitoa kivun hoidossa, sillä minulle kylmä aiheuttaa melkein aina kipua. Nyt täytyy vihdoin joustaa periaatteissaan ja kokeilla, josko tuo sittenkin auttaisi.
Katselin joutessani lääkärin näppäilyä tietokoneensa kanssa. Reipas kolmisormitekniikka oli käytössä (kaksi etusormea ja vasemman käden peukalo). Lääkäri oli minua nuorempi, mutta ei niin nuori, että olisi koulussa oppinut kymmensormijärjestelmää. Vai opetetaanko sitä siellä? Sen pitäisi minun mielestäni olla kyllä ihan ala-asteen perusjuttuja, sillä näppäimistöllähän töissä melkein kaikki kirjoitetaan.
Mietiskelin sitä, kuinka paljon ylimääräistä aikaa tuolla lääkärillä kuluu päivittäin tuon kolmisormitekniikan kanssa. Vuodessa varmasti kuitenkin melkoinen määrä ylimääräistä aikaa. Ja miten se vaikuttaakaan ergonomiaan? Ei ainakaan positiivisesti.
Minä joudun (pääsen) kirjoittamaan työssäni paljon. Olen omalla ajallani poikani kannustamana opetellut tehokkaampaa ja taloudellisempaa kirjoitustekniikkaa (hän myös katseli kirjoitustekniikkaani pieni sääli silmissään). Nopeasti selvisi, että netistä löytyy kymmensormiharjoitteita vaikka kuinka paljon. Niitä sitten mussuttelin ja näpsyttelin aikani. Muutaman viikon tauon jälkeen palasin niihin uudestaan. Kymmensormitekniikka ei ole vieläkään todellakaan hallussani, mutta nykyään käytän aktiivisesti jo 6-7 sormea näpytellessäni. Samalla kykyni paikantaa kirjaimet näppäimistöltä on parantunut huomattavasti ja pystyn kirjoittamaan pieniä pätkiä jopa katsomatta näppäimistöä. Kirjoitusnopeuteni on moninkertaistunut, työni helpottunut ja ergonomiani parantunut.
Tässä pari linkkiä hyviin harjoitteisiin:
https://www.typingstudy.com/
https://sense-lang.org/typing/
Kummastakin löytyy ohjeistus myös suomen kielellä.
Loppukesän korentolöytöjä tässä:
Tummasyyskorennon naaras on mielestäni huomattavasti kauniimman näköinen kuin koiras. tavallisestihan koiraalle jaetaan ne parhaat värit ja naaras saa tyytyä siihen tylsään, mitä sattuu jäämään jäljelle. Nyt koiras sai mustan, eikä se kelpaa vertailussa naaraalle mitenkään.
Kaikki korennot lepäävät välillä. Ukonkorennot lentävät minun kokemukseni mukaan usein puun rungolle suhteellisen korkealle tai puun oksistoon. Niitä on vaikea löytää sieltä sellaisenaan, mutta kun jää paikoilleen seuraamaan korennon lentoa, näkee sen tai sen kaverin ennemmin tai myöhemmin laskeutuvan lepäämään jonnekin. Usein ne saapuvat sinne lepäämään toisenkin kerran. odottaminen ja paikallaan seuraaminen siis kannattaa.
Toivottavasti ranne parantuu. Minä käytän pajon kylmää ja kuumaa kipuun. Lääkkeet ja lääkevoiteet ei käy, jollakin on saatava helpotusta. Sudenkorennot on kaikki tosi mielenkiintoisia. Kymmensormijärjestelmää käytimme jo -70 luvun lopussa kauppakoulussa. Sekin on sellainen taito, että jos sitä ei käytä se unohtuu.
VastaaPoistaKiitos, Anne!
PoistaKymmensormijärjestelmä olisi nykyään todella hyödyllinen ihan kaikille.
Kauniita korentoja! Minun nuoruudessani ei tietokoneita ollut. Mutta minä olen käynyt konekirjoituskurssin ja kurssiin sisältyi nopeuskoe. Silloin käytin kaikkia kymmentä sormea kirjoittamiseen ja osasin myös kirjoittaa ilman että katsoin näppäimistöön. Toimin jonkin aikaa eräässä toimistossa konekirjoittajanakin. Mutta nyt en enää osaa yhtä nopeasti ja sokkona kirjoittaa, mutta tuntuu että hiukan hyötyä tuosta taidosta on edelleenkin.
VastaaPoistaKiitos, Kristiina!
PoistaHaaveilin aikoinaan konekirjoitusmahdollisuudesta, taisinpa haaveilla kirjailijan urastakin ihan pienesti. Kotona lukemista ei kannustettu, joten aika hiljaiseksi mietinnäksi haaveilut jäivät.
Aika monella on se toinen kymmensormijärjestelmä. Yks nakuttaa ja loput huilaa. Upeita korentokuvia.
VastaaPoistaHyvä huomio!
PoistaMoni on kuitenkin opetellut naputtelemaan jo kahdella sormella 👍.
Korennot on upeita! Uskomatonta, että noin herkän kauniit ja hauraan näköiset siivet kykenee kaikkeen siihen, mitä niiltä vaaditaan.
VastaaPoistaRanteelle parempia vointeja!
Kiitos, Helmi!
PoistaKaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Vahvan näköinen ranne voi olla hauras ja heikolta näyttävä siipi vahva ja sitkeä 💖
Hienoja korentokuvia. Niiden siivet ovat taideteoksia.
VastaaPoistaOlen käyttänyt rannavaivaani sekä kylmäpussia että kylmävoidetta. Kummastakin on ollut hyötyä, vaikka aluksi suhtauduin niihin epäilevästi. Kylmäpussin kiedon ohuempaan astiapyyhkeeseen, joka hiukan helpottaa hyytävän jäisen kylmyyden aiheuttamaa kivun tunnetta.
Olen aloittanut työni aikana, jolloin tietokoneet olivat vasta tulossa. Kävin kirjoituskonekurssin, jossa opin käyttämään kymmensormijärjestelmää sokkona. Siitä on ollut paljon hyötyä ja on yhä. Moni kyllä on aika nopea myös vähemmillä sormilla.
Kiitos, Between!
PoistaSeurailen oman kylmäkokeiluni tuloksia mielenkiinnolla.
Kuudella sormella tykittää jo kohtalaisesti. Kahden tai kolmen sormen varaan tyytyminen hidastaa elämää väistämättä.
No se neidonkorento tietysti :)
VastaaPoistaEi ainakaan meidän tytöille opetettu koulussa kymmensormijärjestelmää, ja itsekin kävin aikanaan kansalaisopistossa sitä opiskelemassa. Silloin ostin hienon sähkökirjoituskoneenkin, joka on nykyisin täysin museokamaa...
Töissä en varsinaisesti 10-sormikirjoitustaitoa tarvinnut, mutta harrastusmielessä se on ollut kyllä hyvä taito!
Kerran olen eläissäni nähnyt immenkorennon. Se on itselläni yksi vahvoista suosikeista 💖.
Poista5 vuotta, ensi yläaste suitten kauppiksessa konekirjoitusta. En osaa 10-sormijärjestelmää ja katson edelleen näppistä. Käytän 5-6tta sormea.
VastaaPoistaKuusi sormea riittää jo ihan hyvään vauhtiin ja sujuvuuteen. 👍
PoistaKäytän koneella kirjoittaessani aina kymmensormijärjestelmää, jonka opin kauppiksessa. Nykyisin peruskoulun opsiin kyllä sisältyy koneella kirjoittamisen opetus, mutta se pitää sisällyttää muiden oppiaineiden joukkoon eli ei ole erillistä "konekirjoitustuntia". Näppistaituri -ohjelma on hyvä keino harjoitella kaikilla kymmenellä kirjoittamista. Onhan tämän paljon nopeampaa, kun ei tarvitse katsoa näppäimiä, vaan suoraan näytöltä näkee, mitä kirjoittaa. Kännykällä homma onkin hankalampi, ainakin mulle, mutta nuoriso näyttää kirjoittavan sillä tosi nopeasti.
VastaaPoistaOnnekas sinä, kun olet päässyt kouluttautumaan alalla!
PoistaMobiili on tosiaan ihan oma maailmansa. Nuorilla on varmaan pienemmät sormenpäät? 🤭
Ottaen huomioon, miten paljon jokainen joutuu nykyisin käyttämään tietokoneita, on outoa, että kymmensormijärjestelmän opetus ei kuulu koulujen pakollisiin oppiaineisiin. Olin töissä yli neljäkymmentä vuotta, miten paljon olisikaan tuhrautunut aikaa turhaan jos kymmensormijärjestelmä ei olisi ollut hallussa. Sama koski numeronäppäinten sokkonäppäilyn opettelemista.
VastaaPoistaIhan samaa mieltä olen kanssasi! Näppäilemisen pitäisi olla nykyään ihan perustaitoja.
PoistaNumeronäppäinten kanssa opin selviämään sekunneissa pankeissa vietetyissä kesätöissä. Oi, miten erilaista pankkielämäkin oli niihin aikoihin 😳.
Susanna, minä jäin sinne pankkiin näpyttelemään numeroita koko työiäkseni. Siunasin monesti sokkolyöntitaitojani.
PoistaWau!
PoistaMielenkiintoisia taustoja itse kullakin!