Vaikka minut on opetettu häpeämään kaikkea odotuksista poikkeavaa, yritän nyt olla sinut vajavaisuuteni kanssa. Hirveän vaikeaa on puhkoa oman aikansa odotuksia tai standardeja.
Laulujoutsenet eivät näytä olevan matkalla eteenpäin. Toivottavasti ovat turvassa.
Joutsenten pesu on ihan omaa luokkaansa. Hurmaavaa.
Ihania kesäpäivien jatkoa! 🥰💖❤🥳🎈💖🌼
Mietiskelen sitä, miten kohtelemme toisiamme. On jotenkin todella helppoa ja kutsuvaakin olla katkera ja vihainen, kun kaikki ei suju mukavien suunnitelmien mukaan. Silloin voi(jos niin haluaa) pysäyttää oman mietiskely- ja analysointiprosessinsa siihen vaiheeseen, eikä tarvitse miettiä jatkoa ja seurauksia.
Melkein yhtä houkuttavaa saattaa olla vetäytyvä. Kun vuorovaikutus muiden kanssa ei onnistu toivotusti, voi olla turvallista vetäytyä "Minä nyt vain olen tällainen" -kortin taakse. Sekin on ehkä tavallaan parempaa kuin ottaa kannettavakseen kaikkien muidenkin synnit teemalla "Olisin ehkä voinut estää jotain".
Kaikkien odotusten ja suositusten vastaisesti haaveilen hiljaisesti pienen metsän ostamisesta. Ihan suojeltavaksi. Rahaa ei ole vielä, mutta aina on lupa haaveilla 🥰.
Toki haaveilen myös rauhallisesta ja kannustavasta loppuelämän asuinpaikasta. Mitä kaikkea voisi ollakaan valittavana, kun työpaikka ei enää määräisikään mitään?
Meidän lammessamme häärii nähtävästi aika monta vesimyyrää. Pöllöillä voi olla hyvä ruokatalvi tulossa. Tässä pari kuva kovasti piilossa hämyilleestä veijarista 💖
Etäpäivät vuokramökillä olivat mahtavia! Sopivan varjoisena hetkenä tein töitä reilun tunnin ajan ulkona patiolla. Meren äänet kuuluivat ja meritunnelmat näkyivätkin paljon paremmin, kuin kuva antaa ymmärtää.
Suurin osa työpäivästä kului kuitenkin sisätiloissa ja ennen kaikkea opiskelun merkeissä. Olen opiskellut kevätkesän ajan Power BI -raportointityökalua oikein urakalla. Vielä pitäisi löytää aikaa harjoitteluun, jotta opitun saisi muuntumaan oikeaksi hyödyksi. Jospa tässä ihan lähiaikoina vielä ennen kesälomia 👍.
Elämäni on pyörinyt jo liian kauan melkein pelkästään työn, palautumisen sekä kuolinpesän tyhjennyksen ja siivouksen ympärillä. Muu elämä on jäänyt aika varjoon ja sen myötä omat voimavaratkin ovat niukistuneet niukistumistaan. Tähän täytyy tulla muutos jo ennen kesälomia. Minun täytyy opetella pistämään itseänikin omiin prioriteetteihini.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, etten hyväksy oitis lounastaukoni päälle ehdotettuja palavereja. Merkitsen lounastaukoni kalenteriini juuri siitä syystä, että tarvitsen ne ihan oikeasti. Jonkun mielestä tulen selvästikin toimeen vararavinnollanikin tai sitten tuo joku ei vain välitä pätkääkään. Minun täytyy ryhdistäytyä ja pitää puoleni.
Toinen työrauhaani häiritsevä palaverikäytäntö on se, että minulle tärkeimpien palaverien kylkeen liimataan ilman siirtymäaikaa muita palavereita. Se häiritsee, sillä haluan valmistautua erityisesti tärkeimpiin palavereihini. Täytyy jatkossa laittaa valmistautumisajatkin entistä tiukemmin kalenteriini. Ja pitää niistä kiinni.
Minun kuormitukseni on selvästi ylittänyt rajat ja voimavarat ovat valuneet hulevesien kanssa jonnekin viemäriin. Juuri nyt minun pitää pitää huolta kalenteristani ja omasta jaksamisestani. Pahoittelen tätä vuodatusta, mutta nyt kalenteri näyttää paremmalta ja minulla näkyy valoa tunnelin päässä. Vanha paha olo purkautuu nyt ulos.
Nyt tämän purputtamisen jälkeen palaan vielä Rymättylän mökin tunnelmiin. Uskoakseni tämä on harmaasieppo. En ole tavannut sitä aikaisemmin, siksi tunnistaminen on vielä arvailua.
Kaikkia ei tarvitse miellyttää. Kaikkien vaatimuksiin ja odotuksiin ei tarvitse taipua. Omaa jaksamista ei saa venyttää jatkuvasti eikä loputtomiin. Ollaan itsellemme armollisia 🌿.
Vietin viikon mökillä Rymättylässä (Naantalia). Viikonloppujen lisäksi matka koostui kahdesta etätyöpäivästä ja kolmesta vuosilomapäivästä. Saavuin mökille lauantaina iltapäivällä ja poistuin sieltä perjantaina aamupäivällä. Mies ja koira saapuivat maanantai-iltana ja lähtivät kotiin keskiviikkoaamuna. Tiistai oli lomapäiväni.
Tämä oli tuttu, joskin peruskorjattu mökki, josta minulla oli paljon lämpimiä muistoja edellisestä kerraltani.
Seilin saari oli yksi tärkeimpiä (vaikkei ensimmäinen) reissukohteitani. Seilin saareen pääsee Rymättylästä Hangan yhteyslaiturin kautta. Seiliin ei tavisihmiset saa viedä ajoneuvoja, joten jätin auton yhteyslaiturin luona olevalle pysäköintialueelle.
Seili on ollut matkalistallani jo joitakin aikoja. Pääosin kiinnostukseni liittyi saaren historiaan.
Seilin yhteyslaituri näytti mereltä katsottuna tältä.
Kävelin saarta läpi isolla vauhdilla kahdestakin syystä. Ensiksikin kuvittelin jotenkin jotain karttaa selattuani nähtävyyksiä ja tekemistä olevan enemmänkin. Olin itselleni tyypillisesti sekoittanut kartat toisiinsa 🙄. Toiseksikin olin unohtanut hyttyskarkoitusaineet autoon (mantereelle). Ja hyttysiä riitti 😞.
 |
| Fyyri eli sairaalan taloudenhoitajan ja päällysmiehen virkatalo |
 |
| Metsäkauriskin löytyi saarelta |
 |
| Saaren kirkko |
 |
| Yhteyslaiturin luona |
Opastuksien suhteen saarella olisi kehittämisen varaa. Saaren päärakennukseen ei suoranaisesti ollut mitään ohjeistusta. Piti osata ymmärtää, että Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen viittojen seuraaminen johtaisi perille 🤔.
Kesäkioski ei kesäkuusta huolimatta ollut vielä auki. Ja Seilin päärakennuksen näyttelykin oli uudistamisvaiheessa. Ihan ei oltu paikalla valmiita vielä kesävieraiden vastaanottamiseen.
 |
| Mielisairaalan potilaan huone - tässä ovi avoinna |
https://www.visitseili.fi/fi/historia/ (VisitSeili.fi - historia)
https://yle.fi/a/74-20088760 (Yle: Viina oli Seilin saaressa lääke synteihin ja mielenterveysongelmiin – synkän historian saari on nyt matkailukohde)