sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kuusitiainen ei ole ujo

Kuusitiaiseen olen tutustunut nyt parin viikonlopun aikana oikein urakalla. Ensin se vaikutti aralta linnulta, mutta kattia kanssa. Se ei juuri välitä pätkääkään siitä, olenko täyttelemässä ruokinta-automaatteja vai olenko jossain muualla. Kun se haluaa tulla syömään, se tulee myös. Lentää ihan vierestä niin, että siipien ääni kuuluu melkein korvassa kiinni. Ja jää valikoimaan itselleen mieluista pähkinän palaa ihan rauhassa siihen viereeni.

Juu, se valitsee ruokapalansa tarkoin. Viettää valikoimiseen huomattavasti enemmän aikaa kuin muut pihan tiaiset. Ihan pienen pienet palaset taitaa mussuttaa siinä paikalla ja etsiä sitten uuden aterian. Monen monta pähkinän palaa saattaa käydä nokassa tarkastelussa ennen kuin sopiva löytyy. Sitten vielä katsellaan muutamaan otteeseen ympärilleen, ennen kuin lähdetään ruuan kanssa lentoon. Ei ujostelua minkäänlaista ;-)

Tänään olen pihan hiljaisuudessa kuunnellut lintujen siipien pölinää moneen, moneen otteeseen. siinä on jotain herkkää ja upeaa.






15 kommenttia:

  1. :) Ei todellakaan ole ujo tai arka. Mukava kaveri senkin puoleen, että antaa esimerkin muille tinteille, meillä hömpät matkii nyt kuusitiaisia. Sinitiaiset ovat aina olleet myös rohkeita. Todella kauniit kuvat sait palkaksi ruokinnasta. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuula :-)

      Jäänpä nyt sitten odottamaan, millaista jatkoa seuraa, josko nuo muutkin alkaisivat rohkaistua vielä enemmän.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. On se :-) Välillä se on katajassa vain reilun metrin päässä minusta ja silloin sen pienuus oikein konkretisoituu.

      Poista
  3. Reipas lintu :) Hömötiaisetkin on minusta rohkeampia kuin talitintit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hömppä on käynyt tuolla uudella ruokintapaikalla minun läsnäollessani vasta kerran, joten paljolti tarkkailu on vasta alussa. Seuraanpa silläkin silmällä, kun se seuraavan kerran saapuu näkyville :-)

      Poista
  4. Kuusitiainen on pieni, mutta pippurinen, ts. rohkea. Onpa hienoa, kun voit seurata näiden lintuen elämää näin läheltä ja kirjoitat siitä, mitä ne touhuavat. Lintuja tarkkailemalla oppii niiden käyttäytymistavoista, ja tarkkailijan huomioita on kiva lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-)

      Onhan tuo mieletön elämys, kun ne pörräilevät siinä ympärillä :-)

      Poista
  5. Höh, olen kade. :) Ei meilläpäin ole kuusitiaiset noin rohkeita. Äkkiä pois vaan paikalta kuusien piiloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä seistä jökötän viikonloppuna tuossa paikalla kauan pieniä kahvitaukoja lukuunottamatta (siis haen sisältä kahvia termosmukiin). Kolme tuntia menee siinä kevyesti. Kun ne ovat oppineet, että paikalla on paljon ruokaa, ne tulevat paikalle yhä helpommin myös minun läsnäollessani. Väsytystaktiikkani toimii ainakin näiden yksilöiden kohdalla ;-)

      Poista
  6. Taustan sävy tekee vielä kauniille, pienelle linnulle kunniaa.
    Kivasti kerottu!
    Eikö olekkin melkein imartelevaa, että linnut luottavat siihen joka niistä huolehtii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se imartelevaa :-)

      Käyn läsnäollessani hätistelemässä aina paikalle haluavat harakat pois, joten pikkulinnut pääsevät ruokailemaan sen ajan aivan rauhassa, kun minä olen paikalla. Enemmän laatuaikaa :-)

      Poista
  7. Kyllä on kauniit värit pikku kuusitiaisella! Ei sitä kesän vihreää vasten yhtä hyvin huomaisikaan.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)