lauantai 22. marraskuuta 2014

Lumi tuli, niinkuin linnutkin

Lumi tuli. Jo eilen illalla oli jotakuinkin valkoista, tänä aamuna näytti jo ihan talvelta. Ruohon pitkät haituvat puskevat uuden lumen läpi, mutta yleisilme on valkoinen. Ja taivas on tietenkin harmaa, niinkuin tähän vuodenaikaan voi odottaakin.

Lumi teki muutoksen kameran asetuksiin. Tai siis minä tein muutoksen lumen vuoksi ;-) Jos valkotasapainoasetuksissa on pilvisyysasetus, kuvat näyttävät lumen kanssa sinisiltä. Vaihdoin valkotasapainoasetuksen lumelle - eli säädän Kelvineillä. 7700 K poistaa sinisyyden ja lumi näyttää valkoiselta (niinkuin pitääkin).

Linnut käyvät syömässä jo paljon tottuneemmin. Minunkin läsnäoloni häiritsee niitä entistä vähemmän. Täytyy mennä paikalle mahdollisimman usein, jotta tottuvat yhä enemmän. Keli oli hämärää, mutta lintujen paljous jaksoi innostaa. Joitakin 'uusia' lintuja kävi omenapuussa, eivätkä ne tulleet ruokailemaan asti. Kaikkea ei aina saa kuvattua. Mutta tutut linnut olivat aiempaa rohkeampia ja niiden kuvaaminen oli iloista puuhaa. Tähän kuva kuusitiaisesta, joka on paljon rohkeampi kuin uskoinkaan :-)



20 kommenttia:

  1. Huomenna uudella innolla tinttejä kuvaamaan, ajoissa toivon mukaan tällä kertaa. Se on totta, että mitä enemmän jaksaa viihtyä piharuokintapisteen tuntumassa, sitä uskaliaammaksi linnut tulevat! Toivottavasti olisi ihan vähän valoisampaa. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä osaa sanoa, oliko tänään yhtään valoisampaa kuin eilen ;-) Vaan mikäs tälle voi.

      Oikein mukavaa loppuviikonloppua sinullekin :-)

      Poista
  2. Hienon kuvan sait vaikka onkin niin himskatin hämärää.

    VastaaPoista
  3. Tämä lintu on niin pieni ja sievä. Olen samaa mieltä rohkeudesta.
    Nätti kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Vikki!

      On se niin mahdottoman pieni...

      Poista
  4. Niin, tiaisethan kesyyntyy ihan kädelle asti, jos vain malttaa niitä kesytellä. Kuulemma.
    Hassun karvaisen näköinen kuusitiainen :)

    Onko sun mielestä mitään eroa sillä, jos kuvaa liikkumatonta kohdetta, että onko valovoimainen objektiivi vai pitkä suljinaika? Onko kuvan laatu sama kummin päin vain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusitiaisella on tuollainen pieni rebel-töyhtö, joka näkyy joissakin kuvakulmissa ;-)

      Jos liikkumaton kohde ei ole elävä, eikä tuuli heiluttele mitään, niin silloin valitsisin parhaan aukon, mitä löytää voi. Silloin linssin laatu kokonaisuudessaan varmasti ratkaisee. Jos haluaa paljon syväterävyyttä, aukon täytyy olla kuitenkin aika pieni, jolloin suljinaika riippuu valon määrästä...

      Jos liikkumaton kohde on elävä, ei se ihan paikallaan pysy kuitenkaan. Silloin optimoisin suljinajan ja katsoisin, mihin aukkoon se riittäisi. Valovoimaisella objektiivillä välttäisi kohinaa, kun ISOa ei tarvitsisi kasvattaa niin paljon....

      Eli vaikea kysymys... Meikäläisen objektiivivalikoimalla tulee valittua paras kompromissi tai kokeiltua kahta eri lasia ja samalla kahta eri näkökulmaa. Esim. laajakulma voi osoittautua joskus tosi toimivaksi silloinkin, kun ensimmäinen oma valinta olisikin makro.

      Mitä mieltä itse olet?

      Poista
    2. Mulla ei ole mielipidettä, toistaiseksi, perehdyn vasta aiheeseen :)

      Poista
  5. Kuusitiainen on tuttavallinen kaveri. tuli tänäänkin heti ruokinnalle mennessä kädestä ottamaan annoksensa. Uskomaton tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan häkeltynyt sen tuttavallisuudesta ja rohkeudesta. En ole yrittänyt syöttää sitä kädestä, mutta ihan vierestä käy syömässä, kun lisään ruokaa ruokintapaikalle...

      Poista
  6. Lumisen maiseman kuvaamisessa voi kokeilla valkotasapainon säädön lisäksi myös ylivalottamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vinkki! Täytyypä kokeilla. Valoerot lintujen ja lumen välillä ovat toisinaan niin suuret, että se olisi varmasti hyvä keino.

      Poista
  7. Kertakaikkisen hyvä kuva. Ja, söpö lintu!

    VastaaPoista
  8. Kuusitiainen onkin tosi rohkea. Eilen kun lisäsin ruokaa, se lähti syömästä pois vasta kun nostin mökin kattoa. Ja sittenkin meni metrin päähän kuusiaitaan odottamaan uutta sapuskaa.
    Tuo kuva on niin hauska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Rantakasvi!

      Vähän samantapaisia kokemuksia minullakin. Ihan vierestä kävi rauhassa syömässä, vaikka tankkailin juuri ruokintapisteitä.

      Poista
  9. Taas kerran olet vanginnut niin upeat kuvat.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)