Aikapulaa ja koskikaraa

Olen käyttänyt viime aikoina vuorokausien tunnit kovin tarkkaan. Ja silti paljon jää tekemättä... Niin makaa kuin petaa?

Uusi valokuvaprojekti on syönyt ja syö jonkin aikaa oman osansa. Heikoissa keleissä kuvattujen lukemattomien kuvien selaaminen ja läpikäyminen vie ehdottomasti osansa. Ja sitten on ne kaikki perheellisen ihmisen vakiokuviot (ylenpalttista siivoamista lukuunottamatta)...

Sikurinan kirja on vielä lähettämättä ja huomenna on toisen blogin arvontaan osallistumisen viimeinen päivä. Arvonta lienee joskus viikonloppuna.

Olen kuvannut koskikaroja jokainen viikonloppu olisiko neljän viikon aikana... Milloin on pilvistä, milloin aurinkoista, mutta niin kylmää, että höyrystyvä vesi muodostaa kuvaajan ja kuvattavan väliin ylimääräisen sumentavan verhon... Edelleen odotan pääseväni kuvaamaan karoja hyvässä valossa. Sillä aikaa pari koskikaran kuvaa tähän viime lauantailta, joka pysyi tuhdin pilvisenä, kunnes päätin poistua kuvauspaikalta.

Kelit ovat muuten tupsahtaneet plussan puolelle ja räntää räiski taivaalta aamulla niin, että melkein ihoon sattui... Missä on se tavallinen keskiverto talvikeli???

Sopivia säitä loppuviikkoon!