keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Tänään olen ehtinyt...

Tänään olen ehtinyt - eläköön etäpäivät :-) Aikaa riittää kolme tuntia tavallista työpäivää enemmän, mutta väsymystä tulee aivan mahdottomasti vähemmän (kyllä se matka-aika vain väsyttää torkuista huolimatta). Päivä pelastaa aina viikon kuin viikon :-)

Hämeenlinnassa on tämä vuosi Luonto ja vesi -teemavuosi. Ja sehän sopii minulle :-) Avoimet virtaavat vedet ovat talvisäiden suola, minä olen vakiovieraillut nyt tuolla Vihavuoden koskella. Etenkin aurinkoisella kelillä mustavalkoisuus on näkymistä kaukana. Mutta pilvisen kelin mustavalkoisuuskin on juoksevan veden äärellä ihanampaa ja kauniimpaa kuin muuten :-)

Tammikuussa talvi taittuu. Helmikuu hymyilee jo aurinkoon päin. Ja siitä se kevät sitten lähteekin :-)

Minun mielialaani talven tulo ja pimeys vaikuttaa melankolisesti. Joillakin sama ilmiö puskee vielä kovempana kevään tullen. Selviydytään keväästäkin, eikö vain!

Koskikarakin näyttää ihmettelevän näitä nykyisiä säitä ;-)









31 kommenttia:

  1. Hienot kuvat ja ajatukset! Vuodenaikojen vaihtelu on joillekin vaikeaa. Minä lukeudun niihin. Olen hitaasti "heräävää" tyyppiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pelaguu :-)

      Selviämistä meille kaikille tästä pimeästä vuodenajasta...

      Poista
  2. Kyllä näissä säissä onkin taas ihmettelemistä:) Koskikarasta aivan ihastuttavat kuvat

    VastaaPoista
  3. Kyllä kevät ja maaliskuun aurinko on minusta odotettuja, mutta joillekin on raskasta seurata luonnon heräämistä jos omat voimavarat ovat vähissä.

    Onpa kaunis tuo koskikara, hyvät kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rantakasvi!

      Niin eri asioista me menetämme ja toisaalta saamme voimaa...

      Poista
  4. Mitähän se koskikara tiirailee? Tulevaa kevättä kenties...ja vesisadetta tietenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti katse on jossain positiivisessa :-)

      Poista
  5. Hieno kuvasarja koskikaran mietteistä. Mitähän se taivaalta tähystelee..
    Minuun vaikuttaa pimeä vuodenaika niin, että melkein jo odotan sitä syksyllä koska kesäaika on niin kiireistä ja sitten saa talvella laiskotella ihan hyvällä omallatunnolla. Pysyisi vaan talvi edelleenkin talvena ja kesä kesänä, kyllä nuo ilmat välillä ihmetyttävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen joskus ollut talvella lepäilijä. Se on ollut hyvä tilanne.
      Valokuvausinnon myötä lepäily ei ole enää sopinut raameihin, vaan aina pakottaisi halu lähteä kuvaamaan :-)

      Poista
  6. Niin on kuin katselisi ja ihmettelisi kelejä. Viimeisessä kuvassa taitaa ihmetellä itse kuvaajaa .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kara tuntui ihmettelevän ja seuraavan ihan kaikkea... :-)

      Poista
  7. Moi.Upeita kuvia. Hassun näköinen kun taivaalle tuijottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä: Ihan hassun näköinen. Onneksi se ei itse ymmärrä sitä ;-)

      Poista
  8. Jokohan siellä lentelee jotakin öttiäisiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme, jos öttiäisiä lentelee.
      Ehkä toivoi niin?

      Poista
  9. Uljaasti nokka kohti taivasta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ei muu auta, niin uljas se olla pitää ;-)

      Poista
  10. Nähtävästi olet tosi innostunut koskikarasta! Viralan Lanankoskella on muuten kaksi koskikaraa. Kävin niitä silloin kovilla pakkasilla kuvaamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt tiedä, olenko sen enempää innostunut koskikarasta kuin muistakaan kuvattavista...

      Kun jonkun hyvän kuvauskohteen löydän, seuraan sitä mielelläni vähän enemmänkin. Opettelen ja seuraan uteliaana sen tyypillisiä ja epätyypillisiä touhuja. Opin lajista ja kuvaamisesta paljon siinä matkalla.

      Olen huono lähtemään 'nähtävyyksien' perään. En voi millään liittyä suureen joukkoon jotain yksittäistä lintua seuraavaan ryhmään. Vaikka lintu olisi kuinka harvinainen ja upea. Minusta otuksen hyvinvointi on tärkeämpää kuin minun kuvani. Turistikohteet jäävät siis minulta kuvaamatta. keskityn mieluummin näihin, joita voin kuvata niitä häiritsemättä :-)

      Poista
    2. Vaan mielelläni laitan Lanankosken kuvauslistaani :-) Siellä pitää käydä...

      Poista
  11. Onpa karalla hauska kuikuileva asento. Kiinnostaa tuo harvinainen kosken nimi. Heinävedellä on Vihovuonteenkoski. Nimi on hyvin samankaltainen, mutta mistä se tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihavuoden kosken nimi viittaa vihaiseen koskeen. Sen olen jostain mieleeni painanut.

      Poista
  12. Kyllä näissä säissä onkin ihmettelemistä, jos ovat vähääkään sitä, mitä meillä on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelemistä löytyy... Toistaiseksi.

      Poista
  13. Onpa koskikara ilmeikkäällä tuulella. Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Milja!

      Koskikara touhusi vähän vähemmän tutulla tavalla :-)

      Poista
  14. Suloinen koskis tarkkailee maailmaa... =) ♥

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)