Tänään olen ehtinyt - eläköön etäpäivät :-) Aikaa riittää kolme tuntia tavallista työpäivää enemmän, mutta väsymystä tulee aivan mahdottomasti vähemmän (kyllä se matka-aika vain väsyttää torkuista huolimatta). Päivä pelastaa aina viikon kuin viikon :-)
Hämeenlinnassa on tämä vuosi Luonto ja vesi -teemavuosi. Ja sehän sopii minulle :-) Avoimet virtaavat vedet ovat talvisäiden suola, minä olen vakiovieraillut nyt tuolla Vihavuoden koskella. Etenkin aurinkoisella kelillä mustavalkoisuus on näkymistä kaukana. Mutta pilvisen kelin mustavalkoisuuskin on juoksevan veden äärellä ihanampaa ja kauniimpaa kuin muuten :-)
Tammikuussa talvi taittuu. Helmikuu hymyilee jo aurinkoon päin. Ja siitä se kevät sitten lähteekin :-)
Minun mielialaani talven tulo ja pimeys vaikuttaa melankolisesti. Joillakin sama ilmiö puskee vielä kovempana kevään tullen. Selviydytään keväästäkin, eikö vain!
Koskikarakin näyttää ihmettelevän näitä nykyisiä säitä ;-)
Hienot kuvat ja ajatukset! Vuodenaikojen vaihtelu on joillekin vaikeaa. Minä lukeudun niihin. Olen hitaasti "heräävää" tyyppiä. :)
VastaaPoistaKiitos, Pelaguu :-)
PoistaSelviämistä meille kaikille tästä pimeästä vuodenajasta...
Kyllä näissä säissä onkin taas ihmettelemistä:) Koskikarasta aivan ihastuttavat kuvat
VastaaPoistaKiitos, Minttuli!
PoistaKyllä kevät ja maaliskuun aurinko on minusta odotettuja, mutta joillekin on raskasta seurata luonnon heräämistä jos omat voimavarat ovat vähissä.
VastaaPoistaOnpa kaunis tuo koskikara, hyvät kuvat.
Kiitos Rantakasvi!
PoistaNiin eri asioista me menetämme ja toisaalta saamme voimaa...
Hauskat kuvat!
VastaaPoistaKitos, Anne!
PoistaMitähän se koskikara tiirailee? Tulevaa kevättä kenties...ja vesisadetta tietenkin.
VastaaPoistaToivottavasti katse on jossain positiivisessa :-)
PoistaHieno kuvasarja koskikaran mietteistä. Mitähän se taivaalta tähystelee..
VastaaPoistaMinuun vaikuttaa pimeä vuodenaika niin, että melkein jo odotan sitä syksyllä koska kesäaika on niin kiireistä ja sitten saa talvella laiskotella ihan hyvällä omallatunnolla. Pysyisi vaan talvi edelleenkin talvena ja kesä kesänä, kyllä nuo ilmat välillä ihmetyttävät.
Minä olen joskus ollut talvella lepäilijä. Se on ollut hyvä tilanne.
PoistaValokuvausinnon myötä lepäily ei ole enää sopinut raameihin, vaan aina pakottaisi halu lähteä kuvaamaan :-)
Niin on kuin katselisi ja ihmettelisi kelejä. Viimeisessä kuvassa taitaa ihmetellä itse kuvaajaa .
VastaaPoistaKara tuntui ihmettelevän ja seuraavan ihan kaikkea... :-)
PoistaMoi.Upeita kuvia. Hassun näköinen kun taivaalle tuijottaa.
VastaaPoistaSamaa mieltä: Ihan hassun näköinen. Onneksi se ei itse ymmärrä sitä ;-)
PoistaJokohan siellä lentelee jotakin öttiäisiä?
VastaaPoistaIhme, jos öttiäisiä lentelee.
PoistaEhkä toivoi niin?
Uljaasti nokka kohti taivasta. :)
VastaaPoistaJos ei muu auta, niin uljas se olla pitää ;-)
PoistaNähtävästi olet tosi innostunut koskikarasta! Viralan Lanankoskella on muuten kaksi koskikaraa. Kävin niitä silloin kovilla pakkasilla kuvaamassa.
VastaaPoistaEn nyt tiedä, olenko sen enempää innostunut koskikarasta kuin muistakaan kuvattavista...
PoistaKun jonkun hyvän kuvauskohteen löydän, seuraan sitä mielelläni vähän enemmänkin. Opettelen ja seuraan uteliaana sen tyypillisiä ja epätyypillisiä touhuja. Opin lajista ja kuvaamisesta paljon siinä matkalla.
Olen huono lähtemään 'nähtävyyksien' perään. En voi millään liittyä suureen joukkoon jotain yksittäistä lintua seuraavaan ryhmään. Vaikka lintu olisi kuinka harvinainen ja upea. Minusta otuksen hyvinvointi on tärkeämpää kuin minun kuvani. Turistikohteet jäävät siis minulta kuvaamatta. keskityn mieluummin näihin, joita voin kuvata niitä häiritsemättä :-)
Vaan mielelläni laitan Lanankosken kuvauslistaani :-) Siellä pitää käydä...
PoistaOnpa karalla hauska kuikuileva asento. Kiinnostaa tuo harvinainen kosken nimi. Heinävedellä on Vihovuonteenkoski. Nimi on hyvin samankaltainen, mutta mistä se tulee.
VastaaPoistaVihavuoden kosken nimi viittaa vihaiseen koskeen. Sen olen jostain mieleeni painanut.
PoistaKyllä näissä säissä onkin ihmettelemistä, jos ovat vähääkään sitä, mitä meillä on :)
VastaaPoistaIhmettelemistä löytyy... Toistaiseksi.
PoistaOnpa koskikara ilmeikkäällä tuulella. Ihanat kuvat.
VastaaPoistaKiitos, Milja!
PoistaKoskikara touhusi vähän vähemmän tutulla tavalla :-)
Suloinen koskis tarkkailee maailmaa... =) ♥
VastaaPoistaSuloinen on ja tarkkaili pitkään :-)
Poista