perjantai 26. tammikuuta 2018

Vesisadetta, vanhoja kuvia ja konmareilua

Ulkona sataa vettä - vielä lisää.  Reipas ropina kuuluu talon katon läpi. Toivottavasti aamulla ei ole kamalan liukasta.

Tänä talvena ei ole täällä eteläisessä Suomessa päässyt oikein lumen makuun. Välillä sitä on silmän iloksi ohut kerros, välillä ei sitäkään. Tässä on hyvä käyttää aikaansa muuhun kuin luonnon ihailuun ;.)

Olen käynyt läpi aiemmin otettuja valokuvia ja karsinut niitä kovalla kädellä. Parin vuoden takaa on oikein talvisiakin kovan pakkasen kuvia. Kuten tämä minkki kosken varrella.


Tai keväisiä isokoskelokoiraan kuvia...



Ja sitten olen tehnyt jotain aivan erilaista. Olen ostanut KonMari-kirjan. Tai siis kaksi. Ensimmäinen kertoo siivouksen elämänmullistavasta taiasta (https://www.bazarkustannus.fi/kirja/konmari-siivouksen-elamanmullistava-taika/).

Minä olen sotkuinen hamsteri, huono siivoamaan ja huono kaipaamaan siivottua tilaa. Olen ollut aina huono luopumaan. Selitän sitä itselleni vuosikymmenten tiukalla taloudella ja jatkuvalla ajan vähyydellä, mutta täytyyhän siinä hieman hamsterin luonnettakin olla ;-)

Olen puolentoista vuoden ajan karsinut tavaramääräämme määrätietoisesti. Ensin anopin jäämistöä. Sitten omaa pesäämme. Kukaan ulkopuolinen ei huomaisi vielä mitään, mutta isossa varastossamme pääsee jo hengittämään :-)

Minusta ei koskaan tule siistiä minimalistia, mutta ehkäpä saan vähennettyä tavaramääräämme ja organisoimaan jäljelle jäävää tavaraa miellyttävämmin. Saapas nähdä, mihin tämä konmareilu oikein johtaa :-)


24 kommenttia:

  1. Niinpä. Vähäisetkin lumet on kohta sulanut pois. Konmari on ihan uusi juttu. En ole kuullutkaan aikaisemmin.

    Kuvat on mahtavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sami!

      Meille tuli taas lisää lunta ja keli vilahti pakkasen puolelle. Säätila vaihtelee oikullisesti.

      KonMari on varmasti enemmän naisten kuin miesten juttu. Ainakin ensimmäisen kirjan luettuani olen sitä mieltä, että on helppo ymmärtää systeemin 'äidiksi' nuorehkon japanilaisen naisen.

      Poista
  2. Mun pitäs alottaa konmaritus sillä, että hankkisin kunnon vaatteidensäilytystilat. En kyllä myöskään osaa kaivata siivottua tilaa, vaikka nautinkin sellaisesta sitten, jos sitä on :)

    On se minkkikin söpö, vaikkon tuholainen... eihän se ite sitä tiiä eikä tahallaan oo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla konmaritus loksahtaa siihen tavaroiden karsimisen tarpeeseen. Sillä tiellä olen ja se varmaan jatkuu vielä vuosia ;-)

      Olen tehnyt luopumista sykleissä. Toisella kerralla uskaltaa jo kajota sellaisiin tavaroihin, jotka ovat selviytyneet ensimmäisen kierroksen karsinnasta. Kolmannella kierroksella pääsee taas syvemmälle.

      KonMari ei tunne tällaista vaiheittaisuutta, vaan siinä pitäisi kaikki tehdä kerralla, vaikka siihen kuluisikin paljon aikaa. Japanilaisilla toisaalta on käytössään huomattavasti suomalaista asumista niukemmat neliömetrit. Vanhassa rintamamiestalossa tavaraa on voinut säilyttää lähes rajattomasti. Sen karsiminen onnistuu minulta parhaiten jaksoissa, osaprojekteissa...

      Kaikki eläimet ovat ihania minunkin mielestäni, vaikka kaikilla onkin se 'oikea' elinympäristönsä.

      Poista
  3. Uusi juttu myös minulle. Tosi upeat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Matti!

      KonMaritus on selvästi todella naisellinen juttu. Siitä huolimatta miestenkin kannattaa tutustua aiheeseen ainakin kevyesti - ihan yleissivistyksen vuoksi.

      Poista
  4. Upeat kuvat. Onnea luopumisurakalle! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anneli!

      Kaikkien näiden säilytysvuosien jälkeen luopuminen tuntuu hyvältä. Monia tavaroita on säästelty sitäkin varten, josko lapset haluaisivat niitä käyttää aikuisena. Nyt aikuisilta lapsilta voi kysyä todellisen tarpeen ja heittää oikeasti tarpeettomat säilytetyt kierrätykseen tavalla tai toisella.

      Upeaa uuden viikon alkua!

      Poista
  5. Täällä toinen hamsteri! Vanhasta on niin vaikeaa luopua, vaikka se varmasti on tervehdyttävä kokemus.

    On niin hienoja luontokuvia!Hyvää ja onnellistta viikonvaihdetta, vaikka vettä sataisikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Piipe!

      Rakkaan anopin kuoltua hänen huolella valikoituja tavaroitaan läpikäydessäni oli hieman helpompaa erottaa tunteen ja tarpee ero tuon säilyttämisen suhteen. Sen jälkeen oman perheen tavaroiden karsiminen on ollut jo helpompaa.

      Olen työläästi etsinyt kaikille säilyttämisen (ja silti luopumisen) arvoisille tavaroille uusia onnellisia omistajia. Olen käynyt myymässä kirppiksillä, käyttänyt nettikirpputoreja ja vienyt kaiken lopun hyväntekeväisyyskirpputoreille. Parhaimmillaan joku on onnellinen minulle ylimääräisestä tavarasta.

      Oikein ihanaa uuden viikon alkua!

      Poista
  6. Upeat kuvat! Tsemppiä konmareiluun

    VastaaPoista
  7. Tosi hienoja kuvia Mukavaa lauantai -iltaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irma!

      Oikein mukavaa alkavaa viikkoa sinullekin :-)

      Poista
  8. Minkki on kaunis eläin, mutta siitä on vaikea pitää.

    Konmari -kirja löytyy täältäkin. Kirjan radikaaleihin toimintamalleihin en ole pystynyt, mutta on siitä ollut paljon apua,kun sen avulla saa kerrotuksi itselleen että kaikkea ei kannata säästää. Olen myös katsonut videoilta vaatteiden oikeaoppista taittelua, vaikka säilytänkin puseroita henkarilla enkä vetohyllyillä. Hämmästyttävää, mistä kaikesta voi luopua kaipaamatta tavaraa enää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tehnyt luopumista jo ennen KonMaria. Ensimmäisen kirjan lukeminen innosti luopumaan vielä enemmän. Tässä on minulle kylliksi konmareilua muutamaksi vuodeksi ;-) Saas nähdä, mihin tässä päädytään...

      Poista
  9. Totta on, ettei lumesta ole saanut pahemmin nauttia, joskus sitä on hetken ja sitten taas seuraavana aamuna on kaikki hävinnyt!
    Konmaritus on tuttua mulle..olen kirppistä pitänyt monet kerrat, kun se iskee.
    Mutta aika hyvin olenkin saanut ylimääräisiä pois laitettua. On ollut vaan pakko, koska enää ei ole niitä säilytystiloja, minne niitä säilöisi, hi!
    Toisaalta, kun sitä tekee, niin se myös tuottaa iloakin, kun huomaa, että on tilaa paremmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja meille tuli vesisateen jatkoksi lunta - lämpötilakin laski pakkasen puolelle...

      Luopumisvaihe on päällä täälläkin. Tavoitteena olisi joskus päästä muuttamaan pienempään kotiin, kun lapsetkin ovat muuttaneet omilleen. Mutta sitä ennen pitää harventaa tavaroita ja paljon :-)

      Iloitsen jokaisesta kierrätyspussista ja ylipäätäänsä kotoa poistuvasta tavarasta. Toivon, että kovasti säästämäni aarteet osoittautuvat iloiseksi löydöksi jollekin toiselle.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Thank you, La Biosfera de Lola!

      Merry winter days to you :-)

      Poista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)