lauantai 17. toukokuuta 2014

Surullinen tarina - sellaista luonto on

Päiväpiipahdus lintutornilla tarjoili surullisen tarinan. Kokonaisuudessaan tarina hahmottui vasta koneella kuvia katsellessa, vaikka paikan päällä jo epäilin samaa.

Lähtötilanne näytti hyvältä ja normaalilta. Naurulokki hautoo ja puoliso vartioi vierellä.


Myöhemmät tapahtumat saivat minut tutkimaan kuvaa jo kuvauspaikalla hieman suurennettuna.


Niinpä niin. Vieressä päivystänyt lokkipuoliso olikin kuollut. Mietin miten ja olikohan hautova puoliso ymmärtänyt asian laidan. Hautova puoliso joutui kuitenkin poistumaan itsekin syömään, näin oletin. Ja sillä aikaa...




Kannattaa ehdottomasti suurentaa kuvat klikkaamalla, jos haluaa nähdä, mitä tapahtui. Nokikanahan se siellä popsi naurulokin pesän munat suihinsa. Myöhemmin hautonut naurulokkipuoliso palasi paikalle ja oli selvästi poissa raiteiltaan havaittuaan tilanteen. Minä yritin ymmärtää luontoa ja sen kulkua.

9 kommenttia:

  1. Hienot, niin surulliset luontokuvat! Näin hän se on, monta vaaraa on hautovilla linnuilla juuri nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole helppoa niillä. Mutta luonto kulkee niin kuin sen kuuluu kulkea.

      Poista
  2. Luonto on kyllä niin todella julmaa joskus, että ihan hirvittää monesti ja säälittää.
    Surullista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surullista on. Mutta kai se luonto noin hakee tasapainoaan.

      Poista
  3. Ruoka on kortilla ilmeisesti. En kylläkään tiennyt, että nokikana aterioisi toisten munilla, mutta näköjään näinkin. Lokki tekee toisaalla saman. Tuntuu tietysti pahalle nähdä tuollaista, mutta luonto säätelee itse itseään melko pitkälle. Aina tuollaisen näkeminen tekee surulliseksi, mutta linnut ei sentään hävitä vain huvitellakseen. Mikähän oli tuon toisen lokin tappanut? Tuntuu tosi oudolle. Kaikesta huolimatta sait erinomaiset kuvat kokemuksestasi ja näin luontoa aidoimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota lokin kuolemaa ihmettelin itsekin. Tosin järvellä lentelee ruskosuohaukka... Tiedä häntä.

      Ehkei se muiden munien syöminen ihan nokikanojen arkipäiväisintä puuhaa ole, muutenhan siitä lukisi jokaisessa lintukirjassa. Pesä tietysti näytti sen silmin kovasti hylätyltä: kuollut lintu ja tyhjässä pesässä vielä ihan syömäkelpoisia minua...

      Poista
    2. Piti ihan googlettaa, kyllä Wikipedian mukaan nokikana syö jopa muiden lintujen poikasia, vaikka pääosin onkin kasvissyöjä jakelpaa sille sammakot ja muut selkärangattomat.

      Poista
  4. Surullista!

    En tiennyt minäkään, että nokikana syö muiden munia.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)