Helvetinjärven kansallispuisto, Haukkajärvi

Kylmät ja sateiset päivät johtivat siihen, että työpäivän jälkeen kävin lomaviikon kuvien kimppuun. Vettä satoi tämän tästä oikein solkenaan ja ilma pysyi hyytävän kylmänä. Ulkoilu saa jäädä huomiseen.

Kävin lomallani Helvetinjärven kansallispuistossa. Olemme vuosia sitten käyneet miehen ja koiran kanssa mökkireissulla ollessamme Helvetinkolulla. Nyt päätin aloittaa päiväreissuni Haukkajärveltä Haukanhiedalta. Päivästä piti kuoriutua edellisen päivän sääennusteiden mukaan puolipilvinen, mutta kyllä se päivä ihan kokopilviseksi jäi. Lisäksi autoreitin reunoilla oli pienoisia aurauksen jäljiltä jääneitä lumikökköjä ja ojat olivat jäässä.

Haukanhieta oli kaunis.

Tunnelmaa latisti järvellä melova kanoottiseurue, jotka olivat puheliaita, kovaäänisiä ja laulunhimoisia. Kuulosti vappujuhlien loppupuolen sunnuntaiaamupäivän hoilotukselta. Oli virhe mennä kansallispuistoon sunnuntaina :-(

Tuossa selkäni takana oli teltta ja hieman taaempaa löytyi polttopuita ja keittokatoskin.

Västäräkki ei koskaan petä :-) Ei edes harmaana ja meluisana vapun jälkeisenä sunnuntaina ;-) Se keikkuu vastaan aina ja missä vain. Nyt se tepasteli vastaan tässä rannalla.

Väkeä riitti poluilla yllättävän paljon, mutta löysin rauhallisen paikan eväshetkelle. Innokkaat melojat olivat päätyneet rantautumaan tuohon lähelle ja tekivät kovalla ryskeellä siellä nuotiota itselleen. Minun eväspäikkani jäi sen verran katveeseen, että siellä oli melkein hiljaista :-)

Punarintoja kuulee ja näkeekin tämän tästä, mutta kuvaan niitä on ollut vaikea saada. Tavallisimmin se keikkuu joko piilossa tai puun ylimmällä oksalla niin, että kuvaan saa vain vatsan. Tällä kertaa kuvakulma oli hieman parempi, vaikkakin valo oli niukka, niin kuin koko päivän.

Matkalla ehdin näkemään myös kevään ensimmäisen sammakonkudun, vaikka osa lampien rannoistakin oli vielä kovasti jäässä!

Haukkajärven jälkeen suuntasin Helvetinkolulle, mutta pysäköintialue oli aivan täynnä autoja ja ihmisiä oli todella paljon. Hetken aikaa mietin, mitä tehdä, mutta sitten päätin vain suunnata takaisin kotiin. Reissu jäi hieman kesken, mutta kaipasin hiljaisuutta ja tilaa eikä paikka ollut siihen selvästikään omiaan.

Retki auttoi minua ymmärtämään paljon sitä, mitä luonnosta haen ja kaipaan. Omalla tavallaan hyvin seesteyttävä retki. Ja luonto on kuitenkin aina luontoa :-)