perjantai 26. kesäkuuta 2020

Sisilisko ja siili, jota en päässyt kuvaamaan

Ihan aluksi muistuttelen, että meillä on perheessä terveyshuolia ja aktiivisuuteni blogissa kärsii siitä väistämättä. Toisaalta me kaikki ymmärrämme sen, että läheiset ja heidän terveytensä menevät kaiken muun edelle.

Luontoelämysten kaipuu ei vähene vaikeinakaan aikoina, vaikka silloin tulee priorisoitua ajan käyttöä todella tarkasti.

Tänään sain otettua kesän ensimmäiset sisiliskokuvat :-) Ei mitään mullistavaa, mutta hyvää todistusaineistoa kesän etenemisestä :-)


Tämän sisiliskon massu on vähän leveä, joten poikasia lienee luvassa :-)

Pihalla köpöttelee myös ihan isokokoinen siili. Sitä seuraamme tarkasti :-)

15 kommenttia:

  1. Toivottavasti kaikki on ok. Nyt on sisiliskoilla ollut aurinkoa ihan riittämiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sami!

      Tämä meidän tilanteemme ei parhaassakaan tapauksessa ole ohi pian eikä edes lähiaikoina. Toivomme kuitenkin, että suunta olisi parempaan.

      Sisiliskot ja korennot ovat olleet ekstrahienoissa olosuhteissa :-)

      Poista
  2. Meillä on myös sisilisko kotieläimenä. Aika harvoin se kuitenkaan uskaltautuu kivenkolostaan terassille lämmittelemään. Sillä taitaa olla poikasiakin, sillä yhtenä päivänä näin toisen, paljon pienemmän sisiliskon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä teillä noita pihaeläimiä riittääkin :-)

      Sisiliskot saavat poikasensa yleensä heinä-elokuun vaihteessa. Toki tänä vuonna ollaan oltu ajoissa monen muunkin lajin lisääntymisen kanssa, joten aikaisempiakin poikueita saattaa hyvinkin tulla tänä vuonna. Luin, että sisiliskot ovat syntyessään 4-5 cm pitkiä, vuoden ikäisenä noin 10 senttisiä ja aikuisena (lukemani mukaan sisilisko on lisääntymisikäinen 4-vuotiaasta alkaen) noin 20 senttinen. Nuo pienemmät sisiliskot voisivat olla ehkä edellisen vuoden poikasia?

      Poista
  3. Mitä, onko joku vaatinu sua päivittään blogia enemmän? Sultahan tulee niin paljon kivoja kuvia vähän väliä!
    Mie oon nähny yhen sisiliskon, niitä ei nyt näy kun ei ole puupinoja, joissa ne tykkää lymyillä. Tämäkin yksi oli kummallisesti mattokäärössä, jonka hain pressutallista ja leväytin keinun penkille. Siellä se kaikessa rauhassa vaan katteli, ei tuntunu olevan mikään hätä eikä säikähdys, eikä meinannut millään lähteä vaikka laitoin maton heinikkoon jotta sillä olis helppo mennä. Koiria se kans vaan katteli. Liekö ollut vähän kylmänjähmeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole vaatinut. Itse poden vähän morkkista siitä, että mitään taustoja valoittamatta vain tiputtelen julkaisukertoja entisestä.

      Olisikohan tosiaan ollut hieman kylmissään? Aika herkästihän nuo pinkaisevat pakoon pienestäkin.

      Poista
  4. Blogista ei kannata ottaa paineita. Jokainen bloggaa silloin, kun haluaa. Vuosien saatossa syntyy hieno havaintokirja. Upea sisilisko. Saat varmaan siilistäkin kuvan, kun sen aika on. Nautitaan helteista, eli viritin äsken ilmastointilaitteen viilentämään makuuhuonetta. Se puhaltaa kovaäänisesti 19-asteista helpotusta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Milja!

      Täytyy muistaa hiipparoida aamuisin ja iltaisin pihalla, josko siilin saisi kuvaan :-)

      Poista
  5. Jokaisella on lupa blogata juuri itselleen sopivaan tahtiin. Muu elämä menee ehdottomasti blogin edelle. Toivottavasti selätätte terveysongelman.
    Vielä en ole nähnyt ainuttakaan sisiliskoa tänä kesänä. Enkä kyllä sammakoitakaan. "Sinun" sisiliskosi taitaa tosiaan olla pieniin päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between!

      Pieniä sammakoitakin olen nähnyt muutaman noilla sisiliskopaikoilla. Juoksevan veden läheisyys selvästi houkuttaa :-)

      Poista
  6. Taas kivoja luontoelämyksiä ja kauniita kuvia tuolla aiemminkin. Minua viehättää tuo sivun otsikkokuvakin silkkiuikkuineen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!