lauantai 9. elokuuta 2014

Nokikanat iltapuhteilla

Nokikanan poikaset ovat jo isoja, mutta silti emot tuovat vielä ruokaakin. Poikaset nyhtävät järven pohjasta ansiokkaasti kasvisruokaa itselleen, joten pelkästään emojen kalatarjonnan varassa ne eivät enää ole.

Emot ovat alkaneet kurmoottaa poikasia vähän rankemmalla otteella. Eikä tavallaan ihme. Poikaset pitävät melkein jatkuvaa mekkalaa, uivat nokka auki samalla kiljuen emojensa vanavedessä ruokaa kerjäämässä. Emot kurittavat välillä riesaksi asti käyviä poikasiaan hyvin väkivaltaisen näköisesti. Kuvaa minulla ei ole tuosta kurituksesta ainakaan vielä tarjota. Facebookin luonnonkuvaajien sivulta löytyy kuvia tästäkin aiheesta pilvin pimein.

Illalla jossain vaiheessa alkaa taas poikasten kiljunta ja ne saapuvat rantaan todella määrätietoisin ottein. Selvää suunnistusta. (Kuvia kannattaa klikata hieman isommiksi.)


Emot kunnostavat ja laajentavat jatkuvasti vanhaa pesää. Se on suunnistuksen kohde tälläkin kertaa. Poikaset hakeutuvat pesälle ja verryttelevät siipiään. Pian paikalla on kaikki kuusi poikasta.



Vanhemmatkin saapuvat pesälle ja siivoavat paikkoja - korsia ja ruohoa vähän tuonne kantaa toinen emoista...


Vähän ajan kuluttua kaikki linnut ovat käyneet levolle ja pesällä on täydellisen hiljaista :-)

14 kommenttia:

  1. Riittää vanhemmilla hommia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riittää, mutta aika nihkeästi ne velvollisuuksiinsa minun mielestäni suhtautuvat. Siksi kai osittain ne poikasetkin kiljuvat niin kovaa, kun mikään muu ei tehoa... ;-)

      Poista
  2. Ahkeria, siivoavat ja ruokkivat isoa perhettä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan osaavat ne toisaalta olla kovasti itsekkäitäkin ;-)

      Poista
  3. Vallattomat linnunpoikasetkin vaativat vähän kuritusta :))
    Siistiin pesään on mukava mennä levolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä vanhemmat nokkaisevat kunnon otteen poikasen päästä tai niskasta, jos ärtyvät liikaa...
      Siivoaminen on hyvä juttu :-)

      Poista
  4. Nämä ovat niitä vieroitusviikkoja lintumaailmassa. Poikasilla edessä omatoiminen aikuisuus vaikka vasta äskenhän ne kuoriutuivat. Hieno kuvasarja jälleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuula!

      On se totta, että opittavahan niiden on omilleen.

      Poista
  5. On siinä huolta ja vaivaa pesueen huoltajilla. Vaan pian pitäisi poikasten pärjätä jo omillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi nokikanojen ensimmäinen pesintä mennä mönkään. Nämä poikaset ilmestyivät pieninä näkösille vasta heinäkuun puolella. Kylmä alkukesä teki aikatauluille tepposet.

      Poista
  6. Vipinää ja vilskettä näyttää riittävän... hieno kuvasarja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ame!

      Päivisin nokikanat parveilevat jo isommissa porukoissa. Illaksi palataan omaan pesään.

      Poista
  7. En ole koskaan nähnyt tuon kokoisia nokikanan poikasia, joten niitten väri oli yllätys. ( Vaikka eiväthän silkkiuikutkaan ole isoina raidallisia :) ) Hyvä kuvasarja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirkkoinkeri!

      Minäkin olen aikaisemmin nähnyt näitä vain kuvissa. Tämä kesä on todellakin minulle ensimmäinen oikea lintukesä :-)

      Poista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)