keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Auto - ja miten kurjet eivät tarvitsekaan sellaista ;-)

Hain päivän päätteeksi 'uuden' autoni Turusta. Päivän aikataulut ja tavoitteet olivat siihen mennessä jo härän pyllyssä, joten olin iloisesti ihmeissäni, kun ehdin aikaisempaan junaan. Auton vaihtopaikan luona löysin kottaraisparven. Ihanaa :-) Sen jälken ihana loppui.

Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen auto alkoi antaa vikailmoituksia. Soittelin miehelle ja auton myynyt henkilö soitti minulle. Jäin välillä parkkiin linja-autopysäkille. Sitten sain uusia ajo-ohjeita. Mies tuli vastaan jäähdytysnesteiden kanssa ja soitteli auto-osaajille neuvojen saamiseksi. Sen siitä saa, kun ostaa vanhan auton. Pakasta reväistyn auton kanssa kaikki olisi helpompaa. Ja kalliimpaa...

Kotona olin vähän ennen iltakymmentä. Pimeässä ajamisen ja mittarien kyttäämisen jälkeen olo ei ollut ollenkaan rento (puhumattakaan auki olleiden ikkunoiden niskaan kohdistuneesta vedosta), joten rentoutumiseen tarvittava aika piti ottaa kotona...

Jospa kaikkea tätä kurjet ovat lähteneet ja lähtevät edelleen karkuun... Varmaankin ;-) Kuvassa vain osa viikonlopun parvesta.


14 kommenttia:

  1. Olipa kurja auton hakureissu!!! Hyvä että pääsit ehjänä kotiin. Toivottavasti et vilustunut avonaisten ikkunoiden kanssa. Ja toivottavasti auto tulee kuntoon... kurja ajaa autolla johon ei voi luottaa... teillä lähti kurjasti alkuun "yhteinen matka".
    Kaunis kuva!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman raskas se oli näin keskelle viikkoa työpäivän jälkeen... Aamulla oli jokseenkin nuutunut olo ;-) Isäntä askarooi autoa kuntoon ja korjaamollekin on jo varattu aika. Eiköhän tuo tuosta.

      Poista
  2. Tällaiset isot kurkiparvet ovat vaikuttava näky, ja vaikuttava äänimaailma.

    VastaaPoista
  3. No, olipas sinulla ikävä eka tapaaminen auton kanssa. Semmosia 4-vuotiaita kärryjä minäkin olen ostanut ja vieläpä nettitietojen perusteella olen ihan itte ne bongannut. Uutta tuskin saan ikinä. On ne toki koeajettu ennen varsinaista ostamista, mutta jännitystä on ollut aina pelissä. Nykyinen auto vielä yksityiseltä, joka minusta tuntuu aina vielä vähän riskimmältä. Hyviä ovat onneksi olleet. Ehkä se sinunkin poti vain "eroahdistusta" ja korjaantuu pienellä fiksaamisella. Harmittaa tietty. Toivottavasti et nyt tule kipeäksi. Mä poden vieläkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveenä vielä, vaikka niska olikin hieman kipeän jäykkä...

      Poista
  4. Olipa kurja juttu! Toivottavasti auton saa kuntoon ja ettet jatkossa joudu enää tuollaista kokemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäntä tekee parhaansa ja edellinen omistajakin kovasti avuliaasti hengessä mukana.

      Poista
  5. Eipä niistä noista autoista koskaan voi tietää millo ne tien päälle jättää. Toki uuven karhia hieman varmempi mitä monia tuhanisa ajettu.
    Kurjilla muuttoliikenne käynnisä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä niistä tiedäkään. Ja vastahan tuo uhkaili ( ja minä sitten pelästyin ihan tosissani). Jospa se leppyisi korjaamisen myötä ;-)

      Kyllä ne kurjet ovat muuttonsa jo aloittaneet...

      Poista
  6. Sinulla oli huono tuuri auton kanssa. Kun noin kaukaa ostaa, niin ei kai voi oikein koeajellakaan ja jäädä sit miettimään..
    Minulla on ollut liuta vanhoja autoja, kunnes 8v sitten kyllästyin ja ostin vuoden ikäisen vähän ajetun, ja se on edelleenkin ihan hyvässä jamassa. Yksi isompi korjaus oli nyt (jotkut takatuupparit).
    Ihana kurkiparvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäntä kävi maanantaina työmatkan ohessa koeajamassa auton, eikä siinä silloin ollut merkkiäkään mistään viasta. Luotan miehen osaamiseen ja kokemukseen näissäkin asioissa enemmän kuin omaani. Jotenkin tämä varmaan liittyy Turusta lähtemiseen ;-)

      Kurjet olivat hurmaavia!

      Poista
  7. Harmillista, sitä se on näitten vanhojen autojen kanssa. Ne on vähän pakko ostaa sika säkissä, kun ei tiedä mikä paikka on hajoamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten tuo on oikea unelma vanhemmaksi autoksi... Jospa tuo rauhoittuisi korjaamokäynnin jälkeen.

      Poista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)