maanantai 20. tammikuuta 2020

Matkamessut - osa 1

Nyt on matkamessuja koluttu! Kipeillä jaloilla (siitä tarkemmin sitten jossain toisessa postauksessa) kulkeminen oli tahmeaa eikä mahdottoman viisasta touhua, mutten malttanut jättää hienoa tilaisuutta käyttämättä :-)

Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi siihen, että näkemistä oli aivan tolkuttoman paljon. Päätin aloittaa rauhallisesti ja nautiskella. Tavoitteena oli kuitenkin jakaa tekemiset ja näkemiset kahdelle päivälle. Messut olivat alkaneet jo torstaina ammattilaispäivällä (jonne en päässyt töiden vuoksi) ja perjantaina ensimmäisellä avoimella messupäivällä (jonne en myöskään päässyt, töitä riitti aivan mainiosti koko päivälle). Lauantai saattoi olla messujen kuumin päivä. Ainakin ruuhkaa riitti. Mies kävi läpi Caravan-messuja, minä muita messuosastoja.

Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi siihen, että näkemistä oli aivan tolkuttoman paljon

Mieheni otti tämän kuvan Saimaan leppoisalta messuosastolta, jossa minä ja norppa nautimme kesäisestä Saimaasta :-)



Asiakkaiden kohtaaminen oli toinen asia, joka jäi kiertelemään pieneen (mutta niin mielenkiintoiseen) mieleeni ;-) Se nimittäin vaihteli ihan laidasta laitaan. Toki lauantai oli näytteilleasettajille jo kolmas messupäivä, mutta se ei riitä selittämään kaikkea. Selvästikin jotkut näytteilleasettajat olivat siellä mukana innolla ja sydämellä kun taas toiset pakosta ja viran puolesta. Joillakin messuosastoilla sai sydämellisen vastaanoton ja sitä ihan itsekin kiinnostui kovasti uudesta mahdollisesta matkapaikasta. Joillakin osastoilla sen sijaan... no, sai käydä. Sai ottaa esitteitäkin. Mutta ei katsekontaktia, ei tervehdystä, ei mitään. Yhdelläkin osastolla kävin kahden päivän aikana KOLME kertaa kokeillakseni, josko kyse olisi ollut vain yksittäisestä kerrasta tai sattumasta. Ei ollut :-(

Asiakkaiden kohtaaminen oli toinen asia, joka jäi kiertelemään mieleeni

Lähdin messuille ensisijaisesti hakemaan ajatuksia ja vaihtoehtoja huhtikuun luontolomalleni. Lähtökohtaisesti olin lähdössä Viroon, mutta tarkempaa suunnitelmaa ei ollut. Messuilla nousi vaihtoehdoiksi mielenkiintoisia kotimaisiakin kohteita. Näihin pitää paneutua jossain vaiheessa lähiaikoina oikein kunnolla.

Henkilökohtaisesti viehätyin aivan erityisesti Sallan messuosastosta ja ihanan rennosta ja luonnonläheisestä motosta: Salla - In the middle of nowhere. Eli Salla - keskellä ei mitään. Kun moton kuvapareina oli huumaavia ja kutsuvia ulkoilmakuvia, yhdistelmä oli täydellinen ja osuva. Hienoa, Salla!



Tämä Virolainen messuosasto viehätti myös silmää ja mieltä.


Ilomantsin osaston nuori nainen (toinen nainen oikealta) oli ystävällinen, auttavainen ja teki mahtavaa positiivista Ilomantsi-kuvaa ainakin minun mielessäni. Sain hyviä matkavinkkejä ihan minun tarpeisiini. Ihan varmasti aion mennä käymään Ilomantsissa ainakin kerran! Ilomantsin kansallispuistot kiinnostivat tietenkin minua ja kävimme läpi niin Petkeljärven kuin Patvinsuonkin kansallispuistojen tarjontaa. Sinne siis heti kun se kalenteriin hyvin solahtaa :-)


Vaikken ottanut kuvia, niin Pyhä-Luoston messuosastolla kehuttiin huhtikuun olevan mitä mainiointa lumi- ja hiihtoaikaa. Keli on vielä mitä otollisin, mutta valoa on runsaasti ja yhdistelmä siis melko vastustamaton :-) Kiitos tännekin osastolle ystävällisestä palvelusta!

Saariselällä alkaa Hiihdä halvalla -kausi 14.4. alkaen. Ja lisäksi täytyy muistaa vähintäänkin Levi, jossa en ole koskaan (sielläkään) käynyt. Tässäpä riittää pohdintaa huhtikuun matkaa varten.

Jalat ovat nyt entistäkin kipeämmät, mutten kadu mitään ;-)

Miten sinun viikonloppusi sujui?

Upeaa alkavaa viikkoa!

10 kommenttia:

  1. Aika osuva tuo Sallan motto; mekään ei lähdetty sinne syksyllä, kun "siellä ei ole mitään" ja tiekin vie Venäjälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, niitä kyllä oli muuallakin... tosin en tietenkään nyt tiedä, oliko Sallassa jotenkin erityisen hienot maisemat :)

      Poista
    2. Minä olen vähän kriittinen tuon Sallan sloganin suhteen. Itse koen olevani enemmänkin kaiken keskellä kun kuljen Sallan erämaissa. Ympärillä on tuntureita, puroja, kynttiläkuusia ja luonnonrauhaa.

      Poista
  2. Samaan törmäsin marraskuussa isoilla messuilla; osassa kojuja ei henkilökuntaa yksinkertaisesti vain kiinnostanut. Sellaisissa sitä ei kauaa viihdy ja joku asiaansa vihkiytynyt koju taas saa hyvän asiakkaan :)
    Se, ettei HML ollut messuilla esillä (ilmeisesti) ollenkaan, on minusta kurja ja outokin juttu. Paljon olisi kuitenkin nähtävää!
    Sallasta olen kuullut paljon hyvää tuttavien kautta, jotka siellä vuosittain käyvät useamman kerran. Toki riippuu, mitä hakee. Toivotaan, että löydät mieleisen kohteen!
    Mukavaa alkuviikkoa ja toivottavasti jalatkin voivat jo paremmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämeellä oli pienen pieni yhteisosasto, Hämeenlinnan jakomateriaali ei ollut kutsuvaa :-( Ja tuo oli juuri se osasto, jossa kävin kolmesti keräämässä positiivisia havaintoja ja kontaktia melko olemattomin saalein. Ehkä olisi ollut jopa parempi idea jättää messut kokonaan väliin kuin mennä pienesti ja asiakaskontakteja vältellen mukaan :-(

      Poista
  3. Tuo asenneongelma on tuttua monilta messuilta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua, että ollaan valmiita investoimaan messupaikkaan, mutta ei lähettämään sinne aidosti asiasta ja asiakkaista kiinnostuneita edustajia.

      Poista
  4. Mielestäni tyypillistä kotimaisille osastoille on se ettei esittelijöitä kiinnosta yleisö eli se mitä haluaisivat tietää. Siksipä en niitä osastoja edes viitsi vaivata. Poikkeuksena voi mainita toki esim Valamon luostari.
    Raija

    VastaaPoista
  5. Toinen poikkeus on eri maiden yxtävyysseurojen osastot joissa tulee viivyttää hieman pitempään.
    Raija

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)