tiistai 26. tammikuuta 2021

Eivät päivät ja hetket ole kuin veljekset - tai ilvekset

Raadollista on ihmisen elämä kaikesta nykyajasta huolimatta. Olen taiteillut kipukynnykseni kanssa, sillä oikea lonkkani yrittää selvästikin vanhentua. Ensin se vaivasi vain yöllä ja olo helpotti, kun käänsi kylkeä. Eikä vaivannut joka yö, välillä oli viikkoja ihan rauhallista. Lääkäri kysyi, kuinka kauan lonkka on kipuillut - en minä tiennyt. Jonkinlainen kipu tuntuu vain kuuluvan elämään ja sen kanssa elää, jos se ei hallitse liikaa. Nyt kuitenkin tuo raja on ylitetty. Siksi suostuin vihdoin moninaisten kehotusten jälkeen varaamaan ajan lääkärille.

Jossain vaiheessa lonkka alkoi valvottamaan yöllä, kääntyilykään ei enää ratkaisuut ongelmaa kokonaan. Onneksi väliin tuli hyviä öitä eikä valvominen käynyt vielä ylivoimaiseksi. Sittemmin lonkka mokoma on alkanut valvottamaan joka yö eikä lauhdu sen paremmin asennon vaihtamisella kuin särkylääkkeilläkään. Lisäksi se on alkanut pitää omaa kipukonserttiaan myös päivisin. Ei koko päivää, mutta kehon huoltamiseen kuluu päivittäin jo ihan merkittävästi aikaa, jotta homma pelittäisi.

Nyt on ollut muutama tunti ilman isompia kipuja ja olo on ihan toinen. Enää ei pinnaa kiristä, pystyn keskittymään ja elämässä pilkahtelee taas valoa. Niin pienestä se on kiinni: kipu tai ei kipua.

Nämä hyvät hetket kannattaa hyödyntää ja tankata itseensä positiivisia asioita ja ajatuksia. Onneksi jokin päivä sitten sain kuvattua pihan ravintolavieraita. Meidän ulkoravintolassamme käy oikea kuhina eikä sitä suljeta, tuli sitten millaiset koronarajoitteet tahansa 😉.

No, täytyy myöntää, että punatulkut hyödynsivät piharavintolamme sijaan naapurin puiden silmuja. Mutta lähellä kävivät ja ilahduttivat senkin edestä.


Linnut olivat melkein aina osin jonkin lumikökön takana, mutta välillä ne osuivat hyvin kuvauslinjalle. Talitiaisia riitti. Ne ovat tehokkaita ja nopeita siementen ja pähkinöiden nappaajia, lentävät sen jälkeen oitis puuhun niitä hakkaamaan.




Sinitiaiset ovat hieman harkitsevampia ja saattavat tovin ajan mietiskellä, minkä suupalan valitsisivat. Nopeasti sitten päätöksen tehtyään pölähtävät nekin takaisin oksien suojaan.


Ja vielä naapurin punatulkku. Hyvää on, nokka musertaa juuri silmua 😊.

Näiden ihanuuksien lisäksi pihalla vierailee päivittäin tai ainakin melkein päivittäin oravia (ainakin 3 yksilöä), närhiä (3), mustarastaita (3), fasaaneja, pikkuvarpusia, viherpeippoja ja kuusitiaisia. Peippoja ei ole enää viime aikoina näkynyt. Ja tietenkin olin unohtaa vähemmän ihailemani varikset ja harakat.

Linnut pitävät jo melkoista konserttia verrattuna vuoden hiljaisimpaan aikaan. Ja kun valokin on lisääntynyt, niin mikäs tässä. Jos ei siis olisi tätä jatkuvaa lumen tuloa ja kilpa-auraamista katua auraavan lumiauran kanssa, joka säännöllisesti jättää melkoisen lumivallin portin ja autokatoksen eteen kiivettäväksi 😠. Siinä on sitten käsin kolattavaa.

Ja vielä kuvaa uusista vihreistä sukistani 🥰. Ensin tuollainen päätön kuva sukista olohousujen kanssa.


Ja sitten koko kuva työpäivän jälkeen. Teams-kokouksissa riittää, että on asiallinen yläosa, alaosaan voi pukea jotain ihanan lämmintä ja mukavaa, niin kuin tälläkin kertaa. Muuten ei tule käytettyä tällaista vaateyhdistelmää 😂.


Mahtavaa tammikuun loppua! Vähemmän uutta lunta ja kipuja itse kullekin! Valoisia päiviä ja ajatuksia.


18 kommenttia:

  1. Tuo lonkkakipu on niin tosi kiusallista, siittä itsekkin olen jo hetken kärsinyt, vielä ei kuitenkaan koko minääni ole saanut pauloihinsa.
    Mutta lenkillä ollessani sen kivun huomaan.
    Mutta kipuun jotenkin oppii ja sen kestämäänkin, niinkuin itse olen joutunut selkäkipuni kanssa olemaan jo pitkään...ja vaikka selkäkipuni on koko ajan olemassa mulla, niin aina siihen ei kiinnitä niin huomiota, kun on siihen jo niin tottunut.
    On se joskus niin merkillistä, että kipuunkin ihminen voi tottua, vaikka sitten yhtäkkiä kuitenkin ottaa omakseen koko ihmisen.
    Mutta toivon sulle niitä kivuttomia päiviä monta vielä, ennekuin joudut leikkaukseen.
    Hyvää viikkoa sinne sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Harakka!

      Kipukynnys kasvaa vuosien aikana ja osaan kivuista tottuu, vaikka ne ovatkin läsnä. Mutta liika on silti liikaa, silloin sitä menee ihminen polvilleen. Toivon ja uskon, että tutkimuksissa löytyy eväitä parempaan jatkoon.

      Poista
  2. Jos lonkkakivussa on kyse nivelrikosta, tekonivelleikkaus vie kyllä kaikki kivut ja palauttaa toimintakyvyn. Äidilläni lonkka leikattiin kaksi vuotta sitten ja puoli vuotta myöhemmin vaihdettiin tekonivel polveen. Leikkaukset meni hyvin ja paraneminen tapahtui yllättävän nopeasti, Hän pelkäsi aivan valtavasti leikkausta ja viivytteli turhaan asian kanssa monta vuotta. Sinäkin näytät hyväkuntoisena eikä ole ylipainoakaan, joten uskoisin kaiken menevän hyvin. Tsemppiä!<3
    Lintukuvissasi lintujen värit tulevat hyvin esille valkoista lunta vasten. Juttelin tänään ulkolinnuille, kun vein niille pähkinöitä, mutta eivät vastanneet minulle. Täytyypä kuunnella tarkemmin, joko tiaiset jo laulaa kevätlauluaan.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Blue Tit!

      Meillä tintit eivät laula vielä kutsulauluaan, mutta kommunikoivat selvästi kuitenkin 'muilla kielillä'.

      Röntgen näyttänee tilanteen varmasti hyvin mahdollisen nivelrikon osalta. Pääasia, että löytyisi oikeat keinot tilanteen helpottamiseen.

      Poista
  3. Kipu ei ole mukavaa, täällä kipuilee nilkka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, otan osaa nilkkasi kipuun. Toivottavasti menee ohi ja pian.

      Poista
  4. Meillä on nyt suojakelien aikaan ollu hiljasta, just äsken kävin täydentämässä varastoja niin ei oikeestaan tarvinnut kuin oravien puunkolopaikkaan lisätä siemeniä. Edes harakat ja naakat ei oo käyny rohmuamassa pähkinöitä. En tiedä onko kelpaamattomuuteen syynä se, että ne kastuu tässä säässä...
    Mukava katsella talitinttiäkin kuvaan jähmettyneenä, kun eihän ne tosiaan pysy paikallaan juuri hetkeäkään :)
    Bongasin koiran sun selfien taustalta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On meilläkin välillä ollut hiljainen päivä. Välttelevät varmaan liikkumista silloin, kun masu on riittävän täynnä ja keli on riittävän ikävä.

      Talitintti on jähmettyneenä juuri sen hetken, ennen kuin pyrähtää oksalta eteenpäin ;-)

      Juu, sinne se koira tuli poseeraamaan, kun kaksi kuvaa otin. Ensimmäiseen ei vielä ehtinyt, kun piti olla sohvan selkänojalla haukkumassa mahdollisia ohikulkijoita, mutta toiseen syöksyttiin osallistumaan 😂.

      Poista
  5. Ihania kuvia talvilinnuista. Toivottavasti kipusi hellittävät.

    VastaaPoista
  6. Samanlaista kipua minullakin lonkassa eikä toiselle kyljelle kääntäminenkään aina auta. Lisäksi vasen polvi on alkanut myös ilmoitella olemassaolostaan. Ei ole vanhaksi tulemista.
    Niin kauniit lintukuvat olet taas saanut otettua ja ihanan vihreään olet pukeutunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina!

      Lämpötyyny on osoittautunut nyt hyväksi lonkkakivun helpottajaksi ja rentouttajaksi muutenkin. Kyllä niitä vaivoja vaan tuppaa tulemaan meille nuorikoillekin 😉.

      Poista
  7. Nuo sukat ovat aivan ihanan väriset. Kipu on ihan pehvasta;-( Huomasin saman eilen, linnut pitivät ihan uskomatonta sirkutusta;-))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että linnut ovat teilläkin vireinä! Piristää mieltä ihan mahdottoman paljon 😊.

      Poista
  8. Upeat sukat. Eräällä sukulaisella on ja lonkka entinen. Varttuu vielä lääkärissä käyntiä sit hää saa uuden varaosan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sami!

      Varaosien asentaminen on onneksi nykyään aika laadukasta rutiinia ja elämä voi jatkua sen jälkeen hyvällä mallilla 😊.

      Poista
  9. Lunta on tullut lisää ja uhmaan sitä heilumalla kolan ja lumentyöntimen kanssa. Antaa se periksi ja siirtyy penkalle mutta seuraavana päivänä hartia/niskakipu muistuttaa, että ei liikaa kerralla. Muista, että naapuri on luvannut poistaa lumet. Mutta kun se on mukavaa 😇. Hyvä kokovartalo kuva sinusta 😊.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Beate!

      Minä pääsen helpolla, sillä mies hoitaa suurimmaksi osaksi lumityöt. Auttelen lähinnä, mutta mies on kyllä saanut viikon aikana lihastreeniä oikein urakalla. Pieninä annoksina lumen luonti on mukavaa, mutta liika on aina liikaa, oli kyse ihan mistä vain 😉.

      Poista

Kiitos kommentistasi!