Hyvä joulu (tai elämä) ei vaadi ihmeitä

Kuulun onnellisesti ihmisiin, joiden muistissa ei ole yhtään huonoa joulua. Kaikki jouluni ovat vaihdelleet ihan kelvollisesti erittäin onnelliseen. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin elänyt yltäkylläisessä onnessa tai suojassa elämän varjopuolilta. Minun jouluissani on vain ollut enemmän hyvään kuin huonoon päin kallistuvia asioita.

Raha ei ratkaise joulun onnistumista. Turvallisuus päihittää mennen tullen rahan, vaurauden ja jopa rakastavan ilmapiirin, väitän minä. Lapsuuteni joulut ovat olleet aina turvallisia. Joskus niihin on sisältynyt (taloudellisen tilanteen huomioon ottaen) hienoja yllätyksiäkin, ei aina tietenkään. Joulut olivat aina kivoja.

Rakastava ilmapiiri päihittää niukan talouden mennen tullen, kunhan perusasiat ovat kunnossa: ruokaa pöydässä ja katto pään päällä. Ihan näin niukkaa meillä ei ole ollut, mutta kyllä elämän varrelle mahtuu paljon pennin venyttämistä. Ei niin, että olisi pitänyt jättää ulkona syöminen vähemmälle (emmehän me koskaan ulkona syöneet), vaan niin, että tarkkaan laskettiin viikko-ostosten summa ennen kassalle menoa. Jouluissamme ei ollut mitään vikaa, päinvastoin.

Olemme viettäneet jouluja vanhan talomme remontin keskellä useankin vuoden ajan. Välillä ilman kunnollista keittiötä, ainoa keittiön kaappi oli vaatekaappi, jonka yläosa oli varattu välttämättömille astioille ja alaosa ruuille. Jääkaappi ja liesi/uuni meillä tietenkin oli. Ihminen on ihan yllättävän sopeutuvainen 😊🧡. Ketään ei koskaan harmittanut.

Parhaimmillaan vietimme jouluaatot appivanhempien kanssa ja odotimme kylään saapuvaa joulupukkia. Oi niitä aikoja 🧡

Apen kuoleman jälkeen oli totuttelua pienempään kokoonpanoon. Ensimmäinen joulu oli hieman vielä surun sävyttämä, mutta meillä oli hyvä olla yhdessä. Se oli ihan hyvä joulu silti. Anopin sairauskohtauksen jälkeen hänen jouluvierailunsa edellytti hieman enemmän valmistelua ja aikaa. Hän myös väsyi nopeasti. Anopin kuoleman jälkeinen joulu oli taas yhtä perheenjäsentä pienempi. Suru oli läsnä, mutta olimme kiitollisia siitä perheestä, mikä meillä oli sekä niistä jouluista, jolloin mummi ja pappa olivat olleet kanssamme juhlaa viettämässä.

Myöhemmin tytär on ollut kahtena jouluna maapallon toisella puolella. Etäyhteydet ovat onneksi vallan mainiot aikaeroistakin huolimatta. Vaikka hän ei ollutkaan läsnä joulupöydässä, olimme yhteydessä muuten. Hyvä joulu ei selvästikään vaadi kaikkien rakkaiden läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä. Edelleen olen sitä mieltä, että ihminen sopeutuu aivan uskomattoman hyvin.

Tänä jouluna meillä oli paikalla molemmat lapset ja tunnelma oli tietenkin onnellinen ja mahdottoman kiitollinen 🎄😊🧡.

Ollaan kiitollisia siitä, mitä meillä on. Lähellä tai kaukana. Kosketeltavissa ja hypisteltävissä tai virtuaalisesti netin tai puhelimen kautta. Vanhana tai uutena tuttavuutena. Tottumuksena tai uutena kokeiluna. Tapana tai tavoitteena. Yksin tai yhdessä. 🧡

Jouluaattona hengasin pihalla lintuja tarkkailemassa, sillä taivaan pilvipeitteeseen tuli pari reikää avamaan valolle pientä lisäväylää 😊. Viherpeippoja kävi viime talvena kylässä melko niukasti, mutta tänä talvena pieni parvi on käynyt meillä jo toistuvasti. Sen myötä: Oikein hyvää joulun jatkoa! 🎄