maanantai 16. kesäkuuta 2014

Hautominen on vaativaa ja rankkaa puuhaa

Kieli poskella olen odottanut hetkeä, jolloin jokin vähemmän tavallinen linnun ateriointihetki osuisi silmiini. Olen pyöritellyt silmissäni klassista kuvaa silkkiuikusta kalanvonkale suussa, mutta ne mokomat (silkkiuikut) ovat pesältä vapauduttuaan vain tyytyneet peseytymään ja siivoamaan itseään ;-) Ovathan ne sitten sukellelleetkin, mutta ovat aina palanneet pintaan täysin ennalta arvaamattomasta kohdasta - ja ilman kalan kalaa. Ei siis onnea sillä rintamalla.

Kunnes tämä pesällä hautova yllätti, ihan täydellisesti. En ehtinyt mukaan saalistustapahtumaan kamerani kanssa, kun keskittymiskykyni meni selvästikin leukojeni loksautteluun pelkästä hämmästyksestä. Myöhempään pureskeluun ehdin sentään mukaan kuvaamaan.

Siinä se ensin hautoi. Ihan tyynen näköisenä. Sitten salamana puikautti päätään ja siellä se oli suussa: saalis suoraan lennosta.



Vähän sellainen isompi sudenkorento jäi nokkaan ja pääsi nälkäisen hautojan paljon kaivatuksi ateriaksi. Kannattaa klikata kuvia isommiksi, jos korennon syönti ei herkistä liikaa. Muuten ei.

Sitten hoivattiin taas jälkikasvujen paketteja. Helliä ja tunnollisia ovat...



21 kommenttia:

  1. Siinä kaksi kaunista luonnon luomaa, sudenkorento ja silkkiuikku. Hienosti ehdit mukaan tärkeisiin tapahtumiin ja kauniit kuvat sait muistikortille.

    VastaaPoista
  2. Silkkiuikku on niin kaunis lintu ja miten hieno kuvasarja ateriahetkestä. Toivottavasti pesintä onnistuu ja saamme sitten ihailla pikku-uikkuja:)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minttuli!
      Minäkin odotan innolla pesinnän onnistumista. Josko jo ihan pian...

      Poista
  3. Nopeat refleksit, sekä uikulla että kuvaajalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uikku voitti sata-nolla, mutta täytyy tässä harjoitella edelleen :-)

      Poista
  4. Hyvä kun tulee välipalaa rankan homman piristykseksi. Enpä ole ennen nähnyt tuon linnun jalkoja! Aika iso on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isot ovat räpylät - muuten hyvin samaa tylliä kuin nokikanalla (minun mielestäni siis).

      Poista
  5. Alin kuva on suosikkini. Tiukka rajaus toimii tässä hyvin.

    Upeita havaintoja!

    VastaaPoista
  6. Hienosti napattu, sekä korento että kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! (meidän molempien puolesta ;-))

      Poista
    2. Kiitos, Sussi (meidän molempien puolesta ;-))

      Poista
  7. Mahtavat kuvat, hyvä kuvan ottaja :)

    VastaaPoista
  8. Voi ihanuus miten läheltä oletkaan päässyt kaikkea ihanaa seuraamaan! <3

    Sää olet siunattu. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Una!
      Hyvällä kameralla ja objektiivilla on osuutensa asiaan. Kiitos myös niistä :-)

      Poista
  9. =D Wow mikä tilanne! Korento nokkaan ja ateriaksi ja pääsit sen vielä ikuistamaan, mahtavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus osuu kohdalle ihania pieniä ihmeitä :-)

      Poista
  10. Minä innolla seurailen meidän kanan haudontaa, nyt torstaina pitäisi alkaa tipuja kuoriutumaan! Iih, olisipa jo huominen :)

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)