Korona-virus ei aiheuta minussa mitään pakokauhua, mutta tilanteen ennakoimattomuus täytyy ottaa omissa suunnitelmissa huomioon jollain tavoin. Pidämme mieheni kanssa talvilomamme maaliskuussa ja suunnitelmissa on ollut Napolin matka. Olen lykännyt lentojen varaamista päivä päivältä kuin odotellakseni, josko seuraavana päivänä uutisista kuulisi jotain matkasuunnitelmia selventävää. Mutta eihän tuosta ole mitään selvää tullut. Pienen pohdinnan jälkeen päätimme miehen kanssa vaihtaa lomakohteen jonnekin väestötiheydeltään ja turistimäärältään rauhallisempaan paikkaan. Sitä nyt sitten mietitään.
Taas tulee vanha kuva, mutta ainakin minulle näiden läpikäyminen näissä märissä ja usein pilvisissäkin keleissä on mitä parhainta terapiaa. Jälkikäteen monista vähemmän priimoistakin otoksista löytyy jotain, minkä vuoksi niitä on mukavaa katsella. Jotain, mitä ei juuri sillä hetkellä osannut huomata tai arvostaa riittävästi. Tai vain sitä, että pitkän kyttäilyn jälkeen on saanut kuvan tilanteesta, johon ei ilman pitempää hiljaista odottelua olisi törmännyt. Läsnäoloa parhaimmillaan.
Jotkut tilanteet näyttävät pysäytetyssä kuvassa niin paljon monipuolisemmilta kuin liikkuvassa kuvassa norminopeudella katsottuna. Kaikki ei osu silloin silmään.
Jokin aika sitten valokuvaamista mollattiin hieman samaan tapaan kuin sometusta nykyään(kin). Väitettiin, etteivät ihmiset osaa enää elää hetkessä ja katsella ympärilleen, kun kaikkea pitää kuvata - luontoakin. Väitän, että kuvatessa oppii olemaan todella paljon läsnä, elämään juuri käsillä olevassa hetkessä ja odottamaan. Mitä enemmän kuvauskokemusta karttuu, sitä vähemmän tarvitsee kuvata enää ihan kaikkea, sillä paljonhan on tullut jo kuvattua. Vähitellen oppii valitsemaan, mikä on itselle kuvaamisen, odottamisen ja etsimisen arvoista. Lisäksi kuviensa avulla oppii tunnistamaan paljon uusia lajeja ja niistä saa iloa moneen otteeseen vuosien aikana.
Tämänkään selkälokin kalastusta en olisi päässyt seuraamaan näin lähietäisyydeltä, jollen olisi ollut sääksikeskuksen piilokojussa kala-altaan vieressä odottamassa sääksiä kuvattavaksi ;-)
Millä tavalla sinä olet luonnossa läsnä ja keskittyneenä?
Luonnossa on taivaallista liikkua. Akut lataantuu ja näkee paljon kaikenlaista kun rauhassa menee. Pitänee hankkia jonkinlainen koju itselle. Avautuisi paljon uusia juttuja kuvaukseen.
VastaaPoistaJonkinlainen kevytkoju on kieltämättä hyvä juttu. Joskus auto toimii hyvin kojuna, muttei aina.
PoistaHyvä tulokulma kuvaamiseen! Jos kaikkea aina katselee kännykän läpi, niin kyllähän siinä väkisinkin jotain tulee missanneeksi, kun tuijottaa sitä ruutua eikä ympäröivää maailmaa - mutta kuitenkin kuvaaminen ainakin tällä tavalla vähän enemmän "vakavissaan" avaa myös ihan uudenlaisen tavan olla läsnä ja keskittyä, etenkin luonnossa. Minulla kuvaaminen vaikuttaa retkeilyssä ainakin sillä tavoin, että silloin, kun kuljen itsekseni ilman kameraa, niin kuljen vain eteenpäin jotain tiettyä reittiä pitkin ja katson maisemia siitä kulmasta, mistä kulloinkin satun katsomaan, mutta kameran kanssa kulkiessani pysähtelen ja kääntyilen ja kiertelen ja etsin kuvakulmia lähellä ja kaukana oleviin kohteisiin. Se jotenkin avaa katselemaan maisemaa eri tavoilla, hyviä kuvakulmia etsien. Jos maisema on esim. harmaan sään takia tylsän näköinen, alan kuvata pienenpieniä yksityiskohtia, joiden ääreen en välttämättä muuten kumartelisi niin paljon.
VastaaPoistaKiitos. M.T. :-)
PoistaKamera voi olla myös ympärilleen katselemisen alkeita tukeva väline. Ilman kameraa ei välttämättä tulisi katseltua ympärilleen sitäkään vertaa.
Uusien näkökulmien etsiminen tavalliseen arkeen tekisi hyvää myös ei-kuvaajille :-)
Ei nyt luulis kuvaamisen pelkästään olevan mitenkään huono, mutta sen kyllä, jos pitää se kuva heti laittaa eteenpäin johonki instaan tms. ja sitten kytätä tykkäyksiä. Mua oikeastaan harmittaa se, että ei oo enää hyvää pokkaria millä ottaa kuvia, puhelimen kamera on toki hyvä mutta ei sillä saa esim. makrokuvia, jotka on mulle ollu tärkeitä. On sellanen erillinen makrolinssi puhelimeen, mutta sen käyttäminen on hankalaa etenkin, kun liikkuu luonnossa kahden koiran kanssa. Ja sen tarkennusväli on ihan olematon, ei pysty ite säätään kuvanottoetäisyyttä.
VastaaPoistaKyllähän mulla luontoon keskittyminen jää vähän koirien jalkoihin...
Tyttäreni laittoi omaan Instagramiinsa hyvän kommentin siitä, että muiden tekemisten arvosteleminen ontuu siinä, ettei kukaan tiedä tavallisesti muiden tekemisten taustaa.
PoistaPyysin juuri tytärtä laittamaan itselleni kuvan hänen hiuksistaan, kun kävi vihdoin kampaajalla ja oli kovasti tyytyväinen. Voin kuvitella, että hän odottaa kuvan lähettämisen jälkeen minun kommenttejani. Emme asu lähekkäin ja tämä on meidän tapamme välittää tunnelmia. Toki tuo on vähän erilainen tilanne kuin ottaa ystävien kanssa ulkona käydessä kuva ruoka-annoksestaan, lähettää se Instaan ja keskittyä siihen sillä aikaa, kun läsnäolevat ystävät syövät ja keskustelevat. Joskus tarvitsee valita oikeasti, missä haluaa eniten olla.
Musta on ihanaa kun voi keskustella perheenjäsenten kanssa viesteitse, ihan vain laittaa kuvan jostain hassusta jutusta tai söpöstä koirasta (meillä on perheen oma meseryhmä) ja jokainen lukee ja katsoo kun kerkee. Sitä tavallaan on yhdessä, vaikka voi olla kaukanakin. Just äsken mies laittoi sinne kuvan minusta, ku yritin joogata ja koira istui mun päällä.
PoistaTää ei nyt oikeestaan liittynyt asiaan, mutta kun mainitsit uuden tukan kuvaamisen ja kuvan lähettämisen. Ei oo kauaa siitä, kun tyttären olis pitäny ottaa kuva, lähettää filmi kehitykseen, odottaa että saa ne kuvat ja sitten postittaa se sulle kirjekuoressa :)
Sepä se, välillä kuvaaminen ja kuvien välittäminen sekä niistä kommenttien odottaminen on entistä läheisempää ja nopeutettua vuorovaikutusta kaukana elävien läheisten kanssa. Kirjeenvaihdossa olisi mennyt ikuisuus aikanaan, etenkin kuvien kanssa.
PoistaUpea kuva! Toivottavasti jokin kiva lomakohde löytyy! Minä rakastan luonnossa liikkumista ja nuotion äärellä istumista♥ Leppoisaa loppu viikkoa♥
VastaaPoistaKiitos, Päde!
PoistaElämään tuli nyt pari mutkaa ja lomamatkan etsiminen saa odottaa taas muutamia lisäpäiviä. Se ei onneksi tässä vaiheessa elämää ole ollenkaan mahdottoman pitkä aika odottaa :-)
Mahtava kuva! Viikonloppuja Susanna;-)
VastaaPoistaKiitos, Anne!
PoistaHei Susanna. Upea kuva.
VastaaPoistaTänään on juuri uutisoitu Italian korona-virus tilanteesta. Varmaan ihan hyvä, että ette mene sinne lomalle.
Hyvää viikonloppua!
Kiitos, Anu!
PoistaKatselin itse myös tuota uutisointia ja olen oikein tyytyväinen siihen, ettei lippuja tullut jo ostettua.
Muitakin mahdollisuuksia lomaan löytyy vaikka kuinka :-)