Joskus tuntuu,
että tärkeimpiä ovat ne asiat,
joista ei tule puhuttua.
että tärkeimpiä ovat ne asiat,
joista ei tule puhuttua.
Ne asiat ovat niin tärkeitä,
ettei niistä voi puhua ääneen
tai kirjoittaa.
Ne ovat niin henkilökohtaisia
tai arkaluonteisia.
Ne voivat haavoittaa jotakuta, joka on vielä elossa.
Niiden salassa pitäminen voi haavoittaa itseä ehkä vielä enemmän.
Kuka tietää.
Niiden salassa pitäminen voi vahingoittaa joitain muita vieläkin enemmän.
On niin vaikeaa löytää oikean ja väärän raja,
Missä on pienimmän pahan periaate?
Miten määrittelisit sen?
Es un encanto pasar por su blog Saludos
VastaaPoistaThank you for visiting, José Ramón!
PoistaTähän en osaa kyllä vastata mitään. Annoit miettimistä.
VastaaPoistaKiitos, Kristiina :-)
PoistaOnpa siinä pulmaa kerrakseen. Hieno kuva!
VastaaPoistaKiitos, Kuvakehrääjä :-)
PoistaJuu, kaikista asioista ei voi kirjoittaa tai puhua. Sitten ehkä joskus.
VastaaPoistaJuuri näin.
PoistaMutta se joskus voi venyä todella kauas.
Mitä, jos aikaisempi avautuminen voisi auttaa jotakuta?
Mutta mitä sitten tapahtuisi, kun tavallaan avautuisi 'liian aikaisin'?
Ja olisiko avautumisesta sitten kuitenkaan muuta hyötyä kuin saada se pois piilosta?
Hyvin oivalsit ajatukseni.
Minusta se riippuu ihan henkilöstä ketä asia tai asiat koskee. Isoissa asioissa ei ole kuin oikea hetki.
VastaaPoistaSepä se. Fiksu havainto.
PoistaÄiti ja tytär?
Vaikeita juttuja. Sukulaisuus, hyvin läheinen rakas henkilö minulle. Ei voi suoraan puhua enää mistään. Blogissani piilotetusti kerran... Paras vain vaieta.
VastaaPoistaVaikeiden asioiden tukahduttaminen tekee itselle hallaa. Joskus myös sivullisille. Mahdoton ongelma ratkaistavaksi 😢
PoistaPitäisikö sitten ajatella, että mistä seuraa eniten hyvää. Voisiko se olla vaataus tai lähellä sitä?
VastaaPoistaVaikea ja tärkeä kysymys.
Joskus pitää tuottaa pahaa (mieltä) että hyvä voi toteutua. 🤔
Tärkeintä minusta on, että harkitsee ja punnitsee tekemisensä.
PoistaEttä tekee sitä, mitä haluaa ja
saa aikaan sitä, mihin jaksaa tyytyä <3