Työruuhkaa ja sepelkyyhky

Koronan myötä työelämän muutokset ovat hivelleet kaikkea mahdollista. Toisten työt ovat vähentyneet tai loppuneet ja joidenkin toisten työt ovat sen sijaan lisääntyneet ihan mahdottomasti. Sitten on tietenkin kaikkea siltä väliltä. Muutoksia on tullut varmasti ihan jokaisen työhön, vaikka kalenteriin tai työpaikkaan ei olisikaan tullut muutoksia.

Vierastan jokaista puhetta siitä, mitä työelämä muka nykyään on. Yhden mielestä nyt pitäisi lisätä koulutusta, sillä nyt ihmisillä on aikaa. Minun työelämääni ei ole tullut yhtään lisää aikaa enkä pidä tuollaisesta puheesta. Olen ihan riittävän varattu jo nyt. Kenenkään ei tarvitse keksiä minulle enää mitään kehittäviä lisätehtäviä :-(

Toisen mielestä ihmiset ovat kuormittuneet lasten kotiopetuksesta ja -hoidosta. Sekään ei koske minua. Minun aikani on varattu vain työn tekemiselle ja minulla on kotonani työhuone etätöiden tekemistä varten. Teen töitä enemmän kuin täysipainoisesti ja huomattavasti enemmän kuin yhden henkilön työpanoksen verran. Haluan myös, että se ymmärretään.

Kenelläkään ei varmasti ole juuri nyt helppoa. Tai toivottavasti jollain on. Mutta suurin osa ihmisistä on jonkin jaksamisen reunalla suuntaan tai toiseen. Tärkeintä olisi nyt ymmärtää ihmisten erilaisia tilanteita ja olla niputtamatta kaikkia samaan ryhmään.

Murrr... Onneksi on luonto. Vaikka kelit ovatkin oikkuilleet ja tarjoilleet jotain ihan muuta kuin kevätkesän parasta. Jotkin asiat eivät silti muutu, oli pandemia tai ei. Linnut pesivät, nisäkkäät poikivat. Kohta luonto on täynnänsä nälkäisiä poikasia ja emoja. Niitä kannattaa seurata, vaikka oma elämä olisikin pahan äärellä. Luonnosta nauttiminen ei ole mistään pois. Päinvastoin.

Sepelkyyhky rakentaa kovasi pesää kuusen vieressä olevaa tuijaan. Ainakin näyttää siltä, että vain toinen pariskunnasta rakentaa ja toinen vain syö ja nautiskelee. Ilmoitan, jos olen ollut väärässä ;-)

Ihanaa viikonloppua! Meille on luvattu lauantaiksi sadetta ja sunnuntaiksi ulkoilusäätä. Mitä suunnitelmia viikonlopuksi?