Sinänsä on sääli, että tarvitaan tällainen kriisi nostamaan esiin sen, että kaikenlaisilla persoonilla ja temperamenteilla on omat hyvät puolensa eikä ole olemassa vain yhtä tai kahta ainoaa oikeaa. Parhaiten varmaan jaksaa aikojen läpi, jos osaa mukautua moneen: yksinäisyyteen, väkijoukkoon, kiireeseen, tekemättömyyteen, suunnitelmallisuuteen, ennakoimattomuuteen jne. Jotain osaa ja hanskaa aina paremmin kuin jotain muuta, se on selvää. Yksin oleminen on ollut (ja on vieläkin) aivan liian huonosti ymmärretty ja täysin aliarvioitu elämän ja osaamisen alue.
Asiasta kukkaruukkuun: Tänä keväänä näin elämäni ensimmäisen peukaloisen. Se oli sopivasti hanhien käyttämän pellon vieressä olevan metsän aukiolla ;-)
Valoa oli tietenkin aivan liian vähän, kuten melkein aina, kun jotain upeaa kuvattavaa tarjoutuu sopivasti ulottuville ;-)
Eilen satoi räntää ja lunta. Tänään satoi lunta ja vettä. Kylmääkin oli. Mutta huomiseksi on luvattu sateetonta, auringon pilkahduksia ja jopa 8 astetta lämmintä! Jos työpäivä loppuu suunniteltuun aikaan, iltaan jää upeaa ulkoiluaikaa :-)
Kiva kun olet saanut peukaloisen kuvaan. Mekin heräsimme tänä aamuna lumiseen maisemaan. Oli satanut todella paljon. Nyt on lumi kyllä sulanut. - Mukavaa viikkoa sinulle!
VastaaPoistaKiitos, Anneli!
PoistaLumi on sulanut täältäkin, mutta ilma on kylmä, melkein hyytävä. Vettä satelee tämän tästä, toisinaan oikein reilustikin. Ei ole ihan unelmien toukokuun keli ;-)
Ihana tuo peukaloinen ja niin pienikin vielä ja pyrstö pystyssä!
VastaaPoistaja se on totta, että yksin eläminen on kyllä vahvuutta. Ja on paljon ihmisiä, jotka eivät siittä kärsi, vaan pitävät silti elämästään.,
Mutta sitten taas on ihmisiä, jotka joutuvat olemaan yksin, vaikkeivat haluasikaan.
Nyt korona aikana monet ovat ehkä huomanneet, kuinka yksinäistä voi monella vanhuksella olla, joka on pakon edessä jäänyt yksin. Lapset asuvat kaukana ja vanhus haluaa vielä selviytyä ilman apuja.
Nyt on monen ollut vähän niinkuin pakko olla yksin, halusi sitä tai ei.
Mutta vahvuutta siinä tarvitaan, kun kestää tämän korona ajan yksin...ja jos vielä ei ole lapsia ollenkaan, kelle edes jakaisi murheensa puhelimen tai nettiyhteyden kautta.
Mutta stemppiä kaikille yksin asuville, ja silti pärjäävät hienosti!
Kiitos, Harakka!
PoistaHyvä sinänsä, että nyt herätään jollain tavalla ei-toivottuun yksinäisyyteen. Ei-toivotusta yksinäisyydestä ovat jo ennen korona-aikaakin kärsineet ihan kaiken ikäiset ihmiset. Pandemia on korostanut kaikkien yksinäisyydestä kärsivien ihmisten tilannetta.
Toivon, että pääsisimme yhteiskunnassa sellaiseen ajatteluun, että yksin olemisessa ei sinänsä ole mitään vikaa eikä pahaa. Ja että ei-toivottu yksinäisyys ei ole niistä kärsivien ihmisten oma nolo vika pandemian jälkeenkään.
Minua myös kauhistuttaa silloin tällöin esiin nouseva puhetyyli siitä, että turhaan niitä ikäihmisiä eristetään ja yritetään säästää virukselta, sillä hehän kärsivät nyt yksinäisyydestä ja muutenkin heillä olisi vain vähän elinaikaa jäljellä. Niinkuin nuoremmat ihmiset voisivat niputtaa ikäihmiset yhteen nippuun ja päätellä heidän puolestaan, millainen elämä on heille (kaikille) elämisen arvoista.
Nuoremmille yksinäisyydessä viihtyville haluaisin sanoa, että ei tarvitse hävetä - (melkein) kaikissa ominaisuuksissa piilee vahvuutensa. Yksinkin viihtymisessä.
Monitahoinen asia, joka vaivaa minua monelta kantilta.
Oi kun on ihana söpö peukaloinen, en ole koskaan nähnyt, hyvä kuva. Minun tätini 88v. on sanonut minulle että vaikka hän on yksin, niin hän ei tunne itseään yksinäiseksi, tällaisiakin vanhuksia on varmasti monia, äitinikin oli sellainen että viihtyi paljon yksin, väsyi kun meitä porukkaa oli joskus hänen luonaan, itse olisin samanlainen kuin äitini.
VastaaPoistaKiitos, Piritta!
PoistaMeitä on niin moneksi ja on sääli, että kaikkea erilaisuutta ei aina osata arvostaa :-(
Hienot kuvat peukaloisesta.
VastaaPoistaKiitos, Maarit!
PoistaPeukaloinen on niin symppis! On mun tän vuoden listalla mutta vaan äänihavaintona.
VastaaPoistaÄänestä minäkin sen huomasin, vaan en tunnistanut. Tämänkin ääneen pitäisi perehtyä.
PoistaPeukaloista harvemmin näkee, vaikka useammin kuuleekin. Söpö otus!
VastaaPoistaMinun pitää perehtyä tämän ääneen paremmin, en tunnista sitä äänestä. Tuolla kertaa oli vain niin topakalla tuulella, että veti väkisinkin huomion itseensä. Enhän minä olisi sitä muuten huomannutkaan.
PoistaVoi kun joskus näkisinkin peukaloisen. Niitä on Helsingissä ja Espoossa, mutta minulle ei ole yksikään näyttäytynyt. Onnittelut upeista kuvista.
VastaaPoistaKiitos, Milja!
PoistaTämä vaahtosi sen verran voimakkaasti, että aloin äänen perusteella etsimään lintua, vaikken sitä tunnistanutkaan. Kuvasta sitten tunnistin, sillä tuo pyrstö on ensikertalaisellekin ihan lyömätön tuntomerkki :-)
Tosi nätti lintu.
VastaaPoistaMaanantaina satoi lunta pitkälle iltapäivään saakka. Eilen oli puoliaurinkoinen ja ihan kohtuullisen lämmin päivä. Tänään tuulee napajäätiköltä, eikä taideta +8 asteeseen päästä.
Yksinäisyydestä kärsiville tämä aika on varmasti tuskallista. Minä viihdyn seurassa, mutta myös yksin. Seurallisuutta korostetaan niin paljon, etten kaikille uskalla edes sanoa, kuinka nautin introverttielämästäni.
Tyttären Rovaniemen ja Kanadan aikoina tuli opeteltua yhteydenpitoa ilman fyysistä läheisyyttä. Ja niinpä me olemme olleet nämä vuodet hyvin läheisesti yhdessä, vaikka välimatkaa onkin ollut todella paljon. Sen edellytyksenä on toki ollut se, että välimme ovat olleet läheiset jo ennen etäyhteydenpitoa.
PoistaMutta ymmärrän hyvin sen, että mikä toimii minun kohdallani, ei välttämättä toimi kaikkien muiden kohdalla. Edellytykset kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen tällaisina aikoina ovat kuitenkin mahdottoman paljon paremmat kuin esimerkiksi 40 tai 60 vuotta sitten.
Ihana lintu;-)
VastaaPoistaTopakka kuin mikäkin ;-)
Poista