Madeiralla hyvässä ja huonossa - enimmäkseen hyvässä

Ihana Madeiran matka on tehty ja kävelty. Minä tykkään kävellä ja liikkua, tytär on vieläkin liikkuvaisempi.

Lämpötila Madeiralla on läpi vuoden melkoisen tasainen. Talvella ei ole kylmää eikä kesällä kuumaa. Se on ehdottomasti hyvä juttu.

Levada on Madeiralla ihan keskeinen asia. " Levadat ovat Madeiran saarella sijaitsevia vesikanavia, jotka kuljettavat vettä saaren sateisilta vuoristoseuduilta alas etelä- ja kaakkoisosan kuivemmille alueille, jotka soveltuvat paremmin maanviljelyyn ja asutukseen. Ensimmäiset levadat rakennettiin 1400-luvulla puusta ja myöhemmin maaseoksesta tai kallioon hakkaamalla. Nykyään levadat tehdään betonista."

"Madeiralla kulkee nykyisin yhteensä 2 150 kilometriä levadoja, jotka kuljettavat vettä saaren eteläosaan tuottaen samalla vesivoimaa. Levadojen vieressä olevat polut, jotka tarkoitettiin alun perin helpottamaan kanavien rakentamista ja korjausta, ovat nykyään turistien suosimia vaellusreittejä. Saaren matkailutoimiston verkkosivulla esitellään kaksikymmentä levadoja seurailevaa vaellusreittiä. Levadoja on yhteensä yli kaksisataa."

Itäisen Madeiran maisemat olivat häkellyttävän kauniita. Ja jyrkkiä!

Madeiran reissu (näin esipuheena) oli mahtava, vaativa ja pysäyttävä tällaiselle keskivertokuntoiselle.

Ennen reissua kävin hammaslääkärillä 'pienessä' toimenpiteessä. Poski oli mustelmilla ja pikkukipeänä useamman päivän. Reissussa päädyin syöksymään pää edellä vuoren rinteeseen, jossa puskat onnekseni pysäyttivät matkani. Haavoja tuli jalkaan ja käteen. Rintarangan kivut kasvoivat vasta vähitellen. Nukkumisesta tuli lopulta tuskaisen vaikeaa. Mustelmia tuli kerättyä monen monta lisää.

Sitten sain lisäksi tietenkin vielä flunssan retkibussien tiiviiden tunnelmien myötä. 

Kunhan toivun tästä, kerron matkan ihanista puolista. Madeiralla kannattaa kaikkien käydä kerran elämässään. Jokaiselle vuoren huipulle ei tarvitse kiivetä, mutta ryhmäbussilla pääsee monen mainion nähtävyyden äärelle heikommillakin nivelillä 🥰.