lauantai 28. helmikuuta 2015

Sääksikokouksia

Tänään kokoustettiin heti aamusta sääksisäätiön työvaliokunnan kanssa. Asiaa riitti helposti ja hieman hoputtamallakin kahdeksi tunniksi. Heti perään oli säätiön vuosikokous. Siinäpä sujahti aikaa sitten vieläkin enemmän...

Sain pestin säätiön tiedottajana ja olen kovasti täpinöissäni ja innoissani siitä :-) En ole kummoionen fyysisen työn tekijä, mutta kirjoittaminen, kuvaaminen ja tiedon kaivaminen sopivat minulle mainiosti. Tosin on meillä työvaliokunnan kanssa tulossa maaliskuulle oikein rehellinen talkoopäiväkin. Sääksikeskuksen paikkoja pitää vähän siistiä ja kunnostaa ennen kauden alkua, joten talkoopäivänä pääsee myös siihen oikean tekemisen makuun ;-)

Kaivoin kokouspäivän kunniaksi esiin viime kesän sääksikuvia ja niiden fiilis sytytti taas nopeasti. Niin upea lintu se on... (Sitä paitsi lightroomilla käsitellyt kuvat ovat paljon luonnollisempia kuin ne aikaisemmin käsitellyt versiot.)

Klikkaa kuva  isommaksi.


torstai 26. helmikuuta 2015

Perjantaita luvassa! :-)

Pitkä ja raskas viikko on vihdoin lähestymässä loppuaan. Kiire vaikuttaa yöuniin vähemmän mukavasti ja väsymys kertyy kroppaan kovaa vauhtia. Huomenna on kuitenkin kauan kaivattu perjantai :-)

Illalla kävin koiran kanssa lenkillä ja fiilis nousi lämpimäksi, sillä paikka paikoin kävelytiellä oli jo sulaa ja hiekka näkyi ja tuntui lumen ja jään lomasta. Keväiset muistot nousivat iholle ja hymy karehti suupielissä. Kun pelkkä hiekka saa fiilikset nousemaan kattoon, kertoo se siitä, että talvi on ottanut koville :-)

Ihanaa alkavaa viikoloppua Sinulle! Tintti oli vähän piilossa, mutta kuvasin sitä silti...



tiistai 24. helmikuuta 2015

Kevään alkua

Olen tehnyt rajanvedon. Maailman parantaminen tapahtuu nyt Jossittelua ja pohdintaa -blogissa. Täällä pysyn luonnon parissa. Kumpaankin pakkautuu mukaan henkilökohtaista elämää ja enemmän tai vähemmän toivottuja mielipiteitä. Mutta näillä mennään eteenpäin toistaiseksi.

Töistä kotiin junalla körötellessäni katselin sumuisia maisemia. Kevään tuloa, vakuutan itselleni. Valokuvaamisen himo hautautuu onneksi (?) väsymyksen alle. Odotan viikonloppua...

Linnutkin ovat välillä janoisia. Tämä tintti sammutti janoaan lumella. Kävi nokkimassa lunta oksalta ja toiseltakin. Näytti ihan hassulta lumisine nokkineen. Tinttien laulua riittää. On se kevään alkua :-)




sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Naaraat kolkuttelemassa?

Palautumista, lepäämistä ja lisää lepäämistä. Siinä on ollut tämän viikonlopun ohjelma. Nyt tuntuu jo ihan kohtuulliselta - mikä on vähintäänkin kohtuullista, sillä huomenna alkaa aikaisempiakin viikkoja tiukempi työrupeama. Valokuvaaminen on jäänyt vähille sekä lepäämisen että säiden vuoksi. Onneksi valo lisääntyy jatkuvasti - säiden tilapäinen kehnous ei jaksa huolettaa :-)

Pilvistä, räntää ja vesisadetta. Siinä oli tämän päivän sääkattaus. Vähän kävin lintuja pihalla tiiraamassa. Pidemmälle en viitsinyt lähteä, sillä paikat ovat liukkaat (jäätä ja päällä vettä), kamera piti suojata sateelta, sohjoinen maisema näytti ei-innostavalta ja olin vieläkin melkoisen väsynyt.

Onneksi aiemmissa kuvakansioissa on vielä runsaasti läpikäytävää. Lepäämisen ja sukkien neulomisen ohella kävin taas vähän aiempia kuvia läpi. Kuten nämä käpytikkakuvat viime viikonlopulta. Näyttävät naarailta molemmat (arvelin ensikuulolta koraiksi), sillä punaista niskalaikkua ei näy. Rummuttelivat melkein vierekkäin - toinen sähkötolpan metalliseen kuoreen ja toinen männyn kuivuneeseen oksaan. Kilpailun maku haiskahti ilmassa. Kevättä rinnassa :-)





torstai 19. helmikuuta 2015

Univajetta

Koira käyttäytyi ensin kummallisesti ja oksensi sitten ruokansa. Nyt nukkuu selällään koivet kohti kattoa. Mikä lie taas vatsaa ärsyttänyt...

Minä nukuin viime yönä huonosti ja heräsin ennen aikojani. Päivä kului kovin zombisissa merkeissä. Tänään en yrittänyt kuitenkaan avata työpaikan ulko-ovea auton avaimilla, kuten eilen. Tänään kaivoin samaan tarkoitukseen kotiavaimet.

Onneksi huomenna on perjantai ja viikonloppuna voi paikkailla univajetta päiväunilla. Kyllä tämä tästä ;-)

Sinitiainen oli topakkana pähkinän kanssa...




Tuosta ensimmäisestä saisi oikein kelpoisen profiilikuvankin ;-)



keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Varattu tiainen :-)

Monen viikon tauon jälkeen pääsin tekemään töitä kotona etäpäivän merkeissä. Kyllä se on jaksanut voimaannuttaa... Ensi viikon etätyöpäivä jää taas väliin koulutuksen vuoksi, mutta josko sitten seuraavalla viikolla. Eletään toivossa (sanoi lapamato).

Aamusella kahvihetken aikaan tuijottelin pihamaalle ja siellä kirmasi NELJÄ oravaa kovasti touhuten edestakaisin. Se oli riemullisen näköistä menoa. Ja nyt piha on täynnä pieniä oravien tassujen jälkiä :-)

Omenapuussa seisoskeli varattu sinitiainen. Ainakin sillä oli komea sormus vasemmassa nimettömässä :-)


maanantai 16. helmikuuta 2015

Tietokone kuoli, orava ei

Tietokone teki töissä kuolemaa koko päivän. Ei sillä paljon saanut tehtyä. Oli kuulemma hitain kone, jonka tuo minua auttamaan tullut it-ihme oli pitkään aikaan nähnyt. Oli sitä mieltä, ettei siitä kalua tule, vaan uusi pitäisi hankkia. Joten nyt sitten hankitaan. Ainakin olen ekologisesti käyttänyt koneen aivan sinne hamaan tappiin asti :-)

Turhauttavan hidastempoinen päivä ei tuntunut yhtään kevyemmältä kuin muutkaan päivät. Kumma juttu...

Meillä oli muuten aamulla 17 astetta pakkasta. Helsingissä oli tietty paljon vähemmän, mutta niin oli myös Rovaniemellä. Olikohan todella kylmää aamulla missään muualla kuin Hämeessä?

Eilinen kurre tavoitteli omenapuussa roikkuvan siemenautomaatin antia...

Ensin kiivetään omenapuuhun ja lähestytään siemenautomaattia ylhäältä päin.


Hypätään automaatin päälle ja viuhdotaan häntää, vähän naksutetaankin. Saadaan merkattua oma reviiri ja syömäpaikka.


Sitten ihmetellään, miten siitä laitteen päältä pääsisi käsiksi ruokaan.


Koska ensimmäinen kerta ei onnistunut, puuhun piti kiivetä uudestaan. Ja uusi yritys yläkautta lähestymiseen.


Pienen ihmettelyn jälkeen oikea lähestymiskulma löytyy ja ruokia pääsee kuin pääseekin napostelemaan.


Veri kai menee oravallakin päähän ylösalaisin roikkuessa, joten välillä täytyy nousta pystyyn, mussuttaa viimeiset kourissa ja poskissa olevat siemenet nassuun ja sitten voi katsella maisemia.


Hyvä päivä - oravallekin :-)


sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Hyvä sunnuntai :-)

Tytär lähti aamulla Rovaniemelle ja on vihdoin perillä. Minä puolestani olen valokuvaillut, nauttinut häikäisevän ihanasta auringonpaisteesta ja ottanut jopa päiväunet :-)

Neljän aikaan iltapäivällä aloin nuokkumaan sisällä (peräti kahden laskiaispullan jälkeen =D) ja ulkona oli edelleen aurinkoista ja valoisaa. Elämä on kuin lupauksia täynnä :-)

Orava kävi pihassa pitkästä aikaa samaan aikaan minun kanssani. tavallisesti pääsen seuraamaan sitä vain ikkunan läpi, mutta nyt pääsin haistelemaan sen kanssa samaa ilmaa :-) Ja kuvaamaan.

Alkavalla viikolla pääsen tekemään myös yhden etätyöpäivän - se lataa akkuja jos mikä.







lauantai 14. helmikuuta 2015

Suoraviivaista metsäkävelyä

Tänään on ollut tiivistahtinen lauantai... Mukaan mahtui myös metsäkävelyä, mutta kävelyksi se enimmäkseen jäi.

Pihan mustarastas piilottelee kovasti, muttei malta olla enää laulaa loilottamatta tämän tästä. Se luikauttelee kauniita ja kuuluvia sävelmiään aina tuon tuosta ja paljastaa samalla olinpaikkansa :-)

Jospa huomenna olisi aikaa myös pysähtyä ja keskittyä hetkeen ilman, että sen jälkeen onkin jo pieni kiire... Kyllä minua on hemmoteltu, kun ahkera mieheni tavallisesti hoitaa suurimman osan arjen kiireistä. Nyt sen huomaa erityisen hyvin, miten hyvin asiat tavallisesti ovat. Vaan parantukoot miehen koipi ihan rauhassa :-)




perjantai 13. helmikuuta 2015

Päivä pitenee :-)

Perjantaisin lähden töistä jo kolmelta. Viikonloppu tuntuu muka paljon pitemmältä sillä tavoin. Toisaalta olen viikon jäljiltä perjantaisin jo niin väsynyt, että tunti lisää viikonloppua tulee tarpeeseen :-)

Kotona olen puoli viiden aikoihin ja tänään silloin oli vielä suunnilleen valoisaa. Ei niin valoisaa, että olisi kannattanut edes yrittää kuvata lintuja. Mutta niin valoisaa, että ruokintapaikan täyttö oli helppoa ja mukavaa tehdä jo tänään. Innokas laulu alkoikin melkein heti pähkinäsäilön täytyttyä. Pähkinöitä oli jäljellä enää vähän, joten täyttö tuli kreivin aikaan :-)

Katselin auringon laskuaikoja netistä. Kuukauden kuluttua aurinko laskee jo yli tunnin myöhemmin kuin nyt (siis täällä meillä). Kahden kuukauden kuluttua aurinko laskee jo kolme ja puoli tuntia myöhemmin kuin nyt. Kuvausaika lisääntyy isoin harppauksin myös arki-iltoihin :-)

Huomenna on ystävänpäivä - hyvää ystävänpäivää teille kaikille jo nyt :-) Ihan huomisen aikaisesta aamusta lähtien, vaikka itse vielä nukunkin niihin aikoihin :-)




keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Kesän suunnittelua

Pasilassakin kuuluu lintujen laulu päivällä oikein voimalla. Pitäisi ottaa jokin päivä kamera mukaan, pitää päivällä töissä tauko ja käydä kuvaamassa läheisissä puistoissa. Kun kevät saapuu, aion välillä lähteä autolla töihin sillä mielellä, että menen työpäivän jälkeen vaikkapa Vanhankaupunginlahdelle kuvaamaan. Muutenkin nyt voisi tehdä suunnitelmia kevään ja kesän varalle.

Varasin jo tammikuun lopussa (muistaakseni) Sääksikeskuksesta piilokojuajan kesälle. Aion mennä kuvaamaan oikein urakalla :-) Etenkin loppukesästä piilokoju on kallis (puhumattakaan siitä, että tällä hetkellä kaikki kuvausvuorot on jo varattu), joten yleisötornin kuvauspaikat ovat etenkin harrastajalle mainio ja kannattava kuvausvaihtoehto. Kuvauspäivän hinta on silloin vain kymmenen euroa, mikä ei ole mikään kallis investointi. Yleisötornin kuvauspaikan voi lunastaa paikan päältä kahviosta, joten kuvausreissua ei tarvitse edes suunnitella kovasti etukäteen.

Yleisötornin vieressä on ylätorni, josta näkyy ruokintalammelle hieman paremmin, mutta erityisesti loppukesästä se on jo homattavasti hintavampi (70 e) kuin yleisötornin kuvauspaikka. Lisäksi uutuutena Sääksikeskuksessa on myös uusi kosteikkotorni, josta näkee uudelle kosteikkoalueelle.

Niitä ja monia muita mukavia kesäisiä juttuja odotellessa eletään tätä hetkeä. Ja suunnitellaan lisää tulevaa :-)

Ja julkaistaan - mitäs muutakaan kuin tintin kuvia ;-)



tiistai 10. helmikuuta 2015

Säiden vaihtelua

Lonkkakivut ovat valvottaneet, mutta onneksi kävin juuri eilen lääkärillä. Ei kuulemma onneksi mitään sellaista, jossa fysioterapeutti ei voisi auttaa. Kuulostaa hyvältä. Nyt vain aikaa tilaamaan :-)

Lumi on sulanut solkenaan. Eilen aamulla oli seitsemän astetta pakkasta ja tänään päivällä saman verran lämmintä. Tällä hetkellä säätiedotus uhkailee tänne meille lauantaiksi lumisadetta, mutta sunnuntaiksi parempaa. Toivottavasti ei sunnuntain ennuste tässä ajan mittaan ainakaan heikkene. Yksi aurinkoa pilkottava päivä olisi tervetullut viikonloppuun.

Lintujen laulu lisääntyy ja kovenee päivä päivältä. Se(kin) lämmittää mieltä.

Tuuli on heilutellut lintujen höyhenpeittoja. Ne näyttävätkin välillä oikein pöllämystyneiltä ;-) (Kuva suurenee taas klikkaamalla)


maanantai 9. helmikuuta 2015

Helmikuu on toivoa täynnä :-)

Aamulla satoi alijäähtynyttä vettä ja auton tuulilasi jäätyi umpeen hetkessä. Kun mikään muu ei auttanut, oli pakko pysähtyä bussipysäkille raapimaan lasia auki. Tien pinta oli myös jäässä, tottakai. Kovasti varoen piti ajella.

Vaikka sää ei tänään suosinut (Helsingissä satoi vuoroin tihkua ja vuoroin lunta), niin pitenevä päivä kuitenkin piristää mieltä. Helmikuu on jo jotenkin toivoa täynnä :-)

Valokuvauskuumetta ei pääse kuitenkaan vielä purkamaan iltaisin töiden jälkeen, viikonloppuun on odoteltava. Se tarkoittaa sitä, että säätiedotuksia tulee tutkailtua tarkasti jatkuvasti aurinkoisen viikonlopun toivossa.

Nyt tarjolla taas viime viikonlopun tinttejä. Valikoima on nyt suppea... :-(




sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Takaisin arjessa

Tytär on kotona, pojan kanssa käytiin Tallinnassa ja sieltä tuotiin koiralle tulainen. siitä lisää toisessa blogissani.

Eilen ei valokuvattu lukuunottamatta muutamaa kännykällä otettua matkakuvaa, joten tänään oli kuvauspäivä. Keli ei suosinut tätä kuvaajaa. Menin metsään, siellä tuuli vähemmän. Mutta tuulen ääni kuului kovemmin. Lintujen kuunteleminen oli aivan turhaa, sillä tuulen pauhun yli kuului vain taipuvien puiden runkojen laulu ja kohtaavien oksien kolina. Yritin silti varmuuden vuoksi.

Parin tunnin metsälenkki teki hyvää, vaan ei tuonut uusia kuvia. Päädyin kuvaamaan pihan lintusia, niitä onneksi riitti.

Tämä on ollut hyvä viikonloppu :-) Upeaa alkavaa viikkoa!


torstai 5. helmikuuta 2015

Kiireet tulevat yllättäen, kun ei seuraa kunnolla kalenteriaan...

Iltapäivällä kalenteria tutkiessani huomasin, että minullahan onkin tänään illalla aika suuhygienistille. Mikä kruunaisikaan torstai-illan paremmin kuin hammaskiven poistaminen? ;-)

Huomenna tytär tulee kotiin, lauantaina käydään pojan kanssa Tallinnassa. Ja ihan kohta mennään koiran kanssa istuskelemaan isännän seuraksi alakertaan. Koira makaa taas melkein koomassa tuossa vieressä ja varmistelee minun läsnäoloani :-) Elämä on silti hyvää, vaikka hammaskiveä kairattiinkin...

Ainakin tänne on luvattu viikonlopuksi auringon pilkahduksiakin. Toivottavasti kaikki saavat edes jonkinlaisen pilkahduksen kevään tuloa ennustavaa auringonvaloa :-)





keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Lintukuvakokeiluja

Kyllä on lunta tullut ja linturuokalan antimet ovat kelvanneet! Viikonloppuna täpötäyteen täytetty pähkinäautomaatti oli aamulla aivan tyhjä. Nyt loput pähkinät on lisätty automaattiin ja ostoslista on täydennetty siltä osin..

Vapaapäivä tuntui vapaapäivältä aamulla, kun sai nukkua kunnolla. Pakollisten asioiden hoitaminen puolilta päivin katkaisi päivän hieman toimimattomaksi, mutta ehdin ulkoilla kameran kanssa. Kuvia ei juurikaan jysähtänyt kameran kennolle, mutta kroppa sai liikuntaa. Hyvä niin :-)

Koira on levottomana vahtinut koko päivän menemisiäni ja tulemisiani. Iltapäivälenkin jälkeen ruoka maistui ja nyt otus makaa koomaa muistuttavassa olotilassa vierelläni 'vahtimassa', etten enää lähde mihinkään. Hyvä, että lepää :-)

Viikonlopun lintukuvia muutama ihan tästä pihasta. Kyseessä siis ennenkaikkea kokeilu siitä, miten kamera toimii.


Talitintti Sinitiainen reippaasti rajattuna. Kuva on silti selkeä - olen tyytyväinen :-)

Vertailun vuoksi sinitiainen ruokasydämellä. Ensin koko kuva ja sitten rajattuna. Vieläkin olen tyytyväinen :-) Vielä on opeteltavaa kamerassa - ja kuvaamisessa senkin edestä. Kiva kuitenkin huomata, että lahjaostos oli todella toiveiden mukainen :-)



maanantai 2. helmikuuta 2015

Touhua, palkatonta vapaata ja se mustarastas :-)

Tänään olen töiden jälkeen hakenut tyttärelle naapurikunnan kirjastosta Suomen laki I, II ja III:n. Olen varannut keskustelujen perusteella yhden junamatkan Rovaniemeltä kotiin ja lisäksi yhden ulkomaan matkan. Lisäksi olen seurustellut tyttären kanssa puhelimessa kunnon tovin sekä pojan kanssa jonkin aikaa ihan kasvotusten täällä meillä kotona. Mies ja koira odottavat vuoroaan tuolla olohuoneessa. Näin ne illat menevät :-)

Joudun / pääsen käymään omia asioitani hoitamassa keskiviikkona keskellä päivää. Koska kyse on omista asioistani, työpäiväni lyhenee ja se merkitsee sitä, ettei samana päivänä voi tehdä viikottaista etäpäivää. Koska asioiden hoitamisen toisaalta täytyy tapahtua keskellä päivää, ehtisin aamulla Helsinkiin töihin vain toviksi, ennen kuin pitäisi lähteä kotiin takaisin asioimaan. Asioinnin jälkeen ehtisin taas vain toviksi töihin ennen kuin työpäivä päättyisi. Ja päätyisin matkustamaan päivän aikana 400 kilometriä junalla. Lohduton yhtälö. Miinustunteja tulisi joustavaan työaikaan lisäksi hyviteltäväksi iso määrä, joten päädyin hakemaan päivälle palkatonta vapaata.

Mustarastaan kuvia muutama, enempään en tänään ehtinyt. Vaan hyvä näinkin :-)

Ihanaa arkiviikkoa itse kullekin! Helmikuu on tuonut lintujen laulua paljon, paljon lisää. Toivo pilkahtelee - halusi tai ei ;-)





sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Mustarastas ja pari kuvaamatonta kaveria :-)

Tänään on ollut hyvä päivä - onhan sunnuntai ;-) Tänään emme pelotelleet koiran kanssa lintuja pois ja ne lentelivätkin oikein kiitettävästi. Vain erityisen hyvin käyttäytyneen mustarastaan kuvat olen kuitenkin vasta katsellut läpi. Saksin kyykyssä aikani kuluksi puolikkaita pähkinöitä pienemmiksi, kun huomasin mustarastaan lumessa. Kuvasin sitä aikaisemmin pensaan oksalta (siis se oli oksalla, en minä), mutta näistä kuvista tuli parempia. Kuvasin siitä kyykkyasennosta lintua, joka ei uuden kameran hiljaisemmasta äänestä pistänyt pahakseen. Kiltti lintu :-)

Päivä on pidentynyt sen verran, että lintujen ahkeran esiintymisen jälkeen jäi aikaa ja intoa vielä lähteä kameran kanssa pihaa kauemmaksikin. Matkalla metsään näin punatulkkuja. Tai ensin kuulin ne. Niitä oli useampi ja niiden 'huhuilu' kiinnitti huomioni. Korkean koivun latvasta löytyivät ja kuvat tuli otettua todella alta. Todistusaineistoa kuitenkin talven ensimmäisestä punatulkkuhavainnosta (jos oikein muistan).

Metsässä näin kaksi upeaa lintua, joista kummastakaan en saanut kuvaa. Osasivat puikahtaa oksien taakse kriittisillä hetkillä. Ensin kuulin tikan kopisuttelua. Kun pysähdyin kuuntelemaan tarkemmin muutamien metrien hankikahlaamisen jälkeen, iso musta tikka olikin melkein edessäni. Lähti komeasti lentoon heti, kun aloin kohottaa kameraa kuvausasentoon. Muutaman kerran pääsin sen lähelle uudestaan. Jos se ei lähtenyt lentoon, oli välissä aina jokin iso puunrunko estäen näkyvyyden melkein kokonaan. Ja kun yritin varovasti astua sivummalle, uljas lintu pyyhkäisi itsensä matkaan. Tämä oli minun ensimmäinen tapaamiseni palokärjen kanssa. Vaikuttava lintu!

Yhden kerran palokärjen lehahdettua lentoon lähelle pyrähti pienen kuusen oksien lomaan pieni lintu. Pian se lennähti lähemmäs. Jäi vielä oksalle odottelemaan. Vaan enhän minä sitä töyhtötiaista ehtinyt kuvaamaan. Minä olin liian hidas ja se aivan liian nopea. Luulen, että tämä oli myös elämäni ensimmäinen kerta, kun näin töyhtiksen. Ja NIIN läheltä! Oli aivan maan mahtava metsäkokemus, vaikka kuvasaalis jäikin siltä osin laihaksi.

Yhden mustarastaan kuvan ehdin tähän pienentää, lisää niitä myöhemmin. Nyt ei ole lintu tärähtänyt :-)


Uudessa kamerassa etäisyys etsimestä objektiiviin on pystysuunnassa lyhyempi kuin vanhassa kamerassa. Liikemuisti etsii vielä vanhan tähtäysasennon. Pienen linnun kohdalla automaattisesti tähtäämäni kohta on sen verran liian ylhäällä, ettei lintu mahdu enää kuvaan. Tämä ei ratkea muulla kuin harjoittelulla. Töihin siis...