Näytetään tekstit, joissa on tunniste sielunmaisema. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sielunmaisema. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Lisää Pamprinniemen maisemia :-)

Tänään ei pitänyt lähteä mihinkään, mutta lähdimme sittenkin autolla katselemaan kevään etenemistä. Olipa antoisa reissu :-) Sää oli harmaa ja hämärä kuvaamiseen, jote pitääkin katsoa nuo tämän päivän kuvat myöhemmin ihan rauhassa erikseen.

Nyt kuitenkin aurinkoisen kiirastorstain kuvia Uudenkaupungin Pamprinniemen luonnonsuojelualueelta :-) Pamprinniemi ei ole pelkkää kalliota. Rantaan mahtuu myös rantametsää, jonka siimeksestä seurailin merellä oleskelevia joutsenia.




Mutta sitä rantakalliotakin riitti paljon. Enkä ollut saada siitä tarpeekseni :-)






Miten olet viettänyt pääsiäistä? Mikä on ollut kohdallasi parasta näissä pyhissä tähän mennessä?

tiistai 6. elokuuta 2019

Riippumattoilua sielunmaisemissa

Tämän vuoden viimeisenä kesälomatempauksena kävin tutustumassa Saariston rengastiehen hyvin löyhän retkisuunnitelman kanssa. En lähtiessäni tiennyt aikatauluani enkä yöpymispaikkojani. Hieman jännitti, sillä ihan näin avoimella suunnitelmalla en ole koskaan ennen lähtenyt liikkeelle yön yli -retkelle.

Tässä maisemia matkalla Kustavista Iniöön.




Kiersin rengastietä 'väärään' suuntaan ja se näkyi jo heti alussa pienempinä ruuhkina ja jonoina. Olin varautunut yöpymään joko teltassa tai riippumatossa. Ensimmäinen mahdollinen yöpymispaikka oli leirintäalue, joka ei ikävä kyllä vastannut yhtään ajatuksiani saaristossa yöpymisestä. Rantamökit olivat hienoja, mutta teltta-alue oli minun mielestäni pieni, heidän mielestään tilava, ja kuitenkin kaukana rannasta ja meren elämyksistä. Itse asiassa ensin piti mennä karavaanarien ahtaan alueen läpi päästäkseen telttapläntille. Telttojen äänieristyksen vaillinaisuuden vuoksi vieri vieressä majoittuminen 'kaukana' merestä ei houkuttanut.

Sisäinen seikkailijani vaati jotain parempaa ja riskillä lähdin sitä etsimään ;-) Kymmenen vuotta sitten en olisi koskaan voinut edes huumorilla kuvitella itseäni tähän tilanteeseen ;-)

Saaristo on rengastiellä todella täyteen asuttua. Jos jossain rannalla olisi tyhjempää, pysäköintipaikkaa ei ainakaan kokemattomampi löydä mitenkään. Ei ollut siis mitenkään itsestään selvä rasti löytää hyvää yöpymispaikkaa.

Riippumaton voi pystyttää melkein vaikka mihin. Kalliolle, missä on puita jonkin verran, mutta ei kiinnityspaikkaa teltalle - paikka on mitä mainioin. Tässä välissä täytyy myöntää, etten ollut ennen tätä yöpynyt upouudessa riippumatossani kertaakaan ;-) Paikka löytyi kuitenkin. Mitä mainioin :-)

Ostin riippumattoon myös hyönteissuojan, sillä en jaksa lentäviä ahdistelijoita ollenkaan. Suojan saa auki ja riippumatossa voi oleskella ihan 'normaalisti'. Mukana oli sellainen keskilämmin makuupussi - kahdesta makuupussistani se kesäisempi. Olisi kannattanut ottaa astetta lämpöisempi.


Näköala riippumatosta ylöspäin oli lumoava :-)


Riippumatosta näki myös merelle tuohon saarten väliseen kapeaan salmeen. Rantakallio oli parin harppauksen päässä :-)


Yöllä tuli kylmä. Todella kylmä. Ja nimenomaan alta päin. Nousin viluissani istumaan ja huomasin, ettei siellä ihan niin kauhean kylmä ollutkaan. Lisäsi vaatetta päälle ja yö helpottui. Myöhemmin googlettelin ja selvisi, että alta päin tuleva kylmyys on tyypillinen riippumaton arkitilanne. Helpoimpia ja edullisimpia ratkaisuja ovat erilaiset makuualustat oman kropan ja riippumaton väliin. Tämä täytyy ehdottomasti muistaa ensi kerralla.

Tässä riippumatto kuvattuna aamulla kaiken muun pakkaamisen jälkeen. Pieneltä tuo näyttää, kun sisällä ei ole enää edes makuupussia.



Aamulla otin vielä pari kuvaa 'omasta' rannastani tuosta muutaman metrin päästä. Näihin maisemiin oli todella upeaa nukahtaa ja niistä myös herätä. Teltalla tänne ei olisi ollut mitään asiaa.



Riippumattoilu vei sydämeni :-) Kehitän varustelua eteenpäin ja kokeilen uudestaan mahdollisimman pian :-)


maanantai 22. heinäkuuta 2019

Sielunmaisemaa kuvaamassa

Lisää suomalaista maalaismaisemaa :-)

Maalaismaisema muuttuu niin nopeasti, että haluan tallentaa jotain omaa mieltäni koskettavaa ennen kuin on liian myöhäistä. Minun mielessäni maalaismaisema liittyy lapsuuden kesälomiin, matkoihin mummolaan ja enon luokse. Etenkin tällaisiin mutkaisiin maalaisteihin ja peltomaisemiin liittyy nimenomaan positiivisia muistoja.


Olen yrittänyt katsella ympärilleni sillä silmällä, millaisia maisemia minä arvostan ja mitkä herättävät minussa itsessäni positiivisia tunteita. Hieman yllätyin itsekin lopputulosta. Tyytyväinen olen toki maisemavalintoihini, mutta hieman eri asiat puhuttivat minua kuin mitä olisin osannut etukäteen kuvitella.


Ladot alkavat olla enemmän ja vähemmän huonossa kunnossa kaikkialla. Nämä olivat ehkä sieltä parhaasta päästä.



Hiekkatie kuuluu ilman muuta maalaismaisemaan. Ja ikävä kyllä nykyään myös matalaksi hakattu metsä :-(


Maanteiden värikäs kukkailoittelu on juuri nyt ihan parhaimmillaan! Tässä ei ole mukana yhtään haitallisia vieraskasveja :-)


Tässä on sitten hiekkatie sieltä vähemmän käytetystä päästä. Vieressä kukoistaa rypsipelto. Tämä on jotain niin suomalaista!


Sama rypsipelto asvalttitien puolelta horsman reunustamana. Tämä on niin värikästä aikaa :-)

Millainen on sinun sielunmaisemasi? Minulla on niitä monta, tässä esimerkkinä peltoista maaseutua.