Kevättä ilmassa: laulujoutsenet soitimella

Jäät sulivat lammelta puoleen väliin asti, kun joutsenpari palasi paikalle. Parissa päivässä suli sitten loputkin lammesta. Joutsenpari kutsuu ohikulkijoita kuvaamaan - enkä yhtään ihmettele. Onneksi vain muutama henkilö on ollut aivan täydellisen ajattelematon ja tunkeutunut kuvaamaan melkein viereen asti. Linnut ovat lentäneet ja muuttaneet melkoisen matkan ja ovat nyt sekä nälkäisiä että väsyneitä. Ne eivät tarvitse enää lisästressiä lähikontaktia hakevista ihmisistä.

Lammella on käynyt pari kertaa vierailevakin laulujoutsenpari. Lampi on liian pieni kahdelle parille ja siitä aiheutuu stressiä. 'Vanha' pari äityi näyttäviin ja äänekkäisiin soidinmenoihin osoittaakseen parisuhdettaan ja reviiriään.

Vesimyyränkin olen nähnyt jo muutamaan otteeseen, mutta sen kuvaaminen ei onnistu tuosta vain räpsimällä. Kiva oli kuitenkin huomata, että eläimet virittelevät omilla tahoillaan kevättä liikkeelle.

Olen onnellinen pidentyneistä päivistä. Työpäivän pääsee aloittamaan ja päättämään valon aikaan. On kuin lasti olisi nostettu selästä pois. Kevyt ja onnellinen mieli.

Ihania, valoisia kevätpäiviä sinulle 💖

Tukka hyvin - silkkiuikulla aina!

Ihanaa palata tämän tästä luontoon ja ihan sinne rentoutumisen juurille. Toki luonnossakin on paljon stressiä, mutta ei mennä tällä kertaa siihen. Jos kaipaat luontostressikirjoitusta, laitathan viestiä kommentteihin 👍.

Silkkiuikut ovat palanneet jotakuinkin heti jäiden lähdön jälkeen. Nämä kuvat ovat toukokuun puolestavälistä, osa pareista oli jo tehnyt pesän, osa vasta etsi pesän paikkaa. Menoa oli vaikka kuinka moneen junaan.

Teemana tällä kertaa on silkkiuikun tukkatyylit. Niitähän riittää eikä tämäkään julkaisu paljasta koko kuvaa.

Olisi se hauskaa, jos pystyisi omaa tukkatyyliään elättämään noin helposti tilanteen mukaan. Ihmisellä fiilisten ilmaisu keskittyy ehkä kuitenkin enemmän ilmeisiin ja äänen sävyihin. Äänen sävyjä hallitsevat toki silkkiuikutkin 👍

Tässä ensi koko 'hiusvarasto' täydessä terässään. Tähän silkkiuikku pystyy.

Tässä taas mennään matalalla profiililla ihan hissukseen.

Pesän kohentelukin menee vielä matalalla profiililla, mutta alaparta saa tässä jo rentoutua.

Parin vahvistamisriiteissä otsatukka on aktiivisessa käytössä. Tavallisimmin näin sarvimaisesti haaroittain. Samalla tässä näkee silkkiuikkujen parirituaalien vaiheita.

Kukoistuksessaan koiras (ja lopulta naaraskin) iskee etutukkansa yhtenäiseksi komistukseksi ja pörräyttää poski- ja partakarvansakin täyteen kukoistukseen. Tähän kun vielä liittäisi äänet, niin mitään ei puuttuisi 👍.

Tänään olen kuunnellut pikkuvarpusten poikasten ääniä pesässään. Nähnyt käpytikan kiirehtivän pesälle saaliin toivossa. Ja havainnut pikkuvarpusen ja talitiaisen yhteenoton pikkuvarpusen pesäpaikan vieressä. Tässä ollaan taas kesän ristiriitaisten vaiheiden äärellä. Vastahan se lumi suli (paitsi tuolta lähipellon lumenkaatopaikalta).

Vuonna 2017 metsä oli maaliskuussa luminen

Illalla sain tehtyä talvilomavarauksemme vihdoin loppuun. Napolin matkan jouduttua naftaliiniin päädyimme suuntaamaan itsemme talvilomalle Ahvenanmaalle. Loppujen lopuksi ei ollenkaan pöljempi ratkaisu. Ihan innolla odotan matkaa :-)

Vuoden 2017 maaliskuussa oli vielä lunta. En sinänsä sitä maaliskuun lumitilannetta kadehdi, mutta niin ovat vuodet keskenään erilaisia. Tänään toki satoi sunnuntain lumisateen ja eilisen vesisateen jälkeen vaihteluksi lunta ja räntää. Päivätyö piti tiukasti otteessaan eikä tullut minkäänlaista ajatustakaan, että kelillä olisi ollut tänään minkäänlaista merkitystä.

Mutta kävinpä kaivamassa yhden kuvan maaliskuulta 2017. Ihania hetkiä tuolta valokuva-arkistoista löytää vieläkin, vaikka niitä on tullut siivottua jo jonkin verran :-) Metson kanssa olen kohdannut vain muutaman kerran. Mahtava lintu.

Elämyksellisiä maaliskuun säitä! Nautitaan pidentyneestä päivästä ja luonnon kevätiloittelusta :-)