Matkamessut - osa 2

Sunnuntaiaamupäivänä näytteilleasettajien edustajat olivat enimmäkseen jo häpeilemättömän kyllästyneitä messuiluun. En kehdannut ottaa valokuvia niistä toinen toisensa vieressä omaan kännykkäänsä avoimesti keskittyneistä ihmisistä jopa niin, että asento oli selvästi käpertynyt vierailijoista pois kohti omaa kännykkää. Ei tarvinnut katsekontaktia etsi, ei ollut mitään mahdollisuuksiakaan ;-)

No, oli joukossa aina positiivisia poikkeuksiakin. Iso hatun nosto vielä sunnuntainakin henkisesti läsnäolleille messuedustajille :-)

Kun huomasi seurata ääntä, löysi aina jotain musiikillista tai tanssillista esitystä. Tommi Läntisen näin ja kuulin ensimmäisen kerran livenä.

Hauska tanssiesitys osastojen välisellä käytävällä. Esitys keräsi kovasti kiinnostuneita katsojia.

Espanjalaista musiikkia upealla kolmen hengen kokoonpanolla yhdellä esiintymislavoista.

Sierra Leonen osaston rytmi- ja lauluryhmä. Vastaavan tyylisiä kokoonpanoja löytyi muutaman muunkin afrikkalaisen maan osastolta.

Viihteellisesti olivat liikkeellä muutkin kuin varsinaiset esiintyjät :-)

Olisikohan tämä ollut messujen suurin osasto. Tässä kuvassa näkyy osastosta vain pieni kulma. Sharjah ei sanonut minulle mitään, mutta osastokin kertoo sen, ettei kyse ole mistään köyhästä maasta. Rantapallossa Sharjahia kuvataan näin: 

"Sharjah on samannimisen emiraatin pääkaupunki. Sharjah sijaitsee aivan Dubain vieressä ja se onkin käytännössä samaa metropolialuetta. Elämä Sharjahissa ei ole yhtä vapaamielistä kuin Dubaissa, mutta toisaalta se tarjoaa matkailijalle mahdollisuuden kurkistaa Dubaita aidompaan arabimaailmaan.

Asukkaita Sharjahissa on noin 1,4 miljoonaa."

Massiivinen oli tämäkin messuosasto, mutta vain murto-osa kimaltelevan ja loistokkaan Sharjahin osaston koosta.

Ihanaa ja tunnelmallista rekvisiittaa löytyi monelta standilta.

Tämän osaston ohi menin useammankin kerran. Etualalla oleva nainen oli jokaisella kerralla palvelemassa yhtä antaumuksella ja keskittyneesti. Tässä oli aitoa positiivista asiakaskohtaamista.

Rantapallon sivuilla kerrotaan Tatarstanista näin:

"Keski-Venäjällä, 800 kilometrin päässä Moskovasta sijaitseva Tatarstan on Venäjän rikkaimpia alueita, ja se näkyy myös matkailijalle: kadut ovat siistejä, kansainvälisten hotelliketjujen majoitusliikkeitä on runsaasti ja valtaosa rakennuksista on joko vasta rakennettuja tai hiljattain restauroituja."

Kotimaisista kohteista nostan vielä muutaman mukavan jutun esiin. Häme-osastolla oli yksi esite yli muiden ja se löytyy myös netistä, joten laitankin tässä linkin uusimpiin Parhaisiin paloihin Riihimäelle, Lopelle, Janakkalaan, Hausjärvelle ja Hattulaan.

Puumalan ja Saimaan osastolla tutustuin Saimaan Geoparkiin (ei siis mitään tekemistä geokätköilyn kanssa) ja Puumalan Norppapolkuun. Puumala napsahti tämän jälkeen reissulistalleni :-) Kävimme Puumalassa lyhyesti viime kesän Saimaan mökkilomamme yhteydessä, mutta nyt on käytössä ihan uusia askelmerkkejä :-)

Oulujärveen täytyy paneutua kunnolla. Mukaan messuilta tarttui pätevän oloinen esite, jonka avulla pääsee hyvään alkuun. Luontoon.fi -sivulta löytyy kuvausta ja ohjeistusta Oulujärven retkeilyalueelle matkustavalle.

Upeaa ja hyväntuulista viikon jatkoa :-)

Matkamessut - osa 1

Nyt on matkamessuja koluttu! Kipeillä jaloilla (siitä tarkemmin sitten jossain toisessa postauksessa) kulkeminen oli tahmeaa eikä mahdottoman viisasta touhua, mutten malttanut jättää hienoa tilaisuutta käyttämättä :-)

Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi siihen, että näkemistä oli aivan tolkuttoman paljon. Päätin aloittaa rauhallisesti ja nautiskella. Tavoitteena oli kuitenkin jakaa tekemiset ja näkemiset kahdelle päivälle. Messut olivat alkaneet jo torstaina ammattilaispäivällä (jonne en päässyt töiden vuoksi) ja perjantaina ensimmäisellä avoimella messupäivällä (jonne en myöskään päässyt, töitä riitti aivan mainiosti koko päivälle). Lauantai saattoi olla messujen kuumin päivä. Ainakin ruuhkaa riitti. Mies kävi läpi Caravan-messuja, minä muita messuosastoja.

Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi siihen, että näkemistä oli aivan tolkuttoman paljon

Mieheni otti tämän kuvan Saimaan leppoisalta messuosastolta, jossa minä ja norppa nautimme kesäisestä Saimaasta :-)

Asiakkaiden kohtaaminen oli toinen asia, joka jäi kiertelemään pieneen (mutta niin mielenkiintoiseen) mieleeni ;-) Se nimittäin vaihteli ihan laidasta laitaan. Toki lauantai oli näytteilleasettajille jo kolmas messupäivä, mutta se ei riitä selittämään kaikkea. Selvästikin jotkut näytteilleasettajat olivat siellä mukana innolla ja sydämellä kun taas toiset pakosta ja viran puolesta. Joillakin messuosastoilla sai sydämellisen vastaanoton ja sitä ihan itsekin kiinnostui kovasti uudesta mahdollisesta matkapaikasta. Joillakin osastoilla sen sijaan... no, sai käydä. Sai ottaa esitteitäkin. Mutta ei katsekontaktia, ei tervehdystä, ei mitään. Yhdelläkin osastolla kävin kahden päivän aikana KOLME kertaa kokeillakseni, josko kyse olisi ollut vain yksittäisestä kerrasta tai sattumasta. Ei ollut :-(

Asiakkaiden kohtaaminen oli toinen asia, joka jäi kiertelemään mieleeni

Lähdin messuille ensisijaisesti hakemaan ajatuksia ja vaihtoehtoja huhtikuun luontolomalleni. Lähtökohtaisesti olin lähdössä Viroon, mutta tarkempaa suunnitelmaa ei ollut. Messuilla nousi vaihtoehdoiksi mielenkiintoisia kotimaisiakin kohteita. Näihin pitää paneutua jossain vaiheessa lähiaikoina oikein kunnolla.

Henkilökohtaisesti viehätyin aivan erityisesti Sallan messuosastosta ja ihanan rennosta ja luonnonläheisestä motosta: Salla - In the middle of nowhere. Eli Salla - keskellä ei mitään. Kun moton kuvapareina oli huumaavia ja kutsuvia ulkoilmakuvia, yhdistelmä oli täydellinen ja osuva. Hienoa, Salla!

Tämä Virolainen messuosasto viehätti myös silmää ja mieltä.

Ilomantsin osaston nuori nainen (toinen nainen oikealta) oli ystävällinen, auttavainen ja teki mahtavaa positiivista Ilomantsi-kuvaa ainakin minun mielessäni. Sain hyviä matkavinkkejä ihan minun tarpeisiini. Ihan varmasti aion mennä käymään Ilomantsissa ainakin kerran! Ilomantsin kansallispuistot kiinnostivat tietenkin minua ja kävimme läpi niin Petkeljärven kuin Patvinsuonkin kansallispuistojen tarjontaa. Sinne siis heti kun se kalenteriin hyvin solahtaa :-)

Vaikken ottanut kuvia, niin Pyhä-Luoston messuosastolla kehuttiin huhtikuun olevan mitä mainiointa lumi- ja hiihtoaikaa. Keli on vielä mitä otollisin, mutta valoa on runsaasti ja yhdistelmä siis melko vastustamaton :-) Kiitos tännekin osastolle ystävällisestä palvelusta!

Saariselällä alkaa Hiihdä halvalla -kausi 14.4. alkaen. Ja lisäksi täytyy muistaa vähintäänkin Levi, jossa en ole koskaan (sielläkään) käynyt. Tässäpä riittää pohdintaa huhtikuun matkaa varten.

Jalat ovat nyt entistäkin kipeämmät, mutten kadu mitään ;-)

Miten sinun viikonloppusi sujui?

Upeaa alkavaa viikkoa!

Saaristoristeilyä ja vimpat Saimaa-kuvat

Saimaan mökkiranta oli antoisa ja monipuolinen, mutta Saimaan saaristoristeily m/s Christinan kyydissä avasi Saimaata hieman mökkilaituria kauemmaksi. Saaristoristeily kesti pari tuntia ja siinä ajassa sai jo jonkinlaisen yleiskäsityksen vesistöstä.

Matkaa pääsi viettämään myös aluksen kannelta, jonne tietenkin heti hakeuduin kamerani kanssa :-) Keli oli ensin paahteinen, sitten kuumuudelta vapauttavat pilvet saapuivat matkustavan avuksi. Risteilyn palvelu oli erinomaista :-)

Mökkirannan maisemia oli ilo katsella :-)

Mökki oli saaressa, joten liikkuminen mantereelle tapahtui lossin avustuksella. Lossimatkat ovat toisinaan jännittävämpiä kuin joskus muulloin ;-)

Isokoskeloita oli lähellä aika runsaasti, vaikka usein näimmekin niistä vain yhden tai kaksi.

 Ja Pixie the koiruli nautti rannan kaikista ulottuvuuksista :-)

Koskeloita ja muita Saimaan mökkinaapureita

Eilen oli vielä t-paitakeli, tänään onkin sitten ollut jo reippaasti viileämpää. Täydellinen keli valokuvien pläräämiseen :-) Maanantaiksi onkin sitten luvattu taas lämpimämpää.

Palaan Saimaalle, missä isokoskeloita näkyi päivittäin. Yhtä juhlaa minulle siis. Eivät olleet mitään linssiluteita eivätkä tulleet mitenkään tyrkylle kuvattavaksi. Joskus osuin rantaan ennen niitä ja silloin saatoin saada kuvan vähän lähempääkin.

Välillä ne kyntivät veden pintaa kaksi rinnakkainkin. Kaloja tietenkin etsiskelivät. Tyynellä kelillä heijastus luo oman mukavan lisänsä tämän myyrystelyn katselemiseen.

Kaukana, vähän mennessään töräytellen lensivät kanadanhanhet ohi melko lähellä veden pintaa.

Tässä on vähän puunattu höyhenpukua ja muutama höyhen on päässyt matkaan etsimään mahdollisia höyhensaaria ;-)

Ja taas veden alle...

Kuikat pysyivät kaukana, mutta niitäkin näkyi silti jotakuinkin päivittäin. Tässä lennossa, hyvin matalalla.

Jokin sai isokoskelon ottamaan oikein kunnon spurtin vedessä. Tai siis molemmat niistä. Ihan päätöntä menoa hetken aikaa :-)

Kävimme miehen kanssa välillä kaupassa ja sillä välin isokoskelot olivat asettuneet rantakallioille paistattelemaan päivää.

Tässä näkyvät isokoskelon komeat räpylät melko hyvin :-)

Ja pian toinen niistä saapui ihan rantaan asti etsiskelemään kaloja.

Aikaisemmin olin katsellut koskelonpoikasten pyrähtelyä isojen rantakivien lähellä. Kesti jonkin aikaa hoksata, etteiväthän nämä olleetkaan isokoskeloita, vaan tukkakoskelo poikasineen.

Ja kuikka taas, yhtä kaukana kuin ennenkin :-) Kuvan alareunassa näkyy tyyni ranta ja sitten se osuus, mihin pieni tuuli sitten osuu laskeuduttuaan saaren takaa järven pintaan.

Noiden lintujen (ja muidenkin elävien otusten) seuraaminen on niin rentouttavaa. Siinä ei voi oikein suorittaa (onneksi). Nytkin ihan vain kuvien kautta palaa mieleen sitä samaa tyyneyttä, mitä nämä hetket toivat sillä hetkellä.

Kuvan katselemisessa tulee tarkasteltua pysähtynyttä hetkeä. Ei ennakoimassa seuraavaa tapahtumaa eikä viipyiltyä edellisessä hetkessä. Luontokuvien katsominen rauhoittaa ja tekee hyvää. Mutta kuvia katselemalla silmä tavoittaa aina myös monta sellaistakin seikkaa, mitä itse tilanteessa ei ole huomannut. Siksikin kylmä ja pilvinen keli sopii oikein hyvin kuvien läpikäymiseen. Ainakin tähän asti. Nyt saa riittää tältä päivältä, vaikka kuvia riittää vielä ihan mahdottomasti. Että niitä tuli taas otettuakin ;-)

Mitä sinä teet viileällä kelillä?

Sähköperämoottorin kanssa tutustumassa lähi-Saimaaseen

Koska Saimaa on aika iso järvi (Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi), soutamalla ei keski-ikäinen pariskunta pääse juurikaan tutustumaan järviympäristöön. Siksi meillä olikin ensimmäistä kertaa mukana ja käytössä sähköperämoottori. Mies hoiti perämoottorin valitsemisen, ostamisen ja akun hankkimisen. Toki niistä yhdessäkin juteltiin ensin, mutta minulla ei ole juuri osaamista antaa noihin keskusteluihin.

Sähköperämoottori osoittautui koeajojen jälkeen ihan hyväksi peliksi. Piti ensin vain koeajaa se, jotta saimme vähän tuntumaa siihen, kuinka kauan moottori jaksaa venettä viedä, jottei joudu kovin kaukaa soutamaan takaisin ;-) Meno oli soutamista nopeampaa jo puolella teholla ja todella hiljaista. Suurin ääni tuli veneen pohjan ja veden kosketuksesta. Sekään ei ollut suuri, sillä menimme ihan rauhallista, nautinnollista vauhtia.

Moottorin avulla pääsimme katsastamaan lähiympäristöä paljon kauemmas kuin mitä soutaen olisi arvannut lähteä kokeilemaan.

Lyhyehkön reissun tuloksena oli monta niemen nenää ja saarta. Saimaalla on lähes 14 000 saarta! Saimaan pinta-ala on 4 400 neliökilometriä ja rantaviivaa on peräti 14 850 kilometriä. Tuonne on varmasti helppo eksyä. Aina on kuitenkin jotain rantaa näkyvissä, joten siinä mielessä tilanne ei ole niin paha kuin miltä se voisi kuulostaa :-)

Koirakin nautti Saimaasta koko pienen mielensä ja kroppansa voimin :-)