Äitienpäivän ulkoilut ja vesimyyrät

Ihanaa äitienpäivää kaikille meille 💖. Jos et ole äiti, niin sinulla on tai on ollut äiti. Kaikki meistä ymmärtävät, miten merkittävä rooli äidillä parhaimmillaan voi olla ihmisen elämässä. Minä olen kahden aikuisen lapsen äiti ja oma äitini on menehtynyt pari vuotta sitten.

Tänään sää oli herkullisen keväinen, vaikka paikallaan oleminen tuntuikin välillä viluiselta. Siirtyminen pihatuolilta puutarhatöihin sai kropan lämmön kohoamaan ja vilun katoamaan.

Ulkoilin melkein koko päivän. Luin kirjaa, tein puutarhatöitä, luin taas kirjaa ja lähdin lammelle katsomaan vesielämää. Tein lisää puutarhatöitä ja luin vielä kirjaa. Söimme välissä ja vielä lähdin lammelle tiirailemaan lammen eläimiä. Siitä onkin kulunut aikaa, kun viimeksi olen viettänyt näin paljon aikaa ulkoilmassa.

Lammella asuvat tällä hetkellä laulujoutsenpari ja telkkäpari. Niiden lisäksi lammella asustaa vesimyyriä. Niitä on hieman vaikeampi saada kuvaan, ne eivät näytä viihtyvän julkisuudessa.

Tässä muutamia tämän viikonlopun kohtaamisia vesimyyrän kanssa.

Miten sinun viikonloppusi kului?

Miltä toukokuu maistuu?

Aina ei saa, mitä tilaa - mutta vesimyyrä kävi silti näyttäytymässä 💖

Elämä vastaa joskus huutoosi ihan niin kuin haluaa. Kun haluat seikkailua ja toimintaa, tarjolla on pelkkää hiljaisuutta ja makoilua. Kun kaipaat rauhaa ja hiljaisuutta, saat vieraita, tulet kutsutuksi juhliin ja päädyt shoppailemaan hyvän ystäväsi kanssa. Elämän näkökulmasta katsoen tilaajat eivät ymmärrä tarpeitaan, joten siksi et saa, mitä tilaat, vaan jotain ihan muuta.

Läheisten kanssa sosiaalisesti ajan viettäminen on loppujen lopuksi äärettömän hurmaavaa, vaikka suunnitteilla olikin alun perin ihan megarauhallinen mitään tekemätön löllöilyviikonloppu. Suunnitelman muutoksen voi ottaa vastaan monin tavoin. Innostus peittoaa kevyesti ahdistuksen. Kiitollisuus ajaa puolestaan moneen kertaan harmituksen yli. Tunteet voivat olla vaikeita, mutta myös ilahduttavia ja positiivisesti yllättäviä.

Meidän kahden sukupolvemme hernekeittokattilassa törmäämme usein erilaisiin näkemyksiin, reaktioihin ja johtopäätöksiin. On hirmuisen opettavaista päätyä katselemaan ja ajattelemaan asioita ihan uudesta näkövinkkelistä. Ihan kuin kotitalosta löytyisikin yllättäen yksi ylimääräinen huone tai kerros. Jotain, minkä ei pitänyt olla siellä, mutta joka lopulta selittää ihan kaiken. Tai ainakin melkein.

Eri ikäluokkien näkemysten, osaamisten ja haaveiden sekoittamista, solmimista ja uusien reseptien kehittämistä toivoisin lisää myös työelämään. Ja harrastuksiin, kaikkialle. Vastakkainasettelun sijaan voisi löytyä uusi supervaihde eri näkökulmien yhdistelystä.

Minä ja vesimyyrä kohtaamme hetkittäin. Olen aina innoissani, mutta vesimyyrä ei välttämättä ole aina sama yksilö. Silti kohtaaminen on aina jotain hienoa. Erilaisuuden kohtaaminen arvostavasti antaa enemmän kuin ottaa. Varmasti myös vesimyyrälle 💖

Arvostamista, avaraa katsetta ja luottamusta alkaneeseen viikkoon 💖🥰

Kesän vesimyyrä muistuttamassa muusta elämästä kaiken kiireen keskellä

Kesäkuussa tapasin ihanan vesimyyräni pohjan ja pinnan rajamailla. Onneksi sain kuvan. Taas on yksi kokemus lisää plakkarissa 👍

Siellä hän kurkisteli - pohjan ja pinnan välissä 💖

Käsityöt odottavat tekijäänsä. Kahdet ripelankasukat jonottavat arvontaan pääsyä. Tästä edetään hetki kerrallaan ⛅

Yritän nollata oloani työpäivien jälkeen. Osa duuneista on todella koukuttavia, onneksi nykyinen elämäntilanne kestää niiden tuomat haasteet 💖

Silti elämä on paljon muutakin kuin työtä. Perhe jaksaa pitää minut tietoisena siitäkin 💖

Vuorovaikutusta ja loppusijoituspaikkaa (+ vesimyyrä!)

Mietiskelen sitä, miten kohtelemme toisiamme. On jotenkin todella helppoa ja kutsuvaakin olla katkera ja vihainen, kun kaikki ei suju mukavien suunnitelmien mukaan. Silloin voi(jos niin haluaa) pysäyttää oman mietiskely- ja analysointiprosessinsa siihen vaiheeseen, eikä tarvitse miettiä jatkoa ja seurauksia.

Melkein yhtä houkuttavaa saattaa olla vetäytyvä. Kun vuorovaikutus muiden kanssa ei onnistu toivotusti, voi olla turvallista vetäytyä "Minä nyt vain olen tällainen" -kortin taakse. Sekin on ehkä tavallaan parempaa kuin ottaa kannettavakseen kaikkien muidenkin synnit teemalla "Olisin ehkä voinut estää jotain". 

Kaikkien odotusten ja suositusten vastaisesti haaveilen hiljaisesti pienen metsän ostamisesta. Ihan suojeltavaksi. Rahaa ei ole vielä, mutta aina on lupa haaveilla 🥰.

Toki haaveilen myös rauhallisesta ja kannustavasta loppuelämän asuinpaikasta. Mitä kaikkea voisi ollakaan valittavana, kun työpaikka ei enää määräisikään mitään?

Meidän lammessamme häärii nähtävästi aika monta vesimyyrää. Pöllöillä voi olla hyvä ruokatalvi tulossa. Tässä pari kuva kovasti piilossa hämyilleestä veijarista 💖

Vesimyyrä ja kesäsää

Muutaman vuoden ajan olen seurannut lähiseudun vesimyyrien elämää. Ihan hillityn hallitusti. En ole leiriytynyt, pitänyt myyräpäiväkirjaa enkä ollut mitenkään muutenkaan kovin perusteellinen. Kunhan olen seurannut. Uteliaana toki.

Joka vuosi opin vesimyyristä jotain uutta. Jos olisi enemmän aikaa, tutkisin itselleni tyypillisesti vesimyyristä paljon lisää monien kanavien kautta. Mutta tämä on rentoutumisaikaani ja yritän olla lähtemättä muutoin niin kiehtovalle suorittamisen polulle. 

Tähän mennessä olen saanut vesimyyrästä kuvia enimmäkseen vain vedestä. Tänä keväänä olen nähnyt sen useampaankin kertaan maalla ja maalta sain myös ensimmäiset kuvani siitä 💖. Rannalla oli herkullista ja houkuttelevaa ruokaa.

Kevät tuntuu jo kesältä. Kelit ovat olleet lämpimiä ja ensi viikolle ainakin Hämeeseen luvataan ihan luvattoman kuumia kelejä. 

Laulujoutsenpari viipyilee lammella ihan kotoiluun asti. Ne eivät varmaankaan ole pesimässä tänä vuonna?

Punatulkkupariskunta viihtyy myös hyvin yhdessä. Naaras ei ole hautomassa - tästä pitäisi varmaan vetää jotain johtopäätöksiä?

Ensi viikolle on luvattu kuumaa (keliä). Millaisen kesäsään ystävä sinä olet? Mistä nautit silloin tällöin ja mikä olisi unelmiesi sää koko kesäksi?

Ihana sade, vesimyyrät ja Pride

Minä kiitän tästä sateesta ja viilentyneestä ilmasta. Sitä luonto tarvitsee kaiken kuuman ja kuivan vastapainoksi. Joskus on ollut kesiä, jolloin viileys ja sade ovat olleet koko kesän määrittäneet säätilat, nyt on ehtinyt olla jo paljon ihan kuumaakin. Ja vielä ehtii taas sää muuttua moneen kertaan. Jatkuva sadekaan ei tee luonnolle hyvää pitkällä juoksulla. Tulipas taas tarve selitellä omaa 'huonosta' kelistä ilahtumistani 🙈. Läheskään kaikki eivät pidä sadesäistä ilahtuvista ja osa osoittaa mielipiteensä toisinaan aika tuimastikin. Mutta se siitä selittelystä 👍.

Enää viikko lomaan 🥳. En ole mitenkään loppu-puhki-rikki töiden takia, mutta jotenkin odotan lomaa kuin teini-ikäinen konsanaan. Keskikesä on minusta oikeastaan aika tylsää aikaa. Maailma vain makaa - siis luonnon seuraamisen näkökulmasta. Turistikohteissa on kyllä kovasti vipinää, mutta sitä en juurikaan kaipaa. Keskikesä (=heinäkuu) on minun työssäni mitä parhainta lomailun aikaa. Rästitöiden lisäksi minua ei töissä kaipaa silloin kukaan (no, ei varmaankaan ihan kaipaa muulloinkaan) ja sisäiset asiakkaatkin ovat lomalla tai muissa kiireissä. Aika on siis lomailulle mitä parhain.

Heinäkuussa on myös hyödytöntä kyhäillä omia henkilökohtaisia projektejaan liikkeelle tai eteenpäin. Joko on liian kuumaa tai sataa, on hyttysiä ja paarmoja, aurinko nousee liian aikaisin ja laskee liian myöhään ja eläimet pysyttelevät päivisin melko piilossa. Silloin on vähän pakko vain nauttia valosta, vapaudesta ja kalenterivapaasta elämästä. Vaikkei keskikesä olekaan mielenkiintoista aikaa, se on sitäkin rentouttavampaa. Kunhan sitä vain suunnittelee hieman etukäteen (jos ei siis ole kesämökin onnellinen haltija). Suunnitteleminen on taas sitten minun mielestäni aivan tavattoman mielenkiintoista 🥰.

Vesimyyrät ovat saaneet olla nyt rauhassa minun osaltani useamman päivän. Kävin yhtenä iltana peräti metsälenkillä sen sijaan, että olisin ollut vesimyyräjahdissa kameran kanssa. Niiden seuraamisesta on tullut taas aika koukuttavaa. Mutta sehän on ihan normaalia - eikö vain? 🙄

Tänään Helsingissä oli Pride-kulkue. Olen seurannut sitä uutisista ja some-julkaisuista. Ikäväkseni olen päätynyt lukemaan myös täydellistä ymmärtämättömyyttä ihmisten erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta kohtaan. On yksi asia olla ymmärtämätön syystä tai toisesta maailman erilaisia ihmisiä kohtaan. Ihan toinen asia on jo olla sitä mieltä, että omia ajatuksiaan voi ja kannattaa ihan suodattamatta syytää eetteriin koko maailmalle. Meillä kaikilla on varmaan jotain rajoituksia erilaisuuden ymmärtämisen suhteen. Jotkut asiat ovat vain vaikeampia kuin toiset. Mutta muita negatiivisesti arvostelevien ajatusten jakaminen eetteriin suorilta ja suodattamatta on (anteeksi vain) tyhmää ja vastuutonta. Toki tilanne on erilainen, jos joku on syyllistynyt esimerkiksi vakavaan rikokseen, mutta silloinkin julkisen mielipiteen jakamisen kanssa kannattaisi olla harkitseva. Itku-potku-raivareiden jakaminen maailmalle ei kuulu aikuisten täysijärkisten ihmisten repertuaariin. Minun mielestäni.

Kävin hakemassa vanhempien mökkien avaimet mökkien hintaa arvioinneelta kiinteistövälittäjältä. Soitin etukäteen ja varmistin käyntini sähköpostilla. Ei jäänyt mieleen mitään mukavaa palvelukokemusta. Ei oikeastaan edes palvelukokemusta. Mutta avaimet ovat nyt hallussa ja prosessi etenee siltäkin osin.

Mökit ovat vaatimattomia kuivan maan mummonmökkejä. Niiden rahallinen arvo on pieni, mutta myynti varmasti haastavaa. Niiden myymisellä ei kuitenkaan ole kiire. Vanhempien asunnosta kuluu kuukausittain ihan kohtuullinen vastikemaksu, jonka vuoksi se on ehdottomasti ensimmäisenä myyntilistalla. 

Mitä sinun kesääsi ja kesäsuunnitelmiisi kuuluu?

Juhannuksen vesimyyrät

Juhannuksen väliterveiset minulta ja vesimyyriltä! Vesimyyrät ovat varovaisia ja niiden kuvaaminen on ollut melkoisen rajoittunutta. Pienikin hätiköinti rannalla aiheuttaa myyrän sukelluksen ja katoamisen. Opettelen siis tässä vaiheessa kohtaamisen oikeaa protokollaa.

Sillä välin täytyy tyytyä peruskuviin, joita saa siis perusprotokollalla. Vaativammat kuvaukset odottavat vielä hetkeään.

Vesimyyrä ui ja sukeltelee kortteiden seassa eikä kuvaaminen ole kaikkein helpointa. Mutta se ui tai sukeltaa vesikortteen luo, jyrsii sen poikki ja palaa uiden sen kanssa rantaan pesäaukon luokse. Kovin lähelle en ole onnistunut pääsemään, välimatkan ja liikkumisen kanssa pitää olla kovasti tarkkana, jos aikoo kuvata jotain.

Ihanaa juhannuksen jatkoa 🥰💖

Vesimyyrä ja taistelevat (?) ampiaiset

Ennen kuin niittokone kävi siistimässä lammen melkein kasvittomaan kuntoon, vesimyyrä teki jo parhaansa. Niin paljon se näitä kortteita hamusi ja halusi, että se kävi rohkeasti hakemassa niitä jo reilusti ennen iltahämärää.

Näin veden pinnalla uivana se näytti itse asiassa aika viehättävältä. Kerrassaan hurmaavalta otukselta 🥰.

Hampaita ei ole harjattu, vaan ovat päässeet tuollaisiksi 'tupakan kellastamiksi'.

Tiesitkö, että vesimyyriä voi asua hehtaarin (100 m x 100 m) alalla jopa 100 kappaletta? Ne tekevät 2-4 poikuetta vuodessa ja ovat sukukypsiä jo kahden kuukauden iässä.

Lammen niittämisen jälkeen en ole tavannut vesimyyrää. Iso korteravintola on nyt suljettu, joten vesimyyrä viettää aikaansa jossain muualla, vaikka sillä varmasti pesä lammella onkin.

Perhosbaaristani tuli vastoin kaikkia toiveitani ampiaisbaari 😡. Täytyy lisätä sinne punaviinietikkaa illan edetessä, jospa se hillitsisi ampiaisten innostusta. Pahoittelen kuvien laatua. Tunsin pitkän zoominkin kanssa oloni erittäin epämiellyttäväksi näitä kuvatessani. Tämän tästä jalalla oli muka kulkevinaan jokin otus 🐝.

Tämän tästä ampiaiset innostuivat kähinöimään keskenään. Välillä tehtiin suoranaisia hyökkäyksiä. Onko kyseessä loppukesän turhautuminen vai tuleeko noistakin päihtyessään väkivaltaisia tappelijoita? Sen verran vanha punaviini taitaa tuolla vaikuttaa, että äkkiputoamisia tapahtui kummallakin baarilla. Sieltä sitten pörrättiin puoliketterästi, muina ampiaisina takaisin baaritiskille 🙄.

Tiedätkö sinä, mistä tässä on kyse?

Vielä on kuitenkin onneksi luvattu paria normaalilämpöistä päivää. Nautitaan niistä!