lauantai 21. heinäkuuta 2018

Uusi perhoskavalkadi

Sitruunaperhoset ovat taas täällä! Väriyhdistelmä rantakukan kaverina on ilahduttava :-)


Lanttuperhosia pörrää aivan mahdottoman paljon! Hiekkakentällä ne etsivät maasta vettä ja mineraaleja (näin olen ymmärtänyt). Niitä parveili melkoisesti...


Melkein törmäsin vielä yhteen haapaperhoseen, joka myös etsi kävelytieltä kosteaa kohtaa veden ja mineraalien imemistä varten. Onnellinen minä, monta upeaa kohtaamista :-)



perjantai 20. heinäkuuta 2018

Sadetta, pilvistä ja sisiliskon kuvia

Tänään ne saapuivat - pilvet ja sateet. Vasta nyt aurinko pilkistelee pilvien välistä. Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan sääennusteet eivät mene ollenkaan yksiin, vaikea päättää kumpaan luottaisi, jos kumpaankaan.

Ulkona oli joka tapauksessa koko päivän niin lämmintä, ettei sisätilojen viilentäminen onnistunut. Pilvet pitivät lämpötilan korkealla yölläkin ja jo puoli seitsemän aikaan ulkona olikin jo 20 astetta lämmintä.

Koira on vetämättömissä. Se ei läähätä, mutta lepää huomattavasti tavanomaista enemmän. Patistelen sitä juomaan välillä ja olen lisännyt sille yläkertaankin oman juomapisteen. Ruoka sille onneksi maistui aivan entiseen tapaan :-)

Tämä on ollut hyvä päivä hoitaa asioita pois rästilistalla. En ole urakoinut enkä suorittanut (tällä kertaa) ja jonkin verran rästitehtäviin on sisältynytkin otetujen valokuvien läpikäyntiä ja pientä käsittelyä. Otan jostain syystä käsivaralta aina enemmän tai vähemmän vinoja kuvia, joissa horisontti valuu joko vasemmalle tai oikealle. Tuo horisontin oikaisu pitää siis tehdä melkein jokaiselle julkaistavalle kuvalle. Kameran kennossa on myös jokin roska, kamera pitää kiikuttaa joskus lomien jälkeen huoltoon ja putsaukseen. Nyt poistan roskan aiheuttaman läikän kaikista kuvista manuaalisesti. Ja tietenkin läpikäyntiin kuuluu melkoinen määrä karsintaa. Kuvia jää jäljelle aina vain murto-osa (silti ihan liikaa ;-)).

Sisiliskopaikan sisiliskot ovat näyttäytyneet minulle tänä kesänä vasta kahdesti. Kiva huomata, että ovat pärjänneet talven yli. Nämä kuvat on otettu jo melkein kaksi viikkoa sitten. Tällä rouvalla taitaa olla massu täynnä uusia jälkeläisiä :-)



Viikonlopun sääennusteet vaihtelevat muutaman tunnin välein. Upeaa kesäistä viikonloppua kaikille keleistä huolimatta ;-)

torstai 19. heinäkuuta 2018

Pienen pienet rupikonnat

En ole koskaan nähnyt rupikonnaa. Olen nähnyt intohimoisia kuvia rupikonnista parittelemassa, mutta siihen kokemukseni on jäänyt.

Pari päivää sitten näin rupikonnan poikasia - useampiakin. Ensimmäisen kerran kuvat olivat täysiä huteja, mutta toisella kerralla sain tunnistettavia kuviakin. Luulen siis rupikonnan poikasiksi. Ihan pari senttiä pitkiä olivat...

Riittävän aamulla kun on liikkeellä, näkyy kasveissakin vielä kastepisaroita, vaikka keli on muuten kuuma ja kuiva ;-)



keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Kalan tarina - osa 3 (viimeinen osa)

Tänään lähdin koiran kanssa aamulenkille jo puoli kuuden jälkeen. Ulkona oli 16 astetta lämmintä ja se oli meille kummallekin ehdottomasti päivän paras hetki ulkona liikkumiseen. Tuuheakarvainen koira ei tykkää helteestä tai helle ei ainakaan tee sille hyvää.

Mutta tuohon kalan tarinaan. Jottei tämä kalasta kertoilu veny loputtomiin, pakkaan lopun tarinan tähän aika lailla tiivistettynä. Minulla ei riitä kärsivällisyys yhtään enempään ja sitä paitsi väsyin välillä kuvaamaan noita kalan syöjiä, joten välistä puuttuu paljon kuvamateriaalia ;-)

Harmaalokki tuli siis ottamaan paikkansa kalan ylimpänä käsittelijänä. Variksenpojat väistyivät, vaan eivät häipyneet kauas. Kala valui yhä enemmän takaisin veteen ja harmaalokki sai nostella sitä parempaan asentoon ruokailun lomassa.


Uteliaat ja rohkeat nuorison edustajat tulivat norkoilemaan, josko käsittelystä jäisi rantaan jotain ylimääräistä haukattavaa. Jotain löytyi aina sieltä täältä.


Tässä kohdassa harmaalokkia harmitti aivan varmasti ;-) Kala mokoma vajosi jo kokonaan veteen.


Lokki päätti vetää kalaa hieman sivummalle, missä ranta ei ollut ihan niin jyrkkä.


Ja tässä vaiheessa tulee iso aukko kuvamateriaaliin. Kun harmaalokki sai tarpeekseen aterioinnista, oli kalaa vielä jäljellä. Variksen poikaset tarttuivat oitis tilaisuuteen ja jatkoivat kalan parissa edelleen yhtään sen enempää kenellekään siitä kertomatta.

Hiljaisuudesta huolimatta viisikon loput kolme jäsentä saapuivat pian myös paikalle eikä siinä sitten juuri kuvattavaa ollutkaan. Viisi nuorta varista kököttivät ryhmässä ja kala oli ryhmän keskellä. Siinä ne söivät mutustelivat itsensä tyytyväisiksi. Tämän jälkeen kala oli jo aika lailla kaluttu.

Sen sai huomata paikalle saapunut selkälokki, joka löysi (jo aivan eri rannalta) kovasti riepotellun kalan pään, nahkaa ja selkäruotoja. Mitään hienompaa siitä ei löytynyt, vaikka jäämistöä kuinka käänteli.


Variksenpojat palasivat paikalle myös vielä moneen kertaan. Jotenkin niillä oli ymmärrys siitä, että täällä sitä ruokaa jossain vaiheessa oli, ja löytyihän sieltä kalan nahan sisäpuolelta vielä joitakin murusia. Pojat palasivat paikalle vielä moneen otteeseen tarkistamaan ympäristöä ja kääntelemään ja nyppimään kalan nahkaa. Siinä oli sen kalan tarina.


tiistai 17. heinäkuuta 2018

Kalan tarina - osa 2

Viisi nuorta variksenpoikaa liikkui kohtuullisen kiinteänä ryhmänä. Meno oli vielä vähän honkeloa ja äänikin kuin murrosikäisellä variksella konsanaan. Tämän tästä ne pelmahtivat paikalle ja sitten taas häipyivät muualle.

Tällä kertaa paikalle tuli vain yksi nuori varis. Ihmeissään se tuijotteli harmaalokin jäljiltä jäämää kalaa ja uskaltautui maistamaan. Ihan hiljaa sitä söi, ei yhtään viestitellyt muille hienosta löydöstään.




Jonkin ajan kuluttua paikalle tuli veli tai sisko. Uusi tulija ihmetteli hetken ja siirtyi sitten paikkaan, jossa kalan pää oli ollut harmaalokin ruokailun aikana. Sieltä löytyi roippeita. Tulokas keskittyi roippeisiin ja ensimmäisenä tullut poikanen jatkoi pienen tuijotteluhetken jälkeen kalan parissa. Edelleen molemmat olivat aivan hiljaa.


Kuin roippeet vähenivät, päätyivät molemmat nuorukaiset kalan äärelle. Eikä ääntäkään vieläkään.


Mikään hyvä ei kuitenkaan kestä ikuisesti. Paikalle saapui nimittäin uusi harmaalokki ja tämä oli selvästikin nälkäinen. Varisnuoriso siirtyi nöyrästi takavasemmalle ja kala jäi harmaalokille.