Tässä esimerkkiä sään muuttumisesta.
Klo 14:17 valoa ja sinistä taivasta näkyy vielä pikkuisen kuvan oikeassa reunassa. Tumma pilvi lähestyi melkoista vauhtia.
Klo 14:19 osa taustasta hukkuu jo valkoisen lumen taakse.
Klo 14:20 lunta alkaa häpsiä jo kuvauspaikallani.
Klo 14:21.
Klo 14:22.
Klo 14:23 ladon takana olevaa maisemaa ei käytännössä enää näe.
Odotin tovin autossa ja heti lumimyräkän mentyä ohi (meni nopeasti, odotinhan autossa) viereiselle pellolle laskeutui äänekäs parvi metsähanhia.
Ja sitten taas Ahvenanmaalle :-)
Melkoisen hakemisen jälkeen Ahvenanmaan loman vierailulistalle päätyi myös Herröskatan. Luvassa oli vapaasti käyskenneltävää luontoa ihan aitoon Suomi-malliin. Sinne siis lähdettiin :-)
Ahvenanmaalla kaikki matkat ovat lyhyitä. Matkaa Maarianhaminasta Herröskataniin oli reilut 30 kilometriä. Ei siis matka eikä mikään :-)
Tämä oli yksi niistä paikoista, joihin kannustettiin menemään, jopa yöpymään. Maaliskuussa koronan aikaan olimme tuolla tietenkin ainoita vierailijoita.
Kaikki huipentui niemen nokassa, jossa oli lintutorni ja ihanat kalliot upein näköaloin :-)
Ensin näköalaa lintutornista, joka oli jyrkkänousuinen etenkin kahden kameran roikkuessa kaulasta. Niiden heilahteluja seuratessa jalat saivat staattista jumppaa enemmän kuin tarpeeksi :-)
Sama näkymä maan kamaralta.
Tuulta riitti. Maisemat mykistivät.
Kallion päällä oli tuollaista isohkoa irtokiveä. Kallion päällä käveleminen ja eteneminen on huomattavasti irtokivien päällä kulkemista helpompaa ja miellyttävämpää.
Keskellä niemen kärkeä kulki pituussuunnassa välillä matalampi, välillä syvempi kuilu-rotko-muodostelma, jossa oli tuollaista räjähtäneen näköistä isoa ja vielä isompaa kivilohkaretta. Kuva on huono, otin sen alunperin vain miestäni varten, hän poistui rannan tuiverruksesta hieman ennen minua. En löytänyt netistä mitään tietoa tästä ja se jäi kieltämättä vaivaamaan mieltäni aika lailla.
Jos siis tiedät tästä jotain, olen mahdottoman otettu kaikista tiedon murusista.
Linnoitusrauniot ja laituriarkkujen jäänteet ovat kuulemma peräisin autonomian ajalta 1809−1917 ja osittain toisen maailmansodan ajalta 1939−1945 (Visit Åland).
Huomenna on paluu arkeen. Etätyö on tuttua, nyt sitä tehdään sitten vain tavallista enemmän. Lisäksi olen päättänyt kehittää fasilitointimenetelmiämme niin, että työpajojenkin vetäminen Teams-kokouksina onnistuu. Ensimmäinen kerta ei ole välttämättä se paras kerta, mutta askel kerrallaan saadaan työtavat varmasti hiottua sellaisiksi, ettei etätyön tarvitse näissä perinteisissäkään työtilanteissa olla enää hidaste esteestä puhumattakaan. Tuskin maltan odottaa :-)
Mitä kiinnostavaa sinulla on luvassa ensi viikolle?