Kävin miehen ja koiran kanssa yön yli -matkalla Saariston rengastiellä. Olen kerran kiertänyt reitin itsekseni vastapäivään ja nyt päätimme kulkea sen suositusten mukaan myötäpäivään. Paikat ovat ihanat, mutta tähän aikaan vuodesta jonottaminen ja odottaminen ovat aivan väistämätön osa matkaa. Siksi kannattaa lähteä itsekseen tai ehdottoman hyvässä seurassa.
Kuvasin kameralla yllättävänkin vähän. Kännykällä tuli sen sijaan raportoitua menoa jälkipolvelle, joten kännykkäkuvia riittää hieman paremmin.
Yhden yön pysähdyksellä ei ehdi koluamaan joko kolkkaa, mutta koiran kanssa reissatessa täytyy muutenkin ajatella myös koiran jaksamista ja pyrkiä rakentamaan ehjiä matkakokonaisuuksia. Pixie ei ole maailman paras matkalla rentoutuja.
Tässä ollaan lähdössä, Pixie takapenkillä.
Olennainen osa matkaa on vesistön ylitykset, milloin lossilla ja milloin lautalla. Pieni lossimatka sujui hujauksessa odotuksineenkin. Lauttaa joutui välillä odottamaan ja jonottamaan enemmän ja toisinaan jopa kauan. Pitemmillä lauttamatkoilla poistuimme autosta ja kävimme katselemassa maisemia. Pixietä jännitti joka kerta.
Ensimmäisen päivän lauttayhteydet toimivat tiheästi ja autostakin pääsi ulos jotakuinkin helposti.
Mieheni tässä Pixien kanssa, mies rauhoittelee ja Pixie välillä jopa rentoutuu vähän.
Nauvossa kävimme hakemassa pizzat mukaan ja söimme niitä pysähdyspaikalla matkalla meren ja ruovikon rannalla.
Yövyimme Mossalassa leirintäalueen mökissä. Alueella oli myös ravintola, jossa söimme illallista ja aamulla aamiaisen ennen matkaan lähtöä. Tässä meidän mökkimme, joka oli oikein mukavalla ja rauhallisella paikalla. Puiden lomasta näki merelle. Tilaa olisi ollut kuudelle, joten meillä oli ihan ruhtinaallisesti tilaa.
Toisen päivän lauttayhteydet olivatkin sitten haastavampia. Mossalasta Iniöön lähtee lauttoja vain neljästi päivässä. Suunnittelimme viettävämme rauhallisen aamun ja lähtevämme vasta klo 12:15 lähtevällä lautalla. Se oli hyvin ennakoitu, sillä hieman aamukahdeksan jälkeen lautalle jonotti jo maksimimäärä ajoneuvoja.
Majoittumisvuorokausi päättyi klo 11. Kymmenen aikaan lautalle oli muodostunut taas jo pitkä jono. Päätimme siivota mökin samoin tein ja siirtyä jonon jatkeeksi odottamaan lautalle pääsyä. Kello oli noin 10:30, kun aloitimme jonotuksen klo 12:15 lähtevää lauttaa varten.
Tämä lauttamatka kesti peräti 50 minuuttia ja sen aikana oli aikaa kuvata saaristoa ihan rauhassa. Paitsi että lautta oli niin täysi, että melkein kaikkien autojen matkustajat jäivät jumiin autoihinsa. Ei siis kuvausta, vaan lisää istumista. Mutta meillä meni kaikki onneksi oikein hyvin 👍.
Jos Iniöön saapuminen Mossalasta oli harvojen lauttayhteyksien varassa, ei sieltä siirtyminen Kustaviinkaan ollut kovin 'helppoa'.
Lauttamme oli Iniön Dalenissa noin klo 13:05. Kannvikissa olimme ehkä puoli kahden aikaan. Yritimme tutkailla matkalla pysähtymispaikkoja, mutta niitä ei juuri löytynyt. Seuraava lauttamme lähti klo 14:45. Lautalle oli jo parinkymmenen auton (plus moottoripyörät) mittainen jono. Siis jonottamaan taas. Keli oli onneksi mitä parhain.
Tällä kertaa mahduimme siirtymään lautalla autosta ulos! Jee!!!
Lautoista olisi kaikistakin voinut ottaa kuvia, huomasin ottaa vain kahdesta. Jotain tyylieroja näissäkin 😊.
Lomanen oli erinomainen ja todella arjesta irrottava. Jos Mossalan ja Iniön välinen lautta kulkisi vielä syyskuussa, tämä reitti olisi mahtavaa kulkea silloin vähemmällä väellä ja ruuhkalla. Koko reitin pääsee kulkemaan kuitenkin vain noin kesäkuun alusta elokuun loppuun. Ehkä seuraavaksi paras vaihtoehto olisi käydä lomasesongin ulkopuolella reitti Paraisten kautta Mossalaan asti ja sieltä sitten samaa reittiä takaisin. Tuo osuus on lauttojen osalta sulavaa ja antaa mahdollisuuden matkan joustavaan suunnitteluun.
